Kukaan ihminen ei ole epäitsekäs tai pyyteetön, ei edes adoptoiva

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tällaista pohdin tänään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a p";22707259]Kyllähän se on pyyteetöntä auttaa toisat jos ei odota itselleen mitään. Mutta moniko tekee niin koska ei kehtaa sanoa "ei" jos joku pyytää jotain hädässään.

toki on kiva auttaa hädänalaista, mutta mutta. Sellaista mietin, että moni aikuinen esim. auttaa lasta, jonka omat vanhemmat ovat heikoilla, alkoholisteja ym. Sitten ikän kuin hoidetaan tuota lasta, kun omat vanhemmat eivät jaksa tai pärjää. Mutta samallahan siitä saa itselleen ikään kuin lapsen? Saa jotain itselleen? Kunnian siitä että auttaa kun sillä rassulla on niin heikot vanhemmat ja koti ym. ja saa näin tuntea itsensä paremmaksi.

Ja taas jos on tavisperhe jossa molemmat töissä vaikka tai tavisperhe, joka omien voimien rajoila yrittää jaksaa päivästä toiseen huoltaa lapsensa, ja hekin olisivat iloisia jos saisivat joskus apua, jotta eivät uuvu. Niin ei monikaan anna aikaa ilmaiseksi tällaiselle perheelle.
Jonka lasten hoitamisesta ei saa samanlaista kunniaa itselleen.

NÄen tässä jotain oman glorian hakemista.[/QUOTE]

no entäs tämä esimerkkinä, olen maksanut parkkimaksua sairaalan parkkipaikalla muutaman tunnin liikaa (pääsenkin itse nopeammin pois) ja niimpä sitten itse poislähtiessä pysäytän jonkun tuntemattoman siinä maksuautomaatilla ja sanon, että tästä saat pari tuntia aikaa joka jäi multa yli... Mulle tulee hyvä mieli asiasta...
 
[QUOTE="a p";22707276]
Kai se on niin, että on ihme ja ihana ihana asia, jos joskus huomaa pienen pienen häivähdyksen epäitsekkyyttä tai pyyteettömyyttä.

Lapsiltahan sitä saa ainakin.[/QUOTE]

Ai epäitsekkyyttä? Älä viitsi naurattaa, lapsethan ovat opportunisteja, ja hyvä niin. Pienet lapset ajattelevat asiat aina ensin omalta kannalta, kasvaessaan vasta oppivat ottamaan huomioon toiset. Kaikki eivät koskaan opi. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia kuin muut, saa olla itsekäs, jos se tuntuu itsestä hyvältä.
 
Siis jos lapsi tietäisi sen minkä me tiedämme, että kaikilla ihmisillä ei ole edes ruokaa.ja tuo toinen ihminen, jolla on nälkä, pyytäisi omalta lapseltani tai keneltä vaan länsimmaalaiselta lapselta hänen ruoan, tai kaikki hänen lelut tai kaikki rahat, niin kyllä omani antaisi.

Lapsi ei kerää itseleen ylimääräisiä rahoja tai ahnehdi kaikkea itselleen jos häntä ei ole opetettu siihen.

Minusta lapsi on parempi, epäitsekkäämpi. Pyyteetön.

Jos lapsella on jotain 2, hän antaa toisen pois. Ei hän vaadi itselleen loputtomasti, ahneesti, hänen rahasäiliö ei ole öpohjaton.
 
Adoptiolapsikin olisi saanut meillä hyvän ja rakastavan kodin.
En olisi adoptioprosessin aikana tuota täällä kertomaani ekologista syytä ( itsekkäästi :)?) tietenkään maininnut.
Naimisiin meidän olisi kyllä pitänyt tuon takia käsittääkseni mennä.
 
Adoptiolapsikin olisi saanut meillä hyvän ja rakastavan kodin.
En olisi adoptioprosessin aikana tuota täällä kertomaani ekologista syytä ( itsekkäästi :)?) tietenkään maininnut.
Naimisiin meidän olisi kyllä pitänyt tuon takia käsittääkseni mennä.

No mutta eikös biolapsen saaneet ole adoptiojonossa yleensä aika hännillä, että voi olla että mahdollisuutenne olisivat joka tapauksessa olleet aika heikot. Yritän lohduttaa, huomaatko :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja tällaista pohdin tänään;22706845:
Kun jokin aika sitten oli paljon juttua, jossa haukuttiin lapsiperheitä ja esim. hesarin keskustelupalstalla väitettiin, että adoptiolapsen hankkiminen olisi epäitsekästä mutta oman lapsen itsekästä.

Olen paljon tätä asiaa miettinyt. Itsekkyyttä.
Minua vaivaa henkilökohtaisessa elämässä se, että koen että lasteni isovanhemmat välittävät ainoastaan itsestään. He eivät ole koskaan mielestäni tehneet mitään pyyteetöntä. Lapsensakin varmaan tekivät vanhuudenturvaksi itselleen. Jos jotain antavat, olettavat aina saavansa maksun jollain tapaa. Jos olemme joskus vieneet lapset ja ajatelleet että saavat olla heidän kanssa, niin on tullut selväksi, että olettavat saavansa meiltä jotain. Sen lisäksi että ajamme yhteensä noin 20 tuntia (viedä ja hakea) eli kustannukset ajassa ja rahassa melkoiset. sen vuoksi emme olekaan pitkään aikaan vieneet, miksi veisin lapsiani kylään, jos kokevat sen työnä? emme tarvitse hoitoapua, vaan olemme vieneet ihan sen takia että lasten suhde isovanhempiin kehittyisi.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Koen, että myöskään adoptio ei ole pyyteetön tai epäitsekäs teko. Pariskunta joka adoptoi, tekee sen jotta saisi itselleen iloa lapsen kautta ja jotta saisi itselleen seuraa ym. Vain sellainen joka antaa jotain odottamatta itselleen mitään, esim. antaa täysin tuntemattomalle kadulla jotain, on mielestäni pyyteetön.

Harva vanhempikaan on loppupeleissä pyyteetön./epäitsekäs.

no ei täysin,mutta on huomattavia eroja siinä kuinka itsekän tai epäitsekäs joku on.

olin aikoinaan väsynyt yksinhuoltaja(tukiverkoton) otin naapurin/ kaverin lapsia hoitoon, jos minulle soitettiin että en jaksa näitä nyt, ihan pyyteettömästi koska tiesin kuinka iso apu tämä muutama tuntikin voi jollekkin olla.
 

Yhteistyössä