K
"kolmenäiti"
Vieras
Meillä on ollut pitkään sellaista sanatonta ärsytystä toisiamme kohtaan, minulla+miehelläni ja minun vanhemmillani. Ovat hyväkuntoisia, nuoria isovanhempia meidän lapsillemme, asuvat lähellä. He käyvät noin kerran-pari viikossa niinkuin he sanovat; kurkkaamassa lapsia, lässyttämässä ja lahjomassa kekseillä ja karkeilla.. Minä olen hyvin ärsyyntynyt kun meillä monesti olisi avun tarvetta ja kahdenkeskistä aikaa ei ole lähes koskaan, eivät voi auttaa. Olin pahasti masentunut ja terapiassa kehoitettiin keskustelemaan vanhempieni kanssa koska se on luonnollista että vanhemmat tulisivat avuksi jos on vaikea vaihe elämässä. Keskustelin->ei apua saatu edelleenkään. En jaksa edes kaikkea selvittää mitä meidän välillä on mutta ei ole normaali äiti-tytär suhde. Äiti on esimerkiksi Erittäin kateellinen minulle kaikesta... eikä iloitse mistään hyvästä mitä minun elämässä tapahtuu..ei kehu vaikka olisin menestynyt työkuvioissa jne... Nuorimman lapsen ollessa vauva, valvotti monet yöt ja olin aivan poikki. No vanhemmat kävivät "kurkkaamassa", kysyinkin vielä että voisiko he joku päivä katsoa vähän aikaa että saisin nukuttua.. Omahyväinen hymy kasvoilla lähti pois, eikä koskaan saatu sitäkään apua heiltä.
No, heillä ei siis KAI ole velvollisuutta ollakaan avuksi, mutta miten sitten isovanhempien OIKEUDET?
Tämä tuli mieleeni kun emme ole aikoihin käyneet vanhempieni luona kylässä, koska 1. olen ärsyyntynyt heihin monesta eri syystä johtuen. 2. Ei ole iltaisin aikaa/jaksamista lähteä lasten kanssa, koska päivisin teemme työt tai muut päivän liikkumiset.
No äitini soitti minulle yksi päivä ja tokaisi että "nytpä me kuule aletaan käyttämään näitä isovanhempien OIKEUKSIA ja saatte luvan tuoda lapset tänne meille pariksi tunniksi!"...
No vein lapset koska olin todella sen tarpeessa, mutta... mitä ihmettä? Ensinnäkin he eivät ole lapsia vapaaehtoisesti ottanut aikoihin, siis korostan AIKOIHIN! Ja sitten, tuo kommentti, isovanhempien OIKEUDET.
Mitäs mieltä te olette isovanhempien velvollisuuksista ja oikeuksista?
No, heillä ei siis KAI ole velvollisuutta ollakaan avuksi, mutta miten sitten isovanhempien OIKEUDET?
Tämä tuli mieleeni kun emme ole aikoihin käyneet vanhempieni luona kylässä, koska 1. olen ärsyyntynyt heihin monesta eri syystä johtuen. 2. Ei ole iltaisin aikaa/jaksamista lähteä lasten kanssa, koska päivisin teemme työt tai muut päivän liikkumiset.
No äitini soitti minulle yksi päivä ja tokaisi että "nytpä me kuule aletaan käyttämään näitä isovanhempien OIKEUKSIA ja saatte luvan tuoda lapset tänne meille pariksi tunniksi!"...
No vein lapset koska olin todella sen tarpeessa, mutta... mitä ihmettä? Ensinnäkin he eivät ole lapsia vapaaehtoisesti ottanut aikoihin, siis korostan AIKOIHIN! Ja sitten, tuo kommentti, isovanhempien OIKEUDET.
Mitäs mieltä te olette isovanhempien velvollisuuksista ja oikeuksista?