Kun ei jaksa synnyttää...

["MoM"]

Erittäin rankka elämänvaihe takana, nyt tosin elämä alkanut taas seestymään ja rv35+ menossa. Synnytys lähestyy. Vauva on erittäin toivottu.
Mutta nyt meinaa iskeä paniikki...sillä tuntuu, että olen niin väsynyt kaikesta menneestä, etten jaksa varmaan synnyttää ollenkaan. :ashamed: Oikeasti pelottaa ihan kamalasti.
En halua edes synnyttää, sillä en selviä siitä varmaan ollenkaan.

:ashamed: :ashamed:

Vauvan silti kovasti jo haluaisin, sitä pientä murua en malttaisi odottaa.

 

[Ncm]

Onneksi ne hormonit pitävät yleensä huolta siitä jaksamisesta. Tsemppiä!

 

["..."]

No ei siinä oikein muutakaan mahdollisuutta ole kuin synnyttää. Ei sitä sisäänkään voi jättää.

 

[soita]

Onneksi ne hormonit pitävät yleensä huolta siitä jaksamisesta. Tsemppiä!

Samat sanat! Tsemppiä! Ota rennosti . Sanot kätilöille nuo mitä nyt kirjotit. Kyllä ne auttaa.

(Jos jännittää niin soitat neuvolaan ja kerrot mitä on mielen päällä.)

 

["vieras"]

Just. Taas näitä tapauksia että kun menee huonosti niin vauvan hankkiminenhan varmasti korjaa tilanteen kun ne on NIIN ihania palleroita!

Voi lapsiparkaa.

 

["..."]

Kyllä se synytys sitten menee omalla painollaan. Vauva ei vatsaan jää. Synnytys nyt vaan on pakolllinen paha. Itse hankkisin toisen lapsen heti, mutta raskausaika ja synnytys olivat niin kamalia, että lykkään, vaikka toinen lapsi olisikin toivottu. Mutta, meneväthän ne miten menevät. Vauva ei vatsaan jää.

 

[isoäiti mölykylästä]

no ei siihen nyt enää mitään vaihtoehtoja ole. pakko se vaan on synnyttää. toivottavasti lapsi ei ole sitten mikään koliikkivauva. jaksatkohan sellaisen kanssa

 

["Sara"]

[QUOTE="vieras";24508319]Just. Taas näitä tapauksia että kun menee huonosti niin vauvan hankkiminenhan varmasti korjaa tilanteen kun ne on NIIN ihania palleroita!

Voi lapsiparkaa.[/QUOTE]

Ja mistäköhän sinä tiedät minkälaisia vaikeuksia on ap:lla ja missä vaiheessa ne on tulleet?

 

["Kaisa"]

Kun viikkoja tulee lisää, ni kohta jo TOIVOT pääseväsi synnyttämään!!

 

["Sara"]

Luota siihen, että kun se aika koittaa, niin ne voimatkin löytyy ihan varmasti!

 

[Big Bang Theory]

Minulla oli sama fiilis loppuraskaudesta. Olin niin poikki, että tuntui joka päivä, että voi kamala jos nyt joutuisi synnyttämään kun väsyttää ihan hirveästi. Sitten yhtenä päivänä nukuin koko päivän ja olin todella väsynyt ja illalla menikin lapsivedet, joten ilmeisesti valmistauduin sitten synnytykseen nukkumalla. Kaikki menikin tosi hyvin. Tsemppiä!

 

[Satunnainen ohikulkija]

[QUOTE="vieras";24508319]Just. Taas näitä tapauksia että kun menee huonosti niin vauvan hankkiminenhan varmasti korjaa tilanteen kun ne on NIIN ihania palleroita!

Voi lapsiparkaa.[/QUOTE]

Kommenttisi ei taatusti ainakaan paranna äidin mielialaa ja sitä kautta vauvan tilannetta. Miksi siis?

 

["neeuli"]

Kyllä se keho pitää huolen että jaksat synnyttää ja saat käärön syliisi.
Voimia sinulle loppuun saakka

 

[Päivää]

Synnytyksen nyt aina jaksaa, luonto on sen niin järjestänyt. Enemmän olisin huolissani synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Sille ovat alttiita usein juuri ne valmiiksi uupuneet, jotka ajattelevat elämän vaikeuksien korjaantuvan vauvan myötä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24508319]Just. Taas näitä tapauksia että kun menee huonosti niin vauvan hankkiminenhan varmasti korjaa tilanteen kun ne on NIIN ihania palleroita!

Voi lapsiparkaa.[/QUOTE]

Hei!
Sä oot kans yks ilmeisesti näistä palstan super- ilkeilijöistä. Tein avauksen tuolla, et galluppiin voi laittaa näitä ikävimpiä tyyppejä. Sä sovit sinne myös!

 

["vieras"]

Samat sanat kuin joku aiemimnkin sanoi, 5- 7 viikkoa lisää, niin olet niiiin valmis synnyttämään että aivan sama kuinka väsyttää , niin tahdot sen ulos

Koita saada levättyä paha mielesi pois.

 

["MoM"]

Synnytyksen nyt aina jaksaa, luonto on sen niin järjestänyt. Enemmän olisin huolissani synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Sille ovat alttiita usein juuri ne valmiiksi uupuneet, jotka ajattelevat elämän vaikeuksien korjaantuvan vauvan myötä.

Miksi ajatellaan, että väsynyt ihminen on aina masentunut tai jotain sinnepäin?
En ole masentunut. Olen väsynyt.
Itseasiassa olen onnellinen. Siltikin väsynyt.

Ja joku viittasi ilmeisesti parisuhdeongelmiin, kun vaikeuksista puhuin. Ei kyse ole parisuhdeongelmista alkuunkaan, vaan muista jutuista, joita en lähde erittelemään.
Olemme onnellisesti naimisissa jo toista kymmenettä vuotta, monista vaikeuksista selvitty ja yhdessä jaksettu. Eikä ole pienintäkään aikomusta lakata rakastamasta.

 

[Maira]

Jos ei jaksa niin sitten autetaan, kyllä se ulos saadaan, tavalla tai toisella.