Miehellä kuulemma pitäisi olla "omaa aikaa" enemmän..............

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "argh"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"argh"

Vieras
tänäänkin on huimat 2h ollut kotona, josta puolet on jotain työhommiaan tutkinut.

Kuulemma johtuu minusta, ettei hänellä ole omaa aikaa - ihmettelen vaan, että olisiko tänään esimerkiksi tuon huiman kahden kotona vietetyn tunnin pitänyt olla miehen omaa aikaa??

Viimeksi kun vietti omaa aikaa, niin tuli laatuajan jälkeen niin kännissä kotiin, että todella ihme että osaisi edes taksilla kotiin...

Kuulemma pitäisi lenkkeillä yms. kysyin mieheltä kuinka monta tuntia viikossa minulla on töiden jälkeen omaa aikaa?? Toisinaan ei yhtään tuntia, toisinaan joitakin tunteja - mutta tämähän ei ole olennaista, vaan se että MIEHELLÄ PITÄÄ OLLA OMAA AIKAA.

Oli tänään ihan terapiassaan puhunut kuinka hänellä on liian vähän omaa aikaa..... terapiassa käsittääkseni piti vähän eri juttuja käydä läpi, mutta ehkä sitten ajan kanssa pääsevät asian ytimeen...

Lopuksi vielä...tuo mies sanoi äsken minulle lasten kuullen "ime kikkeliä" - ei siis tarkoittanut, että pitäisi imeä, vaan ei enää muuta kai keksinyt vastata...kun vähän avauduin...
 
Kuule just on tää keskustelu kuin meidän perheestä. Naurattaa ihan. Että siitä kahdesta tunnusta lasten hereillä ollessa pitäisi vielä toinen olla "omaa aikaa". Just joo. Ei voi kuin ihmetellä. Luulisi, että olisi ikävä lapsiakin.
 
Mä kanssa ihmettelen yleisesti tuota miesten omaa aikaa, entä lapset? Kyllä mulla työpäivän jälkeen on jo ihan mieletön ikävä lasta ja haluan hänen kanssaan olla vapaa-aikani. Tosin niin minä kuin varmaan muutkin kaipaan joskus sen tunnin taikka kaksi omaan napaani mutta tätä ei tapahdu päivittäin ei edes viikottain.
 
Kuulostaa siltä, että teillä kummallakin on tarvetta omaan aikaan. Ja miehen yhtälailla kuin sinunkin tarpeet on otettava huomioon: oma ja perheen hyvinvointi kunkin omalla vastuulla, miehesi tekee siis ihan oikein kun ottaa asian esille.

Oma aika on tärkeää kaikille. Pienten lasten kanssa se on usein kortilla, mutta ihan järjestettävissä (jos ei ole, ei ole prioriteetit kohdallaan, ei ole kenenkään etu kuluttaa kumpaakaan vanhempaa loppuun). Ajasta on hyvä tehdä selvät pelisäännöt: esim yhtenä päivänä viikossa 3h tai parina päivänä viikossa 2h kummallekkin. Päivät ja ajat sovitaan. Joskus niistä täytyy joustaa, mutta ainakin tiedetään mistä se on pois, ja jos toistuu useana viikkona peräkkäin, täytyy pystyä korvaamaan.Vastaavasti muu aika ollaan kunnolla läsnä, eikä roikuta puoliksi kiinni muissa jutuissa (koko ajan koneella, puhelimessa tms.).

Miehesi ei ole sinä. Jos itse tunnet hyvin jaksavasi ilman omaa aikaa, se ei tarkoita sitä että voit vaatia samaa mieheltäsi.
 
Mä kanssa ihmettelen yleisesti tuota miesten omaa aikaa, entä lapset? Kyllä mulla työpäivän jälkeen on jo ihan mieletön ikävä lasta ja haluan hänen kanssaan olla vapaa-aikani. Tosin niin minä kuin varmaan muutkin kaipaan joskus sen tunnin taikka kaksi omaan napaani mutta tätä ei tapahdu päivittäin ei edes viikottain.

Se että sinä et kaipaa omaa aikaa, ei merkitse sitä etteikö joku toinen sitä kaipaisi. Ihme juttua taas. Aina naiset valittaa sitä kun pitää olla lasten kanssa ja omaa aikaa ei löydy. Sama juttu se on miehilläkin. Kyllä mieskin voi kaivata aikaa vain itselle.
 
Meidän iska tekee vähintään 60h työviikkoa aina ja omasta tahdostaan l.ahneudestaan, jäljelle jää enintään 100h tuon jälkeen, josta nukkunee n.63h, jos noin reilusti lasketaan.

Jäljelle jää 37h, josta aamuihin lasketaan 1h/vrk - jäljelle jää 30h ihan maksimissaan - todellisuus on varmasti lähempänä 25h - viikonloput kun vähennetään vielä veke niin aika vähän jää aikaa iltaisin - on varmasti jätkän oma valinta.
 
Oma aika on aika tärkeetä, meillä se tarkoittaa sitä et voi olla ilta ettei mies ole hereillä kotona kun puolisen tuntia kun on käynyt ampumassa tms. ja sen ilon hänelle suon, kun hän vaan muistaa että minäkin tarvitsen joskus tunnin pari omaa aikaa.

