Onko tää lapsi teidän mielestä normaalia älykkäämpi?

["qwerty"]

Esikoinen ilmoitti alta 2-vuotiaana ultrassa, että "Vauva-XX:n pää näkyy lääkäripojan telkkarissa" ja neuvolassa nappasi käteensä palikan ja totesi "keltainen, kahdeksan". Palikassa oli 8 ja se oli keltainen. Kolmas muksu n. 6-7-kk:n ikäisenä taputti äijää polvelle illalla ja otti veikeän ilmeen ja sanoi "päivää!" ja juoksi täysillä vajaa 11 kk:n iässä. Toinen epeli oli liki puhumatta n. 1,5-vuotiaaksi, kunnes alkoi puhua täydellisillä lauseilla. Neljäs olikin ns. normaalimpi lapsi: kielioppivirheitä ja vääriä sanoja, 3-vuotiaana kertoi käyttävänsä "mielellään vääriä TERMIITTEJÄ"...

Ja ihan normaalitolvanoita nuo ovat. Kukin loistaa jollain alalla ja juuri ja juuri pärjää toisella.
Siksi en osaa ottaa kantaa puoleen tai toiseen ap:n kertomukseen.

Mun mielestä nä'mä kuulostaa ihan normaalilta ja esimerkit on eri lapsista. Se, että nuo ap:n kuvaamat ominaisuudet on kaikki yhdellä lapsella on poikkeuksellisempaa.

Ja miedän päiväkotiryhmässä ei pitkän työurani aikana ole kyllä juurikaan moista vastaan tullut.

Nopeaoppinen lapsi ainakin ap:lla.

 

["aapee"]

Minä laulan jonkin verran lapselleni, oikeastaan päivittäin. Mutta ei meillä lapsi laula silti yhtään mitään. Eli varmasti laulaminen ja musiikin "läsnäolo" vaikuttaa, mutta ei kaikkia lapsia saa silti laulamaan vaikka kuinka niille hoilottaisi.

Kai se riippuu niin kiinnostuksestakin. Jostain oon joskus lukenut, että lapsen nuottikorva alkais kehittyy vasta kolmen ikävuoden tienoilla. Mut tuo on kyllä ilman sanoja hyräillyt jo 10kk iästä asti nuotilleen. Toisin kuin nuorempi lapsi, joka vasta nyt 1v 4kk on alkanut hyräilee. Ja hän ei vielä puhu kuin muutaman sanan.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

[QUOTE="qwerty";23086061]Mun mielestä nä'mä kuulostaa ihan normaalilta ja esimerkit on eri lapsista. Se, että nuo ap:n kuvaamat ominaisuudet on kaikki yhdellä lapsella on poikkeuksellisempaa.

Ja miedän päiväkotiryhmässä ei pitkän työurani aikana ole kyllä juurikaan moista vastaan tullut.

Nopeaoppinen lapsi ainakin ap:lla.[/QUOTE]

IHanaa!! Minulla on normaaleja lapsia! En jaksanut enää muistaa useita esimerkkejä jokaisesta. Ja pointtini olikin vain se, että meitä on onneksi moneksi ja jokaista lasta pitää kohdella yksilönä ja tukea ja kannustaa myös hankalissa asioissa.

 

["qwerty"]

IHanaa!! Minulla on normaaleja lapsia! En jaksanut enää muistaa useita esimerkkejä jokaisesta. Ja pointtini olikin vain se, että meitä on onneksi moneksi ja jokaista lasta pitää kohdella yksilönä ja tukea ja kannustaa myös hankalissa asioissa.

Tottakai meitä on moneksi. Ei se poista sitä tosiasiaa, että ap:n lapsi näyttää ainakin toistaiseksi olevan nopeaoppinen.

Ja jos sun pointti oli tuo niin miksi aloit edes luettelemaan omiesi oppimisia? Varsinkin kun niissä ei ollut mitään merkittävää.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

[QUOTE="qwerty";23086124]Tottakai meitä on moneksi. Ei se poista sitä tosiasiaa, että ap:n lapsi näyttää ainakin toistaiseksi olevan nopeaoppinen.

