A
"a p"
Vieras
Ei voi kuin taas ihmetellä ihmisten ilkeyttä. Minä olen vaikean ratkaisun edessä ja henkisesti ihan rikki, ja täällä senkun räävitään. Onneksi muutama ihana ja asiallinenkin vastaus on tullut. Siitä lämmin kiitos kirjoittajille!
Tuolle yhdelle joka ihmetteli että harvoin valitetaan kun miehellä on rahaa, niin siitähän en valittanut, vaan siitä että hän salaa minulta raha-asiansa. Mielestäni parisuhteessa ei niin kuulu tehdä, ja itsekin olen miehelleni avoin ko. asioissa, miksen olisi.
Nuo kaikki mieheni luonteenpiirteet joista olen kertonut, ovat täysin tosia. En ole itseäni mitenkään kehunut, ehkä vain vaatimalla vaatimassa toiselta. Mutta mieheni on raskas ihminen monessa suhteessa, jo pelkästään siksi että toistuvista pyynnöistä huolimatta ei juuri koskaan ole osallistunut kodinhoitoon juuri ollenkaan, mielestäni parisuhteessa kannetaan vastuu yhdessä. Puhuminen ei ole juurikaan auttanut, usein hän on sanonut vain "joo joo". Minä koen hänen kanssaan elämän suhteettoman raskaaksi, ja varmaan hänkin kokee minun kanssani.
Ja se mitä joku kirjoitti, että ei voi pitää kirjoitusta uskottavana kun ei näe kuin toisen kannan, niin sittenhän et pidä ainuttakaan parisuhdeongelmista kertovaa aloitusta täällä uskottavana, koska en ole ikinä nähnyt että molemmat osapuolet olisivat osallistuneet samaan ketjuun. Aina se on siis vain toisen osapuolen näkemys.
Jos minä olen nyt teistä itsekäs omaan napaan tuijottaja vaatimuksineni, niin se on voi voi, ihan sama minulle. En ole miestäni jättänyt kuitenkaan vielä, ja kuka tietää raaskinko sitä tehdäkään, kun tosiaan jossain piilossa vielä tunteita jonkin verran on.
En ikimaailmassa tule ymmärtämään mitä iloa on kirjoittaa epäempaattiseen ja ilkeään sävyyn täysin tuntemattomalle. Ei tule muuta mieleen kuin että omassa elämässä on jotain tosi pahasti vialla, ja sitä puretaan sitten palstailemalla.
No, häivyn täältä jankuttamasta, ennen kuin tulee kunnolla paha mieli.
Halaus teille kaikille ihanille ihmisille jotka olette jaksaneet lukea avautumisiani, ja olleet ymmärtäväisiä.
Tuolle yhdelle joka ihmetteli että harvoin valitetaan kun miehellä on rahaa, niin siitähän en valittanut, vaan siitä että hän salaa minulta raha-asiansa. Mielestäni parisuhteessa ei niin kuulu tehdä, ja itsekin olen miehelleni avoin ko. asioissa, miksen olisi.
Nuo kaikki mieheni luonteenpiirteet joista olen kertonut, ovat täysin tosia. En ole itseäni mitenkään kehunut, ehkä vain vaatimalla vaatimassa toiselta. Mutta mieheni on raskas ihminen monessa suhteessa, jo pelkästään siksi että toistuvista pyynnöistä huolimatta ei juuri koskaan ole osallistunut kodinhoitoon juuri ollenkaan, mielestäni parisuhteessa kannetaan vastuu yhdessä. Puhuminen ei ole juurikaan auttanut, usein hän on sanonut vain "joo joo". Minä koen hänen kanssaan elämän suhteettoman raskaaksi, ja varmaan hänkin kokee minun kanssani.
Ja se mitä joku kirjoitti, että ei voi pitää kirjoitusta uskottavana kun ei näe kuin toisen kannan, niin sittenhän et pidä ainuttakaan parisuhdeongelmista kertovaa aloitusta täällä uskottavana, koska en ole ikinä nähnyt että molemmat osapuolet olisivat osallistuneet samaan ketjuun. Aina se on siis vain toisen osapuolen näkemys.
Jos minä olen nyt teistä itsekäs omaan napaan tuijottaja vaatimuksineni, niin se on voi voi, ihan sama minulle. En ole miestäni jättänyt kuitenkaan vielä, ja kuka tietää raaskinko sitä tehdäkään, kun tosiaan jossain piilossa vielä tunteita jonkin verran on.
En ikimaailmassa tule ymmärtämään mitä iloa on kirjoittaa epäempaattiseen ja ilkeään sävyyn täysin tuntemattomalle. Ei tule muuta mieleen kuin että omassa elämässä on jotain tosi pahasti vialla, ja sitä puretaan sitten palstailemalla.
No, häivyn täältä jankuttamasta, ennen kuin tulee kunnolla paha mieli.
Halaus teille kaikille ihanille ihmisille jotka olette jaksaneet lukea avautumisiani, ja olleet ymmärtäväisiä.