M
Mr. Cash
Vieras
Suomessa on harvinaisen voimakas perhekeskeinen suhtautuminen kaikkeen mikä liittyy lapsiin. Lapsien aiheuttamista haittatekijoistä vedetään samantien elämisen normaalit äänet -kortti esiin. Tämän kortin jälkeen muilla ei ole enää vastausoikeutta :-D
Näin ei ole kaikkialla ja muualla on mahdollista saada häätö sen perusteella että huoneistoon on ylipäätään sijoitettu haittaa aiheuttavia lapsia. Toivottavasti Suomessakin saadaa tulevaisuudessa tähän selkeät ohjeet. Esimerkiksi vanhoissa taloissa puutteelliset äänieristeet voisivat olla peruste, millä yhtiöjärjestykseen kirjataan huomautus meluhaittaa aiheuttavista pienistä lapsista ja häätöperusteesta. Itse olisin valmis maksamaan tälläisestä yhtiöstä.
Nämä kersojen metelin puolustelijat voisivat itse miettiä hetken sen naapurin näkökulmaa. Oletetaan että olen asunut omassa asunnossani vuosia kaikessa rauhassa, tyytyväisenä ja onnellisena. Yllättäen seinän taakse muuttaa nuoripari ja ei aikaakaan kun alkaa yötä paivää kestävä vauvan itku. Lapsen itku muuten tulee täysin läpi seinärakenteista, joita normaalit elämän äänet eivät läpäise.
Itkua jatkuu viikosta toiseen, käytät korvatulppia, pidät musiikkia hiljaisella yötäpäivää. Välillä yrität nykkua olohuoneen sohvalla toivoen että sirkkelin ääni ei kuuluisi sinne. Huuto kestää kuukaudesta toiseen, ensin huudetaan kun on niin pieni lapsi, sitten huudetaan kun saadaan hampaita ja vuoden päästä huudetaan muuten vaan jne.
Oheinen vaikuttaa yöuniin, asunnossa viihtymiseen, mielialaan, työstä suoriutumiseen ja parisuhteeseen. Kokeilkaapa harrastaa aamuseksiä viikonloppuna kun seinän takana laulaa täyttä huutoa kiljukaula. Kunnon lähiötunnelmaa.
Mitä tuossa voi silloin naapuri tehdä, millä oikeuksin? Mitä minä olen tehnyt saadakseni tuon rasitteen niskaani? Pitäisikö muuttaa pois, luovuttaa? Itse olen täysin syytön koko tilanteeseen. Enhän minäkään osta paimenkoiraa asuntooni, koska se haukkuisi naapurit hulluiksi. Sen sijaan on ihan ok vääntää huutava kersa siihen 30 neliön koppiin naapurien riemuksi. Vittu, siellä raikaa niin että kiljunta kuluuu viisi kerrosta alas pitkin rappukäytävää.
Omasta asunnostani en aio muuttaa, eli vaihtoehdoksi jää selvittää mitä asialle on muuta tehtävissä. Korvatulppien käyttö ja ns kestäminen ei ole vaihtoehto koska aina on vaihtoehto että kersoja tulee lisää, kaksi, kolme jne. Tälläin puhutaan vuosia kestävästä jatkuvasta kohtuuttomasta ja koko elämän laatuun vaikuttavasta haitasta.
Koska lapsiperusteisesti on hankala saada häätöä on vaihtoehtona talon rakenteisiin puuttuminen:
Asuinympäristössä on useita erilaisia melulähteitä: liikenne, teollisuuslaitokset, rakennustyömaat ym. aiheuttavat melua laajalle alueelle. Rakennusten sisäisiä melua aiheuttavia tekijöitä ovat erilaiset tekniset laitteet sekä rakennuksessa tapahtuva toiminta. Tilojen käyttäjistä aiheutuva melu (esimerkiksi häiritsevä elämäntapa asunnossa) on järjestyksenpitoon liittyvä kysymys, jossa voi kääntyä poliisin puoleen, mikäli kiinteistön kehotukset eivät auta. Melututkimuksissa olennaista on aina ensin selvittää ongelma, jota lähdetään selvittämään, ts. mikä laite on todennäköinen melulähde tai minkä rakenteen ääneneristävyydessä on ongelmia.
Melu vaikuttaa ihmisen pääasiassa kuuloaistin välityksellä. Vaikutukset eli melun aiheuttamat reaktiot ilmenevät ihmisessä elintoimintojen tai käyttäytymisen muutoksina ja melun aiheuttamina elämyksellisinä kokemuksina. Melun aiheuttamaa pysyvää kuulokyvyn heikkenemistä voidaan pitää terveyden kannalta vakavimpana vaikutuksena. Jo muutama lyhytaikainenkin altistuminen kipukynnyksen (n. 130 dB) ylittävälle melulle voi aiheuttaa kuulovamman. Yleisin melun aiheuttaman kuulovamman syy on kuitenkin kymmeniä vuosia kestänyt päivittäinen altistuminen 75 85 dB ylittävälle melulle ilman kuulon suojausta. Kuulon pysyvän heikentymisen lisäksi melu voi aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää tinnitusta eli korvien soimista tai suhisemista ilman vastaavaa ääniärsykettä. Lievää tilapäistä kuulokyvyn huonontumista voi esiintyä jo oloissa, joissa altistava LAeq,24h taso on 65 75 dB. Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää 25 35 dB tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 dB. Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville.
