Ihan järjetöntä tää lapsen vienti päiväkotiin, kun itse olen vauvan kanssa kotona.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ärtynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

ärtynyt

Vieras
Meillä tilanne se, että lapsi sai erityispäivähoitolausunnon ja joudumme nyt joka päivä viemään hänet päiväkotiin. Siis tuntuu aivan järjettömältä! Lapsi pitää herättää kukon laulun aikaan ja repiä väkisin ylös sängystä, että ehtisi päiväkotiin aamupalalle. Mun pitää herätä itsekin aikaisin, että ehdin viemään lapsen sinne ja tosi ihanaa kun vauva on nukkunu yöllä huonosti. En olis halunnu laittaa lasta (3v) tarhaan ollenkaan, mutta kun kaikki asiantuntijat sitä suositteli niin uskoin, vaikka nyt jo kaduttaa. Tarha alkoi siis viime viikolla ja tää uus elämä tuntuu musta tosi raskaalta kun jatkuvasti pitää kattoa kelloa... Ennen oli ihanan lepposaa kun sai herätä sillon kun halusi (ysin, kympin maissa) ja lähteä puistoon siitä kaikessa rauhassa. Kaiken lisäksi mulla on järjetön ikävä lastani enkä mä tiedä, viihtyykö lapsenikaan niin hyvin tarhassa. Kovin pienihän hän vielä on. Lapsi on tarhassa siis 3,5 tuntia joka aamu. Haen lounaan jälkeen pois.

Mun on vaan vaikee käsittää äitejä, jotka vie lapsensa virikehoitoon omasta halustaan. Eikö ole tosi raskasta nousta joka aamu aikaisin, kävellä tarhaan ja takaisin, vilkuilla kelloa että millon lapsi tulee sieltä pois ja sitten lähteä uudestaan hakemaan. Ja eikö teillä ole ikävä yhtään lasta?
 
Ihan vaan uteliaisuudesta kysyisin, että miksi nämä asiantuntijat suosittelivat päiväkotia? Periaatteessa mikään pakko ei lasta ole päiväkotiin viedä, mutta joissain tapauksissa se voisi olla ihan paikallaan. Teidän kohdalla tuskin on kyse siitä, että lapsesta ei muuten kukaan päivällä pitäisi hyvää huolta. Niitäkin perheitä on.
 
Joo, itse vein myös isomman vastoin omia vaistojani. Kun joka paikassa nykyään huudetaan sosiaalisuutta ja sosiaalisia suhteita pienillä lapsillakin, niin luulin tekeväni oikein. Ja todella se oli rankkaa, meillä oli kävelymatkaa noin 3 km /suunta, jonka tein siis 2 kertaa päivässä vauvan/taaperon kanssa. Ripeä piti olla. Koko päivähän siinä meni melkein kävelemiseen. Piti olla tarkka, että ajoitti oikein kuopuksen syömiset ja nukkumiset.

Ja niitä omia kavereita ei minulla ollut, eikä lapsella, kun olimme vasta muuttaneet paikkakunnalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ärtynyt;24529341:
Meillä tilanne se, että lapsi sai erityispäivähoitolausunnon ja joudumme nyt joka päivä viemään hänet päiväkotiin. Siis tuntuu aivan järjettömältä! Lapsi pitää herättää kukon laulun aikaan ja repiä väkisin ylös sängystä, että ehtisi päiväkotiin aamupalalle. Mun pitää herätä itsekin aikaisin, että ehdin viemään lapsen sinne ja tosi ihanaa kun vauva on nukkunu yöllä huonosti. En olis halunnu laittaa lasta (3v) tarhaan ollenkaan, mutta kun kaikki asiantuntijat sitä suositteli niin uskoin, vaikka nyt jo kaduttaa. Tarha alkoi siis viime viikolla ja tää uus elämä tuntuu musta tosi raskaalta kun jatkuvasti pitää kattoa kelloa... Ennen oli ihanan lepposaa kun sai herätä sillon kun halusi (ysin, kympin maissa) ja lähteä puistoon siitä kaikessa rauhassa. Kaiken lisäksi mulla on järjetön ikävä lastani enkä mä tiedä, viihtyykö lapsenikaan niin hyvin tarhassa. Kovin pienihän hän vielä on. Lapsi on tarhassa siis 3,5 tuntia joka aamu. Haen lounaan jälkeen pois.