Ja jos sun pointti oli tuo niin miksi aloit edes luettelemaan omiesi oppimisia? Varsinkin kun niissä ei ollut mitään merkittävää.[/QUOTE]

Totta kai niissä on paljonkin merkittävää! Minulle, olenhan heidän äitinsä. Ja niinhän se kuluukin olla: jokaisella äidillä on maailman loistavimmat lapset.

 

[159]

No huh, olipa yksityiskohtainen luettelo lapsensa erinomaisuudesta.
Miten se meni, satoja erilaisia lauluja TÄYSIN oikein ? ihanko totta. Tuo viittaisi jo varmaan johonkin syndroomaan (autismi, asperger).
Ja jos itse olet älykäs, tunnistat varmaan muilta kysymättä jälkikasvusi älykkyyden.

Jos huomasit, ap ei kirjoita tänne kehuakseen oman lapsensa "erinomaisuutta", vaan nimenomaan haluaa tietoa siitä, voivatko lapsen ominaisuudet kertoa älykkyydestä ja miten toimia lapsen kanssa, jos näin on.

Tästä unohdinkin ap:lle aiemmassa kirjoituksessani mainita, että saa varautua näihin keittiödiagnooseihin, sillä monen on todella vaikea ymmärtää, että vaikka moni aspergerlapsi onkin keskivertoa älykkäämpi, eivät kaikki älykkäät lapset ole aspergereita.

Moni älykäs lapsi myös viihtyy paremmin yksin tai itseään vanhempien lasten tai aikuisten seurassa kuin ikäistensä leikeissä, mutta sekään ei kerro oikeastaan muusta, kuin siitä älykkyydestä (ei siis tarkoita, että lapsi ei hallitsisi sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä niin halutessaan).

 

[Yliopisto-opettaja]

En osaa ottaa kantaa lapsesi älykkyyteen sen kummemmin, mutta kyllä se ainakin nopeampaa tahtia on kehittynyt kuin meidän muksu.

Työssäni tapaan monia nuoria, jotka ovat poikkeuksellisen lahjakkaita tällä yhdellä alalla, jota opetan. Sen olen kyllä huomannut, että suomen koululaitos tekee kaikkensa tasapäistääkseen ihmisiä. Ja omassa työssäni huomaan, miten harmi se on. Jos lapsenne kasvaessa huomaatte, että hänellä on lahjoja jollakin tietyllä alalla, niin tukekaa tuota lahjakkuutta koulun ulkopuolella niin kuin vain pystytte, mutta tietenkin pakottamatta ja tukahduttamatta lasta.

Jos vanhemmilla vain on viitseliäisyyttä ja aikaa harrastaa, niin on hyvin paljon juttuja, mitä lapsen kanssa voi tehdä. Alle kouluikäisen kanssa voi jo aloittaa esim lennokkien tai pienoismallien rakentelemista ja alakoululaisen kanssa voi harrastaa tietokoneohjelmointia jne. Mihinkään ei kannata pakottaa, mutta jos lapsi innostuu, niin harrastuksilla voi olla ihmeellisiä vaikutuksia.

 

[ohis]

Totta kai niissä on paljonkin merkittävää! Minulle, olenhan heidän äitinsä. Ja niinhän se kuluukin olla: jokaisella äidillä on maailman loistavimmat lapset.

No tämä ei varmaan liity mitenkään ap:n avaukseen...

 

["aapee"]

Mikä tässä aloituksessa oli pointti? Sekö että kaikki kehuvat kuinka ihmeellinen ap:n lapsi on, vai vinkkejä lapsen tukemiseen tms?

Tasan se, mikä lukee otsikossakin. Eli onko tämä teidän mielestä normaalia älykkäämpi? Siis ihan kysymyksenä. Ei mitenkään kehujen tarpeessa. Enemmän juurikin tota vinkkiä lapsen tukemiseen ja omakohtaisia kokemuksia omien lastenne taidoista, jotta pääsee vähän perille, mikä on älykästä ja mikä ei. Ei sen kummempaa. En tajua, miksei tällaista kysymystä voisi kysyä ihan normaalisti, ilman mitään sen kummempia taka-ajatuksia, kehun kerjäämisiä tai leuhkimista. Jos joku sen sellaisena ottaa, on vika varmasti omassa päässä. Mistä minä voin tietää onko lapsi älykäs, jos ei minulla ole omasta takaa tietoa tms. Ja ennenkaikkea varmasti siksi pohjimmiltaan kysymyksen esitin, että pystyy mahdollisesti tarjoamaan lapselle haasteellisempia virikkeitä, jotta saisi jatkossakin kehitettyä itseään. Mutta lähinnä kiinnostaa, mitä muut ovat näinä ikävuosina tehneet.

