Minkälainen on lastenkestävä koti?

[tt]

Meillä on kyllä kynttilöitä, lasia ynnä muuta esillä, eikä ole oman 3- vuotiaan kanssa ollut ikinä mitään ongelmaa. Myöskään kavereiden tai sukulaisten lasten kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa noiden kanssa, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Kyseessä samanikäinen lapsi kuin meilläkin, mutta kokeilee äitinsä hermoja koko ajan. Äiti kieltää tekemästä kaikkea sanoilla "hanna suuttuu sinulle jos teet noin ja sitten meidän pitää lähteä kotiin", eli vierittää vastuun ja ohjaamisen minulle. Voitte kuvitella että on melkoinen noidan kehä päällä kun tuo alkaa. Lapsi kokeilee ja koskee ihan kaikkeen, vetää verhoista, tönii kynttilöitä (en ole enää pitkään aikaan uskaltanut sytyttää minkäänlaista kynttilää jos tiedän heidän olevan tulossa), vetää pöytäliinasta, hyppii sohvalla ja nojatuoleilla, äitinsä ainoastaan sanoo, että älä tee noin, kun Hanna suuttuu. Lapsi katsoo sen jälkeen minua miten minä reagoin ja jos en sano mitään lapsi vain jatkaa ja siirtyy seuraavaan kohteeseen. Lähes poikkeuksetta minun on vierailun päätteeksi kannettava lapsi eteiseen ja useamman kerran olen pukenut lapsen, jotta pääsevät lähtemään, kun äiti vain huutelee, mutta ei tee mitään. Nyt meillä onkin eteisen seinässä naarmu, televisiotasossa naarmu, sohvassa tahra sekä yhdessä kynttilänjalassa särö tämä muksun jäljiltä. Eli meillä on koti joka kestää suurinta osaa meillä käyvistä lapsista.

 

["Kahden pojan äiti"]

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta lasten kanssa on eri kotona ja kylässä. Kotona opitaan kyllä, mihin saa koskea ja mihin ei, eikä siten tarvi koko ajan vahtia. Jos kylässä on paljon arkoja paikkoja, tulee kyllä kyläillessä tuskan hiki ja kaikki aika menee vahtimiseen.

 

["rusina"]

Itse en välitä pienten lasten kanssa käydä kylässä, jossa kokoajan tarvitsee olla lapsen vierellä ja vahtia, eikä tällöin tahdo seurustelusta tulla mitään. Mielummin silloin pyydän vieraat meille.

Näin varmaan nekin muutamat meillä käyneet äidit ajattelee, jotka välttelee kylään tulemista kerran-pari käytyään. Se on kyllä harmi. Koska ei meilläkään mitään vaarallista ole esillä, eikä kynttilöissä ole tulet silloin kun lapsivieraita tulee.

Ihan muuten vinkkinä: ite pidän kynttilät isoissa säilykepurkeissa ja sellasissa "hurrikaaneissa". Ei tarvitse pelätä että lasten hiukset ja hihansuut käryää. Meillä on monesti illalla olohuoneessa kynttilä palamassa, samoin keittiössä aamu- ja iltapala-aikaan.

Sit taas noista kyläpaikan säännöistä: mun mielestä talossa on talon säännöt, mutta en silti anna lasteni riehua kylässä ihan järjettömästi. Ja komennan kyllä kylään tuleviakin lapsia jos meno yltyy liian villiksi, koska siellä seassa se on omanikin. Yleensä siihen riittää kun ohjaa lapset takasin leikkihuoneeseen tekemään jotain järkevää, laittaa vaikka kauppaleikit alulle, niin taas on hetki rauhallista aikaa aikuisten rupatella. Mut sit tietenkin on tietyt käyttäytymissäännöt: kylässä ei mennä tonkamaan kaappeja eikä mennä vanhempien makuuhuoneeseen. Mä en kyllä henkilökohtasesti tykkää siitä että vieraat alkaa raivata meidän tavaroita ylemmäs hyllyille. Miksi sitä lasta ei vaan voi kieltää ja ohjata tekemään jotain muuta? Tai jos joku esine käy ihan ylitsepääsemättömäksi lapsen kiinnostukselle, niin on ainakin kohteliasta kysyä voiko sen siirtää muualle.

 

["rusina"]

Äiti kieltää tekemästä kaikkea sanoilla "hanna suuttuu sinulle jos teet noin ja sitten meidän pitää lähteä kotiin", eli vierittää vastuun ja ohjaamisen minulle.

Voi ei! Onneks kukaan ei oo vieltä tehny tuota meillä! Tekeekö se äiti tuon ihan tietoisesti vai eikö tajua kuinka kiusalliseen tilanteeseen sinut asettaa?

 

[Nalkuttava Talonmies]

Toki välillä sanon, kun yltyy ihan liian kovaksi, mutta enhän minä voi kaverin lapsille korottaa ääntä, jos oma äiti ei sitä tee. Vai?

Ai omassa kodissasi? Mitä ihmettä?

