H
"huhhuh"
Vieras
Olen nähnyt kolme kertaa lasta. Miehen kanssa seurusteltu melkein vuosi. Miestystäväni 9-vuotias tyttö sanoi minulle tosi tiukkaan sävyyn, että "älä sinä puutu tähän". Kyse oli ihan jostain pikku asiasta. Miten olisi reagoinut? Miten haluaisit miehesi reagoivan? Onko tämä teille ihan normaalia?
Minusta tuntuu aika kummalliselle. Jos omat lapseni kohtelisivat miesystävääni jo heti alun pitäen noin, olisin kyllä aika huolissani. Jos omani olisivat sanoneet noin, olisin heti sanonut, että noin ei aikuisille puhuta.
Tässä tilanteessa olin vain ihan hiljaa. Tunnen itseni aika lapaseksi. Tyttö ei siis selvästikään pidä minusta, ja vastuu käyttäytymisestä on mielestäni miehellä, jonka minun mielestäni olisi pitänyt puuttua asiaan heti.
Onko teidän mielestä ylireagointia loukkaantua tämmöisestä? Minusta tuntuu pahalle, ettei mies pitänyt puoliani vaan antoi lapsensa kohdella ilman seurauksia minua noin. Oikein pelottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mun luottamus mieheen on kyllä aika heikoilla. Vai pitääkö tämmöset asiat ajatella jotenkin muuten?
On ihan perseestä olla eronnut, ja vielä syvemmältä on uusperhekuviot. Ehkä minusta ei vaan ole tämmöisiin. Pitäisikö jo heti kättelyssä lopettaa tällainen suhde tällaisen miehen kanssa? Vaadinko liikaa? Kuten sanoin, omilta lapsiltani en sietäisi tuollaista käytöstä ilman reagointia. He kyllä itse asiassa ovat hyvin käyttäytyviä, en voisi edes kuvitella, että sanoisivat aikuiselle noin, ja käytännössä ihan tuntemattomalle.
Minusta tuntuu aika kummalliselle. Jos omat lapseni kohtelisivat miesystävääni jo heti alun pitäen noin, olisin kyllä aika huolissani. Jos omani olisivat sanoneet noin, olisin heti sanonut, että noin ei aikuisille puhuta.
Tässä tilanteessa olin vain ihan hiljaa. Tunnen itseni aika lapaseksi. Tyttö ei siis selvästikään pidä minusta, ja vastuu käyttäytymisestä on mielestäni miehellä, jonka minun mielestäni olisi pitänyt puuttua asiaan heti.
Onko teidän mielestä ylireagointia loukkaantua tämmöisestä? Minusta tuntuu pahalle, ettei mies pitänyt puoliani vaan antoi lapsensa kohdella ilman seurauksia minua noin. Oikein pelottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mun luottamus mieheen on kyllä aika heikoilla. Vai pitääkö tämmöset asiat ajatella jotenkin muuten?
On ihan perseestä olla eronnut, ja vielä syvemmältä on uusperhekuviot. Ehkä minusta ei vaan ole tämmöisiin. Pitäisikö jo heti kättelyssä lopettaa tällainen suhde tällaisen miehen kanssa? Vaadinko liikaa? Kuten sanoin, omilta lapsiltani en sietäisi tuollaista käytöstä ilman reagointia. He kyllä itse asiassa ovat hyvin käyttäytyviä, en voisi edes kuvitella, että sanoisivat aikuiselle noin, ja käytännössä ihan tuntemattomalle.