 

[159]

En osaa ottaa kantaa lapsesi älykkyyteen sen kummemmin, mutta kyllä se ainakin nopeampaa tahtia on kehittynyt kuin meidän muksu.

Työssäni tapaan monia nuoria, jotka ovat poikkeuksellisen lahjakkaita tällä yhdellä alalla, jota opetan. Sen olen kyllä huomannut, että suomen koululaitos tekee kaikkensa tasapäistääkseen ihmisiä. Ja omassa työssäni huomaan, miten harmi se on. Jos lapsenne kasvaessa huomaatte, että hänellä on lahjoja jollakin tietyllä alalla, niin tukekaa tuota lahjakkuutta koulun ulkopuolella niin kuin vain pystytte, mutta tietenkin pakottamatta ja tukahduttamatta lasta.

Jos vanhemmilla vain on viitseliäisyyttä ja aikaa harrastaa, niin on hyvin paljon juttuja, mitä lapsen kanssa voi tehdä. Alle kouluikäisen kanssa voi jo aloittaa esim lennokkien tai pienoismallien rakentelemista ja alakoululaisen kanssa voi harrastaa tietokoneohjelmointia jne. Mihinkään ei kannata pakottaa, mutta jos lapsi innostuu, niin harrastuksilla voi olla ihmeellisiä vaikutuksia.

:flower:

 

[Yliopisto-opettaja]

Niin, ja pakko palata vielä mainitsemaan, että noi mun keksimät harrastusesimerkit nyt sattuu olemaan tekniseltä alalta (liittyen mun omaan työhön), mutta siis se harrastaminen voi olla musiikkia tai vieraita kieliä tai tarinoiden kirjoittamista tai mitä vaan muutakin kun tekniikkaa ihan sen mukaan, mistä se teidän lapsi sattuu innostumaan.

Mulla on vain työssäni etuoikeutena nähdä nuoria, jotka on todella innostuneita alasta, jota ovat opiskelemassa, ja joista moni tekee harrastuksestaan itselleen ammatin. Se on jotain aika ainutlaatuista.

 

["vieras"]

Ja nyt sitten vastaus ap:lle

Monet noista lapsesi ominaisuuksista ovat vastaavia kuin omalla pojallani (nyt 14-vuotiaalla) oli pikkulapsena. Minun poikani ei vain ollut liikunnallisesti yhtä lahjakas, mutta esim. rakenteli legoista ja muista rakennuspalikoista symmetrisiä ja selvästi sommiteltuja rakennelmia jo 2-vuotiaana. Hän myös rakensi jo paljon vanhemmille tarkoitettuja legorakennelmia ohjeiden mukaan (saattoi myös pitää työtä eri päin käsissään kuin missä suunnassa se oli ohjeessa kuvattu). Tosin ne hän purki välittömästi rakennettuaan ja teki omannäköisensä rakennelman heti perään.

Hän luki paljon lasten tietokirjoja jo ennen eskariin menoa ja lempivideot olivat niitä "Olipa kerran avaruus" ja "Olipa kerran ihminen" -videoita.

Koulun aloituksen jälkeen (mietittäessä, pitäisikö hypätä heti kakkosluokalle) poikaa testattiin, ja hänet todettiin huomattavan älykkääksi. Eli eivät nuo sinun lapsesi ominaisuudet ainakaan sitä pois sulje, että hänellä olisi sama tilanne.

Tämä älykkyys on Suomessa vain sellainen tabu, että sen kanssa eläminen ei ole helppoa, ellei sitten satu olemaan vain hieman keskivertoa älykkäämpi. Minun poikaani kiusattiin alakoulussa, koska poikkesi niin selvästi muusta luokasta. Yläkoulussa hän sentään on päässyt muiden lahjakkaiden lasten kanssa yhteen ja viihtyy erinomaisesti hyvässä opetuksessa, jossa on haastettakin.

