tässä ote elämästä "helpon" lapseni kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nellien
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nellien

Vieras
hain hänet hoidosta, ei meinannut millään lähteä,vaikka annoin hetken aikaa lähtöön(hain ulkoolta) lopulta sanoin että selvä sitten kannan jos hän ei kävele, ei kävellyt joten nappasin syliin ja kannoin portille, lapsi rimpuili. pysähdyin vaihtamaan kuulumiset elton kanssa, koko ajan pidin kiinni kädestä. lapsi ei lähtenyt liikkeelle, ei millään, lopulta päätin että kannan ulos siitä, seuraavaksi hän onnistui laittaa sateenvarjon koukun kiinni aitaan,sain sen irti,nostin lapsen syliin ja taas oli varjo kiinni aidassa.

ihan sama mitä sano ei mennyt perille. käveltiin hoitamaan yksi asia(ihan pk: viereen) siellä oli koko ajan yrittämässä räplää kaikkee,yritti päästä sinne sun tänne(pidin kädestä joten ei päässyt) koko ajan sanallisesti koetin saada lapsen huomion oikein toimimiseen(positiivisella tavalla),ei onnistunut.

milloin varjo oli ihmisten edessä milloin mitä muuta, mulla toinen käsi täynnä tavaraa. huoneessa johon menimme lapsi eimillään ois pysynyt hetkeä paikalla, sai luvan kattoo tavaroita siellä, KATSOA Ei koskea. koko ajan yritti koskea,ois mennyt kaapeille jos en ois estänyt. lopulta kun piti lähteä hän linnottautui pöydän alle ja yritti karata, kun sain hänet sieltä pois roikkui ilmastointi putkessa(taakse meni) tällä kertaa uhkaus siitä että kannan hänet sieltä tepsi, kun sanoin että menee yhteinen pelihetkikin jos ei tuu.

yritti matkalla taas sännätä,jankkas että haluu koulun pihalle, miks miks miks,yritti suhaa sinne sun tänne, koetti roikkua kaikessa mitä käytävällä oli(ei onnistunut pidin kädestä ja talutin eteenpäin) yritti rimpuilla irti otteesta ei päässyt.

loppumatka ulospäästyä sujuikin hyvin,kun ei ollut mitään virikkeitä ympärillä.
näin helppoa on minun elämäni, voisi kuvitella että kyseessä on 3vuotias,mutta hän on pia 7vuotias.

tätä se on. hänellä on adhd, tarkkaavaisuus ylivilkkaus ja +impulsiivinen muoto.

mites muilla eskareilla sujuu tälläiset jutut?
 
no ikää tai dignoosia tietmättä tulee mieleen että kiusataanko siellä päikyssä? onko kavereita? jos lapsella on siellä paha olo niin voihan se purkautua sitte kiukutteluna vanhemmalle.
 
Meillä menee syksyllä 6v poika eskariin ja nyt on alkanut ihmeellinen temppuilu, mutta ei nyt mitään tuollaista. Käskyt menee perille yleensä vasta kolmannella kerralla, mutta menee kuitenkin. Vinkuu ja vonkuu nykyään vähän kaikesta, mutta taitaa kuulua ikään.
 
On päiviä jolloin meidän neiti kävelisi reippaasti vieressä höpöttäen ja kertoen päivän kuulumisista.Sitten taas on niitä päiviä jolloin mikään sanominen ei mene perille ja vaan virnistellen tekee kaiken kielletyn.

Ihana lapsi,mutta ohjakset on pidettävä tiukalla ja periksi ei saa antaa.
 
Madicken, uskaltaisitko vielä tehdä lapsia, kun olet saanut kaksi autistista? Elätteletkö toiveita terveestä lapsesta? Onko tietoa, miksi juuri teille syntyi kaksi autistista? Ei siis nää millään pahalla, vaan ihan uteliaisuudesta kysyn.
 
Sori kun vastaan hänen puolestaan, mutta kolmehan heillä jo on:) Keväällä heille syntyi ihana tyttövauva:)

Itseasiassa tuo kuopus syntyi jo marraskuussa. =)

Mutta siis juu, uskallettiin sitten tehdä kolmaskin lapsi. Keskimmäiseltä tutkittiin geenejä tarkasti muttei löydetty mitään poikkeamaa mikä selittäisi autismia, down-lapsella on jo niin elkeät kromosomipoikkeamat ettei häntä edes haluttu tutkia. Tietty sukurasite tässä toki on ja kolmosen kohdalla laskennallinen todennäköisyys autismille on 9%.

Kolmosen kohdalla elätellään vahvasti toiveita että olisi terve lapsi. Eilen juuri käytiin lastenlääkärillä perusteellisemmass atarkastuksessa ja tämä tykkäsi neidin olevan oikein hyvin kehittynyt ja sosiaalinen puolivuotias jossa ei näy mitään autismin varhaisia merkkejä. Joten sen pohjalta näyttää taas positiivisemmalta.
 

Yhteistyössä