N
neon
Vieras
mieheni on ollut työttömänä nyt 2v mun pyynnöstä.Meille syntyi -08vammainen tyttö,jonka kanssa vietin aikaa sairaalassa lasten osatolla ensimmäiset 3kk.Sitä seurasi leikkauksia,korvien putkituksia,kolmipäiväisiä osastojaksoja,terapioita.Nyt tilanne on hieman rauhoittunut,terapioita on kolmesti viikossa ja osastojaksoja kahdesti vuodessa.Perheeseemme kuuluu myös tytär joka on erityislapsi,hänen kanssa myös osastokäyntejä.Sitten on poika,joka on ekalla ja hänellä on ollut ongelmia koko vuoden,moneen otteeseen ollaan oltu koululla keskustelemassa open ja kuraattorin kanssa ja nyt käydään hänen kanssaan perheneuvolassa kerran viikossa.Nyt miehen on melkein pakko palata töihin.Työ on vuorotyötä,fyysisesti hyvin raskasta,mies nukkuu melkein koko vapaa-aikansa.Ei jaksa oikein muuta.Minulle tämä tilanne on hyvin raskas jo näin.Vastaan tyttöjen asoista yksin.Nyt joutuisin vekslaamaan kaikki aikataulut uusiksi ja pyörittämään arke aihan yksin..
mikä avuksi,en jaksa
mikä avuksi,en jaksa