Meillä taas on ala-asteella mukana porukassa, joskin vähän "laidemmalla" kuin muut, koska toiset pojat tietää että häneltä voi kysyä mitä vaan ja saada tehokasta apua koulujutuissa (mm ryhmätyöt). Mutta mä pelkään isolle yläasteelle menoa: ellei löydy samanhenkistä kaveria niin voi jäädä yksin!

 

["aapee"]

Mikä tässä aloituksessa oli pointti? Sekö että kaikki kehuvat kuinka ihmeellinen ap:n lapsi on, vai vinkkejä lapsen tukemiseen tms?

Toi hienomotoriikka ja suunnittelu kuulostaa aika edistyneeltä noin nuorelle. Mutta paljon sellaista mikä on mun mielestä ihan "tavis" tasoa eli esim 11 kk kävely, ettei syö lattioilta jne. Tai siis, mähän nyt vertaan omiini ja muihin tuttuihin, joita en pidä minään yliälykkäinä. Omista lapsistani kumpikaan ei esim ole syönyt lattialta mitään, isompi teki itsenäisesti kuperkeikkoja alle 2v ja sen sellaista. Joku lempiohjelma taas ei sinänsä kerro mitään älykkyydestä, vaan siitä mitä vanhemmat antavat katsoa. Ja onhan noi Olipa kerran -sarjan ohjelmat kivoja.

No joo, mutta mä antaisin lapsen olla lapsi ja tehdä itseä kiinnostavia juttuja. Enemmän mua säälittää se nuorempi, jota äiti tuntuu kovasti vertailevan ja pitävän lahjattomampana kuin isompaa. PIkkusisarusta ei pitäisi jättää liiaksi isomman varjoon, vaan antaa hänenkin rauhassa oppia ja tuntea iloa itseään kiinnostavista asioista. Ja olla ylpeä hänenkin kehittymisestään! 1v1kk iässä kävely on ihan normaalia. Kaikki eivät puhu kunnolla vielä kolmivuotiaanakin.

Hyvä huomio tuo, ettei kannata verrata sisaruksia keskenään ja että muistaa kehua myös nuorempaa. On toki asioita, joita hänkin osaa tehdä hienosti, mutta ne on mielestäni enemmän "keskivertolapsen" tasoa. Silti hienoja suorituksia jokainen sohvalle kiipeäminen, portaiden kapuaminen ja alastulo jne... Ja ainahan niitä ihmetellään. Itse asiassa en ole edes erityisemmin kiinnittänyt huomiota vanhemman lapsen taitoihin, ennenkuin ulkopuoliset asiasta mainitsivat.

 

[Oisku]

[QUOTE="aapee";23086197]
Mistä minä voin tietää onko lapsi älykäs, jos ei minulla ole omasta takaa tietoa tms. Ja ennenkaikkea varmasti siksi pohjimmiltaan kysymyksen esitin, että pystyy mahdollisesti tarjoamaan lapselle haasteellisempia virikkeitä, jotta saisi jatkossakin kehitettyä itseään. Mutta lähinnä kiinnostaa, mitä muut ovat näinä ikävuosina tehneet.[/QUOTE]

Mitä väliä sillä on tässä vaiheessa onko lapsi keskivertoa älykkäämpi vai ei? Lapsi on kolmen vanha.

Kuten jo aiemmin sanoin niin anna mennä omien kiinnostusten mukaan. Jos haluaa kokeilla jotain urheilua, vie kokeilemaan ja jos tykkää niin anna liittyä urheiluseuraan. Jos haluaa lukea, lue. Jos haluaa tehdä käsitöitä niin käy ostamassa puikot ja lankaa tai mitä nyt haluaakin, kirjailla vohvelikangasta tms. Siitä sitten pikkuhiljaa vaikeampiin juttuihin. Kun haluaa oppia laskemaan, opeta. Ei se niin vaikeaa ole.

Ja edelleen. Vaikka sun vanhempi lapsesi olisi mikä Einstein tahansa niin älä unohda sitä pienempääsi.

