Kuinka pitkään pitää jaksaa töissä raskaana? Kuinka paljon kipuja pitää sietää ennen kuin hakee sairaslomaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Touko"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"Touko"

Vieras
Minulla on viikkoja vasta 24 mutta olen jo monta viikkoa kärsinyt liitoskivuista jotka koko ajan pahenevat. Nivuset ja häpyluu tosi kipeät kun kävelee, ja esimerkiksi en pysty ollenkaan kävelemään reipasta vauhtia ja sängyssä kyljen kääntäminen on tuskallista. Lantio/lonkat niin kipeät että välillä meinaa mennä jalka alta kun vihlaisee niin kovasti koko jalan läpi. Töissä ensimmäinen tunti menee ok, mutta sen jälkeen seisominen ja kävely on tuskallista ja yritänkin istua ja venytellä niin paljon kuin voin (mikä on vaikeaa koska en voi tehdä silloin töitä), ja joten kuten selviän jos teen sitä 2-3 kertaa tunnissa. Siltikin sattuu paljon ja kävely on sellaista varovaista. Työni on siis täysin jalkojen päällä oloa ja kävelemistä sekä kumartelua.
Työnantaja olettaa että pystyn olemaan hyvinkin lähelle äitiyslomaa töissä! Neuvolassa taas ovat sanoneet että sairaslomaa vaan heti kun tuntuu siltä. Pelkäänpä vaan että jos tästä jään kerran sairaslomalle niin olen sitten loppuajan, ei tämä lepäämällä parane. Huono omatunto siis.. Mutta toisaalta tämä vaikuttaa jo työsuoritukseeni, eli en pysty enää tekemään töitäni niin hyvin kun pitäisi koska pitää istua ja lepäillä kesken työpäivän niin paljon.
 
Niin ja voisin toki vielä kokeilla särkylääkkeen ottamista työpäiväksi. Mutta onko sitten taas vauvalle hyväksi jokapäiväinen särkylääkkeen syönti? Lisäksi olisi jotain tukiliivejä olemassa tällaisiin kipuihin mutta ne maksavat n. 100e joten ei ole sellaiseen oikein varaa.
 
Kertasijoituksena 100 eukkaa tukiliiviin on tietysti paljon, mutta tippuuhan ne tulotkin, jos kovin pitkään on sairauspäivärahalla. Sinuna ottaisin kyllä särkylääkettä, ei se äidin kokeman kivun aiheuttama stressikään ole vauvalle hyväksi. Sairausloman tarve ja pituus sinun pitää arvioida lääkärisi kanssa, sitä on vaikea muiden suositella.
 
Kertasijoituksena 100 eukkaa tukiliiviin on tietysti paljon, mutta tippuuhan ne tulotkin, jos kovin pitkään on sairauspäivärahalla. Sinuna ottaisin kyllä särkylääkettä, ei se äidin kokeman kivun aiheuttama stressikään ole vauvalle hyväksi. Sairausloman tarve ja pituus sinun pitää arvioida lääkärisi kanssa, sitä on vaikea muiden suositella.

Mun palkkakin on kuussa vain 800-900e käteen joten iso sijoitus tuo tukiliivi siksi, varsinkin kun en tiedä pidentääkö se töissäoloaikaa viikolla vai muutamalla vai ollenkaan. :/
 
Ei tarvitse ostaa tukiliiviä, sen saa lainaan apuvälinelainaamosta, kysäise terveyskeskuksesta. Mikäli sinusta tuntuu, että et ole työkykyinen niin silloin et ole ja haet sairaslomaa.
 
[QUOTE="Touko";22914392]Niin ja voisin toki vielä kokeilla särkylääkkeen ottamista työpäiväksi. Mutta onko sitten taas vauvalle hyväksi jokapäiväinen särkylääkkeen syönti? Lisäksi olisi jotain tukiliivejä olemassa tällaisiin kipuihin mutta ne maksavat n. 100e joten ei ole sellaiseen oikein varaa.[/QUOTE]

100e varmaan maksaa jos ostaa jonkun kalliin. Mulla oli ensin kevyempi ostettu ja sitten sain fyssasta lainaan tukevamman. Kysyppä siekin saako teidän fysiot lainata.
Mut siis yhtäkaikki, ei oo semmosta kun pitää olla-aika. Kukin raskaus on yksilöllinen ja menee lomaan asti töissä/ei mene. Siun pitää ajatella nyt vaan sun kohalle jaksamista ja töihin pystymistä, pomo ei sitä määrää. Jos et jaksa ja kykene ni oot saikulla.
 
[QUOTE="aape";22914437]Mun palkkakin on kuussa vain 800-900e käteen joten iso sijoitus tuo tukiliivi siksi, varsinkin kun en tiedä pidentääkö se töissäoloaikaa viikolla vai muutamalla vai ollenkaan. :/[/QUOTE]

Muuten, mä tarvin liiviä töidenkin jälkeen ylipäänsä päästäkseni liikkumaan. Kannattaa aatella senkin suhteen sitä liiviä.
 
Jäin pois viikolla 33. Olis pitänyt jäädä jo paljon paljon aikasemmin, mutta olen sellanen sisupussi (lue:tyhmä), etten kehdannut. Liitoskivut oli mullakin aivan helvetilliset! Kyyneleet vaan valu silmistä, kun kävelin. En kestänyt YHTÄÄN mitään ja myös mulla oli tuota, ettei sängyssä voinut kääntyä, vaikkei se nyt töissä olemiseen liity.
 