Näin ei ole kaikkialla ja muualla on mahdollista saada häätö sen perusteella että huoneistoon on ylipäätään sijoitettu haittaa aiheuttavia lapsia. Toivottavasti Suomessakin saadaa tulevaisuudessa tähän selkeät ohjeet. Esimerkiksi vanhoissa taloissa puutteelliset äänieristeet voisivat olla peruste, millä yhtiöjärjestykseen kirjataan huomautus meluhaittaa aiheuttavista pienistä lapsista ja häätöperusteesta. Itse olisin valmis maksamaan tälläisestä yhtiöstä.
Nämä kersojen metelin puolustelijat voisivat itse miettiä hetken sen naapurin näkökulmaa. Oletetaan että olen asunut omassa asunnossani vuosia kaikessa rauhassa, tyytyväisenä ja onnellisena. Yllättäen seinän taakse muuttaa nuoripari ja ei aikaakaan kun alkaa yötä paivää kestävä vauvan itku. Lapsen itku muuten tulee täysin läpi seinärakenteista, joita normaalit elämän äänet eivät läpäise.
Itkua jatkuu viikosta toiseen, käytät korvatulppia, pidät musiikkia hiljaisella yötäpäivää. Välillä yrität nykkua olohuoneen sohvalla toivoen että sirkkelin ääni ei kuuluisi sinne. Huuto kestää kuukaudesta toiseen, ensin huudetaan kun on niin pieni lapsi, sitten huudetaan kun saadaan hampaita ja vuoden päästä huudetaan muuten vaan jne.
Oheinen vaikuttaa yöuniin, asunnossa viihtymiseen, mielialaan, työstä suoriutumiseen ja parisuhteeseen. Kokeilkaapa harrastaa aamuseksiä viikonloppuna kun seinän takana laulaa täyttä huutoa kiljukaula. Kunnon lähiötunnelmaa.
Mitä tuossa voi silloin naapuri tehdä, millä oikeuksin? Mitä minä olen tehnyt saadakseni tuon rasitteen niskaani? Pitäisikö muuttaa pois, luovuttaa? Itse olen täysin syytön koko tilanteeseen. Enhän minäkään osta paimenkoiraa asuntooni, koska se haukkuisi naapurit hulluiksi. Sen sijaan on ihan ok vääntää huutava kersa siihen 30 neliön koppiin naapurien riemuksi. Vittu, siellä raikaa niin että kiljunta kuluuu viisi kerrosta alas pitkin rappukäytävää.
Omasta asunnostani en aio muuttaa, eli vaihtoehdoksi jää selvittää mitä asialle on muuta tehtävissä. Korvatulppien käyttö ja ns kestäminen ei ole vaihtoehto koska aina on vaihtoehto että kersoja tulee lisää, kaksi, kolme jne. Tälläin puhutaan vuosia kestävästä jatkuvasta kohtuuttomasta ja koko elämän laatuun vaikuttavasta haitasta.
Koska lapsiperusteisesti on hankala saada häätöä on vaihtoehtona talon rakenteisiin puuttuminen:
Asuinympäristössä on useita erilaisia melulähteitä: liikenne, teollisuuslaitokset, rakennustyömaat ym. aiheuttavat melua laajalle alueelle. Rakennusten sisäisiä melua aiheuttavia tekijöitä ovat erilaiset tekniset laitteet sekä rakennuksessa tapahtuva toiminta. Tilojen käyttäjistä aiheutuva melu (esimerkiksi häiritsevä elämäntapa asunnossa) on järjestyksenpitoon liittyvä kysymys, jossa voi kääntyä poliisin puoleen, mikäli kiinteistön kehotukset eivät auta. Melututkimuksissa olennaista on aina ensin selvittää ongelma, jota lähdetään selvittämään, ts. mikä laite on todennäköinen melulähde tai minkä rakenteen ääneneristävyydessä on ongelmia.
Melu vaikuttaa ihmisen pääasiassa kuuloaistin välityksellä. Vaikutukset eli melun aiheuttamat reaktiot ilmenevät ihmisessä elintoimintojen tai käyttäytymisen muutoksina ja melun aiheuttamina elämyksellisinä kokemuksina. Melun aiheuttamaa pysyvää kuulokyvyn heikkenemistä voidaan pitää terveyden kannalta vakavimpana vaikutuksena. Jo muutama lyhytaikainenkin altistuminen kipukynnyksen (n. 130 dB) ylittävälle melulle voi aiheuttaa kuulovamman. Yleisin melun aiheuttaman kuulovamman syy on kuitenkin kymmeniä vuosia kestänyt päivittäinen altistuminen 75 85 dB ylittävälle melulle ilman kuulon suojausta. Kuulon pysyvän heikentymisen lisäksi melu voi aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää tinnitusta eli korvien soimista tai suhisemista ilman vastaavaa ääniärsykettä. Lievää tilapäistä kuulokyvyn huonontumista voi esiintyä jo oloissa, joissa altistava LAeq,24h taso on 65 75 dB. Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää 25 35 dB tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 dB. Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville.
Rivitaloelämä oli kauheaa ja koliikkivauvan kanssa vielä kauheampaa kun satun olemaan ihminen joka ajattelee myös sitä naapuria ja hänen 3-vuorotyötään.
Kuule, yltyy vaan.