 

["aapee"]

En osaa ottaa kantaa lapsesi älykkyyteen sen kummemmin, mutta kyllä se ainakin nopeampaa tahtia on kehittynyt kuin meidän muksu.

Työssäni tapaan monia nuoria, jotka ovat poikkeuksellisen lahjakkaita tällä yhdellä alalla, jota opetan. Sen olen kyllä huomannut, että suomen koululaitos tekee kaikkensa tasapäistääkseen ihmisiä. Ja omassa työssäni huomaan, miten harmi se on. Jos lapsenne kasvaessa huomaatte, että hänellä on lahjoja jollakin tietyllä alalla, niin tukekaa tuota lahjakkuutta koulun ulkopuolella niin kuin vain pystytte, mutta tietenkin pakottamatta ja tukahduttamatta lasta.

Jos vanhemmilla vain on viitseliäisyyttä ja aikaa harrastaa, niin on hyvin paljon juttuja, mitä lapsen kanssa voi tehdä. Alle kouluikäisen kanssa voi jo aloittaa esim lennokkien tai pienoismallien rakentelemista ja alakoululaisen kanssa voi harrastaa tietokoneohjelmointia jne. Mihinkään ei kannata pakottaa, mutta jos lapsi innostuu, niin harrastuksilla voi olla ihmeellisiä vaikutuksia.

Kiitos kovasti! Mukava kuulla myös viisaiden kommentteja! Täytyypi lapsen kasvaessa hienovaraisesti ohjata vahvistamaan vahvuuksiaan entisestään, jos lapsi itse on halukas. Ja kokeilla myös noita vaativampiakin juttuja!

 

["essi"]

No osa kuulostaa ihan "normi"lapsen puuhailulta, osa taas täysin käsittämättömältä. Siis ainakin tuo, että reilu 1-vuotiaana osasi satoja lauluja kokonaan täysin oikein. En tunne / tiedä edes yhtään aikuista, joka satoja osaa ulkomuistista alusta loppuun täysin oikein. Sen takia sitä on todella vaikea uskoa, vaikka kai se niin on jos näin kerrot.
Nuo hamahelmet yms luokittelen aiheeseen, "osaa kiinnostaa, osaa ei", joten sekin pitkälti vaikuttaa siihen, kuinka hyvin se onnistuu.

 

["aapee"]

Mitä väliä sillä on tässä vaiheessa onko lapsi keskivertoa älykkäämpi vai ei? Lapsi on kolmen vanha.

Kuten jo aiemmin sanoin niin anna mennä omien kiinnostusten mukaan. Jos haluaa kokeilla jotain urheilua, vie kokeilemaan ja jos tykkää niin anna liittyä urheiluseuraan. Jos haluaa lukea, lue. Jos haluaa tehdä käsitöitä niin käy ostamassa puikot ja lankaa tai mitä nyt haluaakin, kirjailla vohvelikangasta tms. Siitä sitten pikkuhiljaa vaikeampiin juttuihin. Kun haluaa oppia laskemaan, opeta. Ei se niin vaikeaa ole.

Ja edelleen. Vaikka sun vanhempi lapsesi olisi mikä Einstein tahansa niin älä unohda sitä pienempääsi.

3v ei välttämättä osaa toivoa ihan kaikenlaista tekemistä, ellei ole saanut niitä kokeilla. On siksi mukava saada esimerkkejä, mitä lapselle voi tarjota. Niinku yliopisto-opettaja sanoi, lapset ja nuoret liian helposti tasapäistetään ja siltä kuulostaa myös sinun neuvosi. Ei haluta tarjota lapselle mitään oikeasti vaativaa tukeakseen lapsen taitoja. Ja lapsi pyytää tehtäväksi vain niitä, jotka se ennestään tietää tai joita kaveritkin tekee, vaikka taidot yltäisi korkeammallekin. Toki olen jo antanut muitakin virikkeitä, kuin samanikäiset yleensä tekevät, tietämättä etteivät monet sen ikäiset sellaisia osaa tehdä. Mutta miksei saisi olla tietoinen lapsensa älykkyydestä ja tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla? Miksei saisi etsiä tietoa lasten kehityksestä ja tukemisesta?