Mun on vaan vaikee käsittää äitejä, jotka vie lapsensa virikehoitoon omasta halustaan. Eikö ole tosi raskasta nousta joka aamu aikaisin, kävellä tarhaan ja takaisin, vilkuilla kelloa että millon lapsi tulee sieltä pois ja sitten lähteä uudestaan hakemaan. Ja eikö teillä ole ikävä yhtään lasta?

No ei ole vaikeaa! Mulla on 4,5-vuotias ja vauva. Kumpainenkin herää 6 jälkeen aamulla, joten ketään ei tarvitse herättää. Isä vie isomman päiväkotiin töihin mennessään ja minä haen hänet vauvan kanssa pois. Yleensä lapsi protestoi hakuvaiheessa, kun pitäisi vielä "se ja se leikki saada" loppuun. Meille ainakin ihanteellinen ratkaisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja döp;24529388:
No ei ole vaikeaa! Mulla on 4,5-vuotias ja vauva. Kumpainenkin herää 6 jälkeen aamulla, joten ketään ei tarvitse herättää. Isä vie isomman päiväkotiin töihin mennessään ja minä haen hänet vauvan kanssa pois. Yleensä lapsi protestoi hakuvaiheessa, kun pitäisi vielä "se ja se leikki saada" loppuun. Meille ainakin ihanteellinen ratkaisu.

No teillähän on monta asiaa eri tavalla, ensinnäkin teillä herätään ajoissa itsekseen,ketään väsynyttä ei tarvi repiä sängystä. Toiseksi, sun mies on auttamassa, sehän vie aamulla lapsen tarhaan, se jo auttaa paljon, ku sun tarvii vain hakea!
 
Miten olisi jos hankkisit uudet rutiinit perheeseen. Eli aikaisin nukkumaan niin jaksaa aamulla nousta. Jos ei sinulle niin ainakin hoitolaiselle. Auttaa hänenkin keskittymiseensä kun saa kunnon vuorokausirytmin nyt hoidon myötä.
 
Meillä on 3v virikehoidossa 4 päivänä viikossa vaikka olen itse kotona. Ei minusta ole raskasta vieminen ja hakeminen. Vien vasta klo 8.30 ja lapsi on aamuvirkku ollut aina herää jo klo 6.00.
 
Lapsella on viivästynyt puheenkehitys ja siksi tuo eritysipäivähoitolausunto. Asiantuntijoitten mukaan päiväkodissa oppii paremmin puhumaan. On nyt erityisryhmässä, jossa mm. tukiviittomat käytössä (tosin meillä ne ollut aiemminkin) ja muutenkin erityistä tukea. Muuta viivästymää ei lapsellani ole, ainakaan todettu.

Ja juu, toki tiedän että pakko ei ole viedä, mutta tuntuisi tyhmältä sanoa viikon jälkeen, ettei lapsi enää tule tänne, kun se on vanhemmista niin raskasta ;) Lapsen parastahan tässä ajatellaan varmasti, mutta en tiedä onko se välttämättä lapsenkaan etu jos haluaisi mieluummin olla kotona. ap
 
[QUOTE="vieras";24529402]No teillähän on monta asiaa eri tavalla, ensinnäkin teillä herätään ajoissa itsekseen,ketään väsynyttä ei tarvi repiä sängystä. Toiseksi, sun mies on auttamassa, sehän vie aamulla lapsen tarhaan, se jo auttaa paljon, ku sun tarvii vain hakea![/QUOTE]

Voisiko sun mies viedä lapsen aamulla? Meillä isompi ei nuku päikkäreitä ja siksi nukahtaa 8 illalla ja herää aamulla varhain. Vauveli herää isomman ääniin. Mitä jos kokeilisitte ilman päikkäreitä olemista ja siiten ajoissa nukkumaan. Kaikilla ei tietenkään toimi. Meillä isompi ei enää 3-vuotiaana suostunut nukkumaan päikkäreitä.
 
