Miten pitäisi suhtautua kun lähisukulainen ei millään sopeudu poikamme nimeen?

["minä"]

paras kommentti mummolta oli kun sanoi, että lapsestamme tulee koulukiusattu kun on Johannes- niminen.

Muistaako mummo lapsuudestaan tai nuoruudestaan jonkun Johanneksen, josta ei pitänyt tai muut eivät pitäneet ja yhdistää nimen nyt tuohon henkilöön?

 

["vieras"]

Mä antaisin vaan olla, olisin niin kuin en huomaisikaan. Ehkä mummo oppii ja tottuu uuteen nimeen kun sitä jatkuvasti kuulee ja alkaa huomaamattaan käyttää sitä, kun asiasta ei tee mitään isoa numeroa. Mun appivanhemmat kutsuivat meidän vauvaa alkuun ihan karsealla nimellä, jota käyttivät vauvasta jo raskausaikana, ja välillä vielä lipsahtaa se, mutta en ole kiinnittänyt asiaan huomiota sen enempää.

Lapsellista mököttää jos ei saa päättää toisten lapsen nimeä, ja vanhempia varmasti ärsyttää tuollainen kiukuttelu, mutta jos se on ihmisen ainoa "vika" ja muuten hän suhtautuu hyvin teidän perheeseen ja lapseen, niin asiat on musta ihan hyvin.

 

[a.p.]

[QUOTE="minä";24364360]Muistaako mummo lapsuudestaan tai nuoruudestaan jonkun Johanneksen, josta ei pitänyt tai muut eivät pitäneet ja yhdistää nimen nyt tuohon henkilöön?[/QUOTE]

en minä tiedä. Sen tiedän, että mummon isä on ollut Kosti Johannes ja mummon isä kuoli mummon ollessa 6-vuotias. mutta hän oli kyllä isintyttö eli olisiko sitten kaipaus tai muistot tulleet pintaan. Minä en edes tiennyt mummon isän olleen Kosti Johannes ennen kuin mummo kertoi sen pari viikkoa ristiäisten jälkeen. Hyvä mies tämä Kosti oli kuitenkin, että mitään negatiivista ei pitäisi olla tuossa nimessä.

 

["Kaiku"]

Minä kehottaisin myös vähän relaamaan, vaikka asia on varmasti todella rasittava. Anna olla, kyseessä on jo vanha ihminen - vaikkakin ilmeisen rasittava sellainen. Jos yrittää aloittaa taasen keskustelun asiasta, toteat vain että lapsen nimi on Johannes eikä se siitä muuksi muutu ja päätät keskustelun. Jos vielä jatkaa voit sanoa, ettet jaksaisi enää puhua samasta jo moneen kertaan puhutusta asiasta. Kyllä se siitä varmasti laantuu kun huomaa ettei asialle voi mitään.

 

[Tuomarin vaimo]

Mä sanoisin tuossa vaiheessa jo mummolle "Jo nyt on jumalauta, kun ei mene jakeluun! Meidän lapsemme nimi on Johannes. Johannes! Ymmärrätkö? Johannes!!! Jos ei tämän jälkeen mene jakeluun niin jatkossa emme enää tule näkemään ollenkaan. Onko selvä?". Luulisi mummon ymmärtävän.

No tuopa olisikin "fiksu" tapa toimia... Itse arvostan vanhoja ihmisiä, etenkin omia isovanhempiani, enkä ikipäivänä päästäisi heille suustani tuollaista tekstiä. Eiköhän tilanne selviä jollain muullakin (asiallisemmalla ja aikuisemmalla) tavalla ennen pitkää.

 

[Big Bang Theory]

antakaa olla! Minulla erittäin itsepäinen mummo ja ihan samanlaisia juttuja tulee kyllä häneltäkin. Miehen kanssa niille aina naureskellaan

Tosin aina ei voi naureskella kun viimeisin meidän mummon temppu oli kun katkaisi välit veljeeni kun kehtasi muuttaa perheineen toiselle paikkakunnalle. mummohan ei tätä sitten hyväksynyt ollenkaan.

 

[-]

No tuopa olisikin "fiksu" tapa toimia... Itse arvostan vanhoja ihmisiä, etenkin omia isovanhempiani, enkä ikipäivänä päästäisi heille suustani tuollaista tekstiä. Eiköhän tilanne selviä jollain muullakin (asiallisemmalla ja aikuisemmalla) tavalla ennen pitkää.

Ehkäpä. Minä en vaan sietäisi tuollaista kunnioituksenpuutetta keneltäkään oli sitten kuinka vanha henkilö tahansa. Sillä siitähän tuossa on kyse, kunnioituksen puutteesta lapsen vanhempia kohtaan. Minulla tosiaan menisi hermo jos mummo jatkuvasti osoittaisi tuolla tavoin epäkunniotusta minua kohtaan joten miksi minäkään käyttäytyisin kunnioittavasti häntä kohtaan?