 

[no just]

[QUOTE="aapee";23086413]Kiitos kovasti! Mukava kuulla myös viisaiden kommentteja! Täytyypi lapsen kasvaessa hienovaraisesti ohjata vahvistamaan vahvuuksiaan entisestään, jos lapsi itse on halukas. Ja kokeilla myös noita vaativampiakin juttuja![/QUOTE]

Uskotko sä toisaan, jos joku esiintyy netissä yliopisto- opettajana. että hän todellisuudessa myös on sitä? Tää kirjoittajahan voi olla kuka tahansa peruskoulun kesken jättänyt spurgu Keravalta... Ei kannata olla ihan sinisilmäinen. Kuinka suuri todennäköisyys on että joku yliopisto.opettaja A) ehtii B ) viitsii palstailla täällä? Onhan se toki ihan mahdollista kuitenkin, en mä sitä sano.

Lapsesi älykkyyteen en osaa ottaaa kantaa, mut sen verran sanon et fyysinen kehitys ei välttämättä kulje millään tavalla käsi kädessä älylllisen kehityksen kanssa. Sun antamista esimerkeistä älykkyyteen ei viittaa mikään muu kuin se korun tekeminen.

 

[159]

[QUOTE="aapee";23086197]Tasan se, mikä lukee otsikossakin. Eli onko tämä teidän mielestä normaalia älykkäämpi? Siis ihan kysymyksenä. Ei mitenkään kehujen tarpeessa. Enemmän juurikin tota vinkkiä lapsen tukemiseen ja omakohtaisia kokemuksia omien lastenne taidoista, jotta pääsee vähän perille, mikä on älykästä ja mikä ei. Ei sen kummempaa. En tajua, miksei tällaista kysymystä voisi kysyä ihan normaalisti, ilman mitään sen kummempia taka-ajatuksia, kehun kerjäämisiä tai leuhkimista. Jos joku sen sellaisena ottaa, on vika varmasti omassa päässä. Mistä minä voin tietää onko lapsi älykäs, jos ei minulla ole omasta takaa tietoa tms. Ja ennenkaikkea varmasti siksi pohjimmiltaan kysymyksen esitin, että pystyy mahdollisesti tarjoamaan lapselle haasteellisempia virikkeitä, jotta saisi jatkossakin kehitettyä itseään. Mutta lähinnä kiinnostaa, mitä muut ovat näinä ikävuosina tehneet.[/QUOTE]

Tuossa yliopisto-opettaja mainitsi noista harrastuksista, ja se on tosiaan ihan olennainen osa älykkään lapsen ja nuoren kehittymistä ja hyvinvointia, että pääsee harrastamaan jotain sellaista, mistä saa ns. älyllistä haastetta tai tyydytystä. Siitä saa hyvää vastapainoa koululle, joka ei ainakaan alkuvuosina tuo mitään haastetta.

Kun oma poikani oli muistaakseni noin 8-vuotias, kävin hänen kanssaan Kaapelitehtaalla Ursan järjestämillä avaruusmessuilla, ja oli kertakaikkisen hieno ja mahtava tunne nähdä siellä niin paljon oman poikani kaltaisia lapsia ja nuoria. Poikani ei enää ollutkaan "outolintu". Sitä tunnetta on vaikea selittää, mutta äidin sydäntä se kovasti lämmitti.

 

[Yliopisto-opettaja]

Uskotko sä toisaan, jos joku esiintyy netissä yliopisto- opettajana. että hän todellisuudessa myös on sitä? Tää kirjoittajahan voi olla kuka tahansa peruskoulun kesken jättänyt spurgu Keravalta... Ei kannata olla ihan sinisilmäinen. Kuinka suuri todennäköisyys on että joku yliopisto.opettaja A) ehtii B ) viitsii palstailla täällä? Onhan se toki ihan mahdollista kuitenkin, en mä sitä sano.

Katsos kun me yliopisto-opettajatkin saadaan lapsia ja jäädään äitiyslomille jne. Olen tässä iltapäivän ratoksi surffaillut kaksplussalla, kun lapsi on päikkäreillä ja en jaksa tehdä mitään vaativampaa.