Justiinsa viime viikolla rätkytin miehelle siitä omasta ajasta, kunnes sit puhuttiin asiasta kunnolla ja tehtiin sopimus et tosiaan annan miehelle pari kertaa viikossa sitä omaa aikaa ja hän sitten taas ottaa sen lastenhoitovastuun minun puolestani muutaman kerran viikossa jotta voin tehdä mitä itseäni huvittaa. Näin kun sovittiin, ei kumpikaan pääse rätkyttää toisen tekemisistä.

Opetelkaa hyvät ihmiset puhumaan.
 
Ehkäpä sinun asenteesi on tässä se ongelma ap. Jos rakas miehesi tuntee tarvitsevansa omaa aikaa, niin eikö asiallisempaa olisi sitä hänelle suoda eikä pakottaa puremaan hammasta yhteen ja kestämään. saattaapi olla että jos ymmärrystä ei heru niin sinulla ei kohta enää sitä rakasta miestä ole lainkaan kotona.
Työssäoloaika ei ole omaa aikaa. Ja jos miehelläsi on työ joka vie paljon aikaa, niin sitä suuremmalla syyllä hän varmasti tarvitsee myös sitä omaa aikaansa. Luulen että miehesi kuitenkin sitä raskasta aikaavievää työtä tekee elättääkseen perhettään.
Suo miehellesi omaa aikaa on minun neuvoni. Koska sitten kun sinulle se oman ajan tarve tulee, niin miten luulet että hän suo sitä sinulle jos sinun aseenteesi on ollut häntä kohtaan tuollainen?
 
Se että sinä et kaipaa omaa aikaa, ei merkitse sitä etteikö joku toinen sitä kaipaisi. Ihme juttua taas. Aina naiset valittaa sitä kun pitää olla lasten kanssa ja omaa aikaa ei löydy. Sama juttu se on miehilläkin. Kyllä mieskin voi kaivata aikaa vain itselle.

No tää nyt ei millään tavalla vastannut tuohon kysymykseen,että eikö mies kaipaa työpäivän jälkeen enemmän lapsiaan kuin sitä aikaa itselle? Tottakai jokainen tarvitsee omaa aikaa joskus,mutta lapsiperheessä se vaan nyt on niin että jonkun aikaa se on kortilla. Jos ei mies sitä älyä,niin voi miettiä äijän muutakin tärkeysjärjestystä elämässä. Jos ukko painaa duunia 60-70 tuntia viikossa ja se jäljelle jäävä aika pitäisi pystyä pyhittämään kavereille ja omille harrastuksille,niin missä se perhe tulee? Oisko tommonen käytös naiselta ok?
 
[QUOTE="hmm";23837437]Ehkäpä sinun asenteesi on tässä se ongelma ap. Jos rakas miehesi tuntee tarvitsevansa omaa aikaa, niin eikö asiallisempaa olisi sitä hänelle suoda eikä pakottaa puremaan hammasta yhteen ja kestämään. saattaapi olla että jos ymmärrystä ei heru niin sinulla ei kohta enää sitä rakasta miestä ole lainkaan kotona.
Työssäoloaika ei ole omaa aikaa. Ja jos miehelläsi on työ joka vie paljon aikaa, niin sitä suuremmalla syyllä hän varmasti tarvitsee myös sitä omaa aikaansa. Luulen että miehesi kuitenkin sitä raskasta aikaavievää työtä tekee elättääkseen perhettään.
Suo miehellesi omaa aikaa on minun neuvoni. Koska sitten kun sinulle se oman ajan tarve tulee, niin miten luulet että hän suo sitä sinulle jos sinun aseenteesi on ollut häntä kohtaan tuollainen?[/QUOTE]

Mitäs jos miehen rakas vaimo vaatii enemmän omaa aikaa? Koska eihän työ tai lastenhoito sitä ole. Eikö miehen kuuluisi ajatella vaimoaan ja antaa hänelle niin paljon omaa aikaa kuin hän tahtoo,eihän ketään voi pakottaa kestämään hampaat irvessä? Kohta voi olla että ei ole enää sitä rakasta vaimoa. Luulet että vaimo tekee mitä tekee ihan vaan perheensä vuoksi ja muiden etua ajatellen. Hän todellakin tarvitsee oman aikansa ja varsinkin silloin jos miehen asenne on tuollainen.

Oikeesti. Luulin että ihmiset jotka ovat lapsia halunneet,haluaisivat myös nähdä heitä joskus. Mitä vitun omaa aikaa? Eikö se perhe ole sitä? Ensin ollaan kellon ympäri töissä ja sit pitää saada vielä lomaa perheestä? Eli tärkeysjärjestys on työ-harrastukset-lepo-..........-vaimoja lapset? Säälittävää.
 
sNo keskustelkaapa asiallisesti siitä oman ajan käytöstä. sopikaa säännöt. kyllähän sillä miehellä on oikeus haluta omaa aikaa. Ja myös se, että jos sä tarkoittamattas vähän napiset kun mies on ottamassa omaa aikaa, miehestä voi tuntua, ettei koskaan saa vapaasti nauttia omasta ajasta. Oma aika täytyis olla sitä, että saa hyvällä omalla tunnolla olla vapaalla joskus. Pyydä miestäsi puhumaan avoimesti minkälaista omaa aikaa haluaa, ja kuuntele sä myös oikeasti mitä hän haluaa.
 

Yhteistyössä