Minä uhkaan ihan rauhassa jäähyllä tai millä rangaistuksella meillä on tapana rikkeestä tuomita, oli kyseessä omat tai muut mukulat. Äidit saa rauhassa vinkua, jos heidän pilttejä ei muka saa komentaa (ja itse eivät ole tehneet asialle mitään). Tosin eipä meillä ole vielä sellaista tilannetta tullut ettei muitten mukuloita olisi meillä saanut komentaa. Mutta minä komennan muiden mukuloita muuallakin jos tarvetta on. Omasta mielestäni

 

[Nalkuttava Talonmies]

[QUOTE="rusina";22532961]Voi ei! Onneks kukaan ei oo vieltä tehny tuota meillä! Tekeekö se äiti tuon ihan tietoisesti vai eikö tajua kuinka kiusalliseen tilanteeseen sinut asettaa?[/QUOTE]

Sehän on joskus tosi tehokas tapa komentaa. Ei sitä tiedä mitä "kamalaa" Hanna tekisikään ja piltit on kiltisti ojennuksessa. Mihin kiusalliseen tilanteeseen siinä joutuu (en minä ainakaan koe sitä, tukisin äitiä vaan tilanteessa ja olisin tiukka...)?

 

["vieras"]

Näiden "sisustettujen" omistajat tykkää kyllä sitten myös mainita kun se vahinko joka ei haittaa mitään, on käynyt ja kun syypää on jonkun toisen lapsi. Ja kyllä siitä jää anteeksipyytelevä olo itsellekin jos oma lapsi aiheuttaa sen vahingon. Ei kai ne tavarat ilmaiseksi sinne kotiin ole tulleet.

Se toimii hyvin omassa kotona kun lapset tietää mihin ei saa koskea ja mitä pitää varoa, mutta toisilla lapsilla vähän enemmän virtaa kun kylään mennään ja ei ehkä huomaa varoa. Ja nämä lapset saa sitten sen erityismaininnan kun ei osaa käyttäytyä kylässä ja kyllä meidän lapset ainakin tietää miten pitää olla kun niille on se kerrottu.
Siksi en mene kylään jossa on ilmeinen vaara että sattuu vahinko. Ihan sen kyläpaikan omaisuuden puolesta ja myös oman lapseni puolesta, eikä se kyläily sitten enää mikään nautinto ole muutenkaan.

 

["rusina"]

[QUOTE="vieras";22533019]Näiden "sisustettujen" omistajat tykkää kyllä sitten myös mainita kun se vahinko joka ei haittaa mitään, on käynyt ja kun syypää on jonkun toisen lapsi. Ja kyllä siitä jää anteeksipyytelevä olo itsellekin jos oma lapsi aiheuttaa sen vahingon. Ei kai ne tavarat ilmaiseksi sinne kotiin ole tulleet.

[/QUOTE]

No voihan olla että joku siitä syyttävästi mainihteekin, mutta kyllä minä ainakin itse otan vastuunkin siitä jos jotain menee rikki, koska tietoisesti olen sen esineen esille jättänyt, vaikka rikkoutumisen riski aina onkin. Ja sit toisaalta; sehän on vaan materiaa! Kyllähän se voi harmittaa, mutta en minä ainakaan jää minkään kipon perään suremaan. Liimataan jos pystyy liimaaman. Jos ei niin sitten kierrätykseen.

 

[..]

Ai omassa kodissasi? Mitä ihmettä?

Minä uhkaan ihan rauhassa jäähyllä tai millä rangaistuksella meillä on tapana rikkeestä tuomita, oli kyseessä omat tai muut mukulat. Äidit saa rauhassa vinkua, jos heidän pilttejä ei muka saa komentaa (ja itse eivät ole tehneet asialle mitään). Tosin eipä meillä ole vielä sellaista tilannetta tullut ettei muitten mukuloita olisi meillä saanut komentaa. Mutta minä komennan muiden mukuloita muuallakin jos tarvetta on. Omasta mielestäni

No, tämä äiti on lto...

 

["minä"]

Mulla ei ole lasta, mutta jos saisin lapsen, niin voisin miettiä muutaman jutun uusiksi täällä kotona kun lapsi on pieni.

Esim. turvallisuus: lääkket olen pitänyt keittiön alakaapissa, siirtäisin ne yläkaappiin.
Veitsiä saattaa olla ruokapöydällä ja alalaatikoissa, siirtäisin ne vaikeammin saataviin.
Mulla on suuri ja painava peili eteisessä seinää vasten, se pitäisi joko kiinnittää seinään tai viedä varastoon joksikin aikaa.

Muuta: työhuoneessa on paljon elektroniikkaa, ehkä laittaisin säpin oveen.
Taulutelevision yrittäisin laittaa niin, ettei siihen ihan koko ajan ylety.
Valkoisen maton pitäisin, mutta varautuisin että jossain vaiheessa se ehkä kannattaa vaihtaa.

 

[mietin vaan...]

Ymmärtääköhän ne vanhemmat, jotka on raivannu kotinsa askeettiseksi lasten takia, tekevänsä lapsilleen karhunpalveluksen? Noh vaarojen välttäminen on tietysti asia erikseen. Mutta jos kotona on suunnilleen se hella jota ei saa koskea, kaikki muu on täysin lasten valtakuntaa, että kumminkin jossain vaiheessa elämää tulee vastaan niitä kiellettyjä asioita, eikä äiti olekaan raivaamassa houkutuksia pois tieltä? Onko ne lapset, joiden kotona ei ole mitään vanhempien juttuja (vaikka niitä kynttilöitä) joihin ei saa koskea, niitä jotka sitten myös rikkoo kodin ulkopuolella muiden omaisuutta, koska kotonakaan ei koskaan ole tarvinnut kunnioittaa vanhempien juttuja?