Mutta kyllä, lähdekritiikki kunniaan ja muista aina internetissä, että monta vaaraa onpi eessä! (En tiedä, mitä kukaan voisi saavutta sillä, että esiintyy keskustelupalstalla jollain nimimerkillä ja antaa keskustelupalstalla pari harrastevinkkiä lapsen äidille...)

 

["aapee"]

[QUOTE="essi";23086478]No osa kuulostaa ihan "normi"lapsen puuhailulta, osa taas täysin käsittämättömältä. Siis ainakin tuo, että reilu 1-vuotiaana osasi satoja lauluja kokonaan täysin oikein. En tunne / tiedä edes yhtään aikuista, joka satoja osaa ulkomuistista alusta loppuun täysin oikein. Sen takia sitä on todella vaikea uskoa, vaikka kai se niin on jos näin kerrot.
Nuo hamahelmet yms luokittelen aiheeseen, "osaa kiinnostaa, osaa ei", joten sekin pitkälti vaikuttaa siihen, kuinka hyvin se onnistuu.[/QUOTE]

Pakko korjata: Kyse ei ollut hamahelmistä, vaan ihan puuhelmistä, oikeista koruhelmistä.
Mulla on itselläni tuo taito muistaa lukemattomia lauluja ja olen sitä itsekin usein ihmetellyt. Ne sanat ja nuotti vaan tulee jostain takaraivosta, vaikken olisi laulua kuullut kuin kerran jossain kaupassa. Että kai se sama "vika" on sitten periytynyt lapsellekin. Kun vielä itse laulelen niitä satoja lauluja ihan koko ajan. En osaa olla hiljaa ja laulamatta.

 

["aapee"]

no just:lle: Mulla ei ole mitään syytä olla uskomatta yliopisto-opettajan läsnäoloa palstalla. Mitä niin ihmeellistä siinä olisi, että opettaja käväisee palstalla ja lukaisee älykkyydestä kertovan jutun?

 

[159]

[QUOTE="essi";23086478]No osa kuulostaa ihan "normi"lapsen puuhailulta, osa taas täysin käsittämättömältä. Siis ainakin tuo, että reilu 1-vuotiaana osasi satoja lauluja kokonaan täysin oikein. En tunne / tiedä edes yhtään aikuista, joka satoja osaa ulkomuistista alusta loppuun täysin oikein. Sen takia sitä on todella vaikea uskoa, vaikka kai se niin on jos näin kerrot.
Nuo hamahelmet yms luokittelen aiheeseen, "osaa kiinnostaa, osaa ei", joten sekin pitkälti vaikuttaa siihen, kuinka hyvin se onnistuu.[/QUOTE]

Minä osasin lapsena kaikki koulun ja partion laulukirjat kokonaan ulkoa (en toki vielä 1-vuotiaana). Muistan, kun minusta oli kummallista, että muut tarvitsivat vielä laulukirjaa, vaikka laulut oli jo kertaalleen laulettu. Vieläkin, vuosikymmeniä myöhemmin, osaan lähes kaikki nuo laulut ulkoa - tosin harvemmin niitä tulee laulettua, kun kuulen itse, miten epäpuhtaasti laulan...

 

["vieras"]

Oh hoijaa.. Suurellakaan älykkyydellä ei tee mitään jos ei löydä itseään kiinnostavia tieteenaloja.

 

["aapee"]

Tuossa yliopisto-opettaja mainitsi noista harrastuksista, ja se on tosiaan ihan olennainen osa älykkään lapsen ja nuoren kehittymistä ja hyvinvointia, että pääsee harrastamaan jotain sellaista, mistä saa ns. älyllistä haastetta tai tyydytystä. Siitä saa hyvää vastapainoa koululle, joka ei ainakaan alkuvuosina tuo mitään haastetta.

Kun oma poikani oli muistaakseni noin 8-vuotias, kävin hänen kanssaan Kaapelitehtaalla Ursan järjestämillä avaruusmessuilla, ja oli kertakaikkisen hieno ja mahtava tunne nähdä siellä niin paljon oman poikani kaltaisia lapsia ja nuoria. Poikani ei enää ollutkaan "outolintu". Sitä tunnetta on vaikea selittää, mutta äidin sydäntä se kovasti lämmitti.

Ihana! <3