Niin eli mulla ei ole levossa mitään kipuja, kotona normaalisti kun olen niin jonkun verran liikkuessa toki sattuu mutta ei juurikaan, kun ei ole pakko olla jalkojen päällä pitkään. Siksi tuntuisi tyhmältä alkaa syödä särkylääkkeitä päivittäin töissä, kun kotona niitä ei tarvita. Kovasti kyllä haluaisin vielä pystyä olemaan töissä, en toki halua sairaspäivärahalle tippua, ja menenkin kyllä vielä töihin kokeilemaan, mutta kai se on pakko sitten sairaslomaa vaan ottaa mieluummin kuin kärsiä koko päivä kovista kivuista.. vaikka työnantaja sitä ei tulekaan ymmärtämään..
 
[QUOTE="vieras";22914536]Mun ei olis kyllä tarvinnu hakea sairauslomaa, kun sitä oltiin joka välissä kyllä tarjoomassa[/QUOTE]

Mulla kyllä sama, että neuvolassa ovat jo monta viikkoa kyselleet miten töissä jaksan kun on tällainen työ, ja viimeksikin kehottivat heti ensi viikolla varaamaan sieltä lääkäriajan jos tuntuu siltä. Eli ei ole ongelma sairasloman saaminen. Ensimmäisessä raskaudessä pystyin olemaan töissä rv 32 asti, silloinkin kyllä oli jo isot kivut. Toisen raskauden olinkin kotona, ja nyt tämä kolmas alkanut sitten oireilemaan kovasti jo tosi aikaisin.
 
en tiedä mitä teet, mutta monella työpaikalla vajaakuntoinen työntekijä on myös turvallisuusriski. toiset olettavat, että hommat hoituvat, mutta kipeän on oltava vointinsa mukaan, hermot on kireällä (ainakin minulla ), huomio menee omiin tuntemuksiin.

Viimeisessä raskaudessani työkaverini huokaisivat helpotuksesta kun viimeinkin hain sairaslomaa ja tilalleni tuli reipas ja nopsajalkainen sijainen. meillä ei työpaikalla ollut mitään istumatyötä, jota olisi voinut tehdä omaan tahtiinsa.

onnea odotukseen.
 
Mulla vähän sama kun mitä BUD sanoi. Jäin lomalle vasta rv 32-33 kun ei typerä ylpeys antanu periks aiemmin. Jos vielä tulen raskaaksi ja kärsin samoista kivuista ja supistuksista niin todellakin jään aiemmin pois. En tajua, mitä ajattelin, kun vielä viikon 30 jälkeenkin painoin töitä koko päivän seisaalteen ja kantaen 20-30kg säkkejä päivät pitkät. Tuohon vaikutti myös itseni lisäks pomon painostus ym paska, mutta enää en tuohon ryhtyis. Vaan menisin oman voinnin mukaan.
 
en nyt muuhun ota kantaa, mut toi tukiliivi.. lainasin ite paikallisesta sairaalasta, apuvälinelainaamosta niinku joku jo sanoikin. mulla ei vaan auttanu yhtään se liivi =( oli ihan kunnollinen ja vaikutti lähes uudelta, mut ei siitä vaan ollu apua mun liitoskipuihin.

työpaikka on kuitenkin vaan työpaikka, kun et oo yrittäjä, niin se on vaan työnantajan ongelma hommata sulle sijainen, vaikka tiedän että jos sul on pieni työpaikka, niin voit saada johdolta ikäviä kommentteja, mut pointti on se että jos et pysty turvallisesti tekee sitä työtä mitä ennen, niin heidän täytyy lain mukaan tarjota kevyempää, tai sit jäät saikulle. sulla on vastuu omasta ja vauvan hyvinvoinnista, kukaan ei voi pakottaa sua tekee töitä jotka uhkaa sitä.
 
Jäin muistaakseni viikolla 28 liitoskipujen takia pois,lonkat oli niin kipeät että kävelystä ei meinannut tulla mitään ja töissä nostelu sattui jokapaikkaan.Olo helpottui huomattavasti kun jäin kotiin.
 
No Mä sinnittelin ihan liian pitkään vaikka keho sanoi muuta. Taivuin työpaikan syyllistävän ilmapiirin edessä ja loppitulos oli että synnytys käynnistyi rv 26 ja sit oltiin 4kk teholla/sairaalassa. Joten en suosittele ottamaan turhia riskejä
 
Minä tyhmänä sinnittelin viikolle 28 saakka. Kipujen kanssa olin töissä, kun en halunnut särkylääkkeitä ottaa. Kun lepäsin 2 viikkoa niin iskiaskivut hellittivät, liitoskivut tosin eivät.
 
Minä hain ihan suosiolla sairauslomaa varhaisessa vaiheessa. Kun työ aiheuttaa niin paljon kipuja, että loppupäivänä ei pysty tekemään muuta kuin lepäämään että jaksaa taas uuden työpäivän, niin työ on liian raskasta. Kipulääkettä ei pitäisi kenenkään joutua raskausaikana syömään siksi että pystyisi tekemään töitä. Turhat lääkkeet on aina riski vauvalle.
 

Yhteistyössä