[QUOTE="äiti";24529419]Meillä on 3v virikehoidossa 4 päivänä viikossa vaikka olen itse kotona. Ei minusta ole raskasta vieminen ja hakeminen. Vien vasta klo 8.30 ja lapsi on aamuvirkku ollut aina herää jo klo 6.00.[/QUOTE]

No tuossa tapauksessa ymmärrän paremmin. Meillä taas harvemmin heräillään ennen ysiä (lapsi on aina tykänny nukkua aamulla pitkään) joten tuntuu tyhmältä herättää lapsi jo 7.30. ap
 
En ymmärrä alkuunkaan. Kyseessä on SINUN lapsi, ei asiantuntioiden. Miksi et aluksi kokeile vaikka 3 päivää viikossa? Vai sanoivatko kaikki tietävät asiantuntijat, että vain 5 päivää viikossa auttaa?
 
Miksei sitä lasta voi laittaa aikaisemmin nukkumaan, että saa paremman vuorokausirytmin!!!??
Meillä muksu on yhdeksältä sängyssä ja seitsemältä on herätys, hän on pian jo neljä vuotias ja nukkuu kyllä päiväunetkin tunnista puoleentoista. Ei ole onglemia aamuherätyksissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ärtynyt;24529427:
Lapsella on viivästynyt puheenkehitys ja siksi tuo eritysipäivähoitolausunto. Asiantuntijoitten mukaan päiväkodissa oppii paremmin puhumaan. On nyt erityisryhmässä, jossa mm. tukiviittomat käytössä (tosin meillä ne ollut aiemminkin) ja muutenkin erityistä tukea. Muuta viivästymää ei lapsellani ole, ainakaan todettu.

Ja juu, toki tiedän että pakko ei ole viedä, mutta tuntuisi tyhmältä sanoa viikon jälkeen, ettei lapsi enää tule tänne, kun se on vanhemmista niin raskasta ;) Lapsen parastahan tässä ajatellaan varmasti, mutta en tiedä onko se välttämättä lapsenkaan etu jos haluaisi mieluummin olla kotona. ap

No se on kyl totta että noissa puhejutuissa päiväkoti ja virikkeet jne auttavat. Mut sun täytyy punnita itse mikä on teille parempi. Haluaako lapsi itse päiväkotiin? Voiko mies osallistua?
 
Meillä toiseksi vanhin oli erityisryhmässä 4h päivässä juurikin kuntoutuksellisista syistä vaikka olin kolmannenn ja esikoisen kanssa kotona. Oli paljon rankempaa niin kuin että olisin pitänyt pojan kotona, mutta kehityksellisesti oli lapselle parasta, oli pakko oppia sietämään toisten seuraa ja olla kanssakäymisissä muiden kanssa. Poika on jo 12v ja olen varma että sai tarha-ajastaan paljon, myöskin valmiuksia kouluun. Kotonakin olisi ollut asiantuntemusta, mutta myöskin paljon helpompi vältellä muita ihmisiä (ja tässä maailmassa tullakseen toimeen on pakko edes jonkin verran sietää muita ihmisiä)
 
[QUOTE="tyhmä";24529384]Joo, itse vein myös isomman vastoin omia vaistojani. Kun joka paikassa nykyään huudetaan sosiaalisuutta ja sosiaalisia suhteita pienillä lapsillakin, niin luulin tekeväni oikein. Ja todella se oli rankkaa, meillä oli kävelymatkaa noin 3 km /suunta, jonka tein siis 2 kertaa päivässä vauvan/taaperon kanssa. Ripeä piti olla. Koko päivähän siinä meni melkein kävelemiseen. Piti olla tarkka, että ajoitti oikein kuopuksen syömiset ja nukkumiset.

Ja niitä omia kavereita ei minulla ollut, eikä lapsella, kun olimme vasta muuttaneet paikkakunnalle.[/QUOTE]

Voi sua. Meillä matkaa vain kilometri, mutta sekin tuntuu paljolta. Ja juuri tuo harmittaa, että kaikki pitää ajoittaa niin tarkkaan, esim. vauvan syömiset ja nukkumiset sen mukaan miten haetaan isoveljeä tarhasta. Tuntuis ihanalta kun vois nyt vaan viettää leppoisaa äitiyslomaa (ehdin olla hektisessä työssä 1,5 vuotta ennen tämän uuden vauvan syntymää ja aattelin että nyt sais olla rauhassa vähän aikaa, mutta mitä vielä, samaa kelloon katsomistahan tämä nytkin on...) ap
 
Voitko antaa aamupalan kotona ja viedä sitten? Mä luulen, että lapselle on etua opetella asioita, tukiviitoomia myös lasten ja toisten aikuisten kans...ei siitä varmaan haittaa ole ko. tapauksessa? Meillä eskariin vietävä poju 1 vuotiaan kans klo 8.15, enkä koe sitä hankalaksi vaan lapsen hyväksi :) vaikkakin monesti tekis jäädä nukkuu, kun kello soi...
 
Ei ole raskasta. Mä vien lapsen vasta klo 9, kun silloin alkaa toiminnallinen osuus. Koirat lenkitän samalla, kun vien lapsen tarhaan. Ja pikkuvelikin saa samalla ulkoilua. Huonolla kelillä tosin vien autolla.

Ja kolme päivää viikossa on meillä tarhailua ja kahtena päivänä viikossa käydään yhdessä perhekerhoissa.
 
Meillä yhdellä sukulaislapsella on ollut hieman puheenkehityksen kanssa ongelmia ja hänen puheensa taas aina paranee esim. kesälomien aikana, kun on kotona. Päiväkodissa monen mielestä hänen puheensa taas ei niin kehittynyt. Hänen kohdallaan on kyllä kyse mututuntumasta ei asiantuntijoiden lausunnoista, mutta silti mielestäni mielenkiintoinen vertailukohta.
 
Mikä on kunnon päivärytmi? Tai mikä on parempi rutiini? Jos kotona ollaan, niin eikö se ole ihan sama herätäänkö seitsemältä vai kymmeneltä? Ja ymmärrän hyvin, että ap haluaisi viettää rentoa ja kiireetöntä arkea. Kukapa ei haluaisi? Musta olisi aivan ihanaa, kun saisi aloittaa päivänsä kiireettömästi, heräämällä sitten kun uni loppuu eikä kellonsoittoon, tehdä päivän aikana ihan mitä milloinkin huvittaa....
 
Jos lapsella on kielellisiä ongelmia, on "ongelmat" usein vähän laajempiakin. Meillä ainakin noille lapsille (joilla siis niitä on) on erityisen tärkeää, että päivät toistuvat samankaltaisina ja päivät on aikataulutettu eli toisinsanoen on selkeät rytmit. Senkin puoleen päiväkotipäivät tekee ihan hyvää lapselle. Toki kotonakin voi aina herätä samaan aikaan syödä aamupala, pitää askarteluhetki, mennä puistoon, syödä lounas, nukkua päikkärit, pitää lauluhetki, mennä ulos, katsoa telkkaria, leikkiä ja käydä nukkumaan. Ihan samoin kuin päiväkotipäivinäkin elämä rytmittyy, mutta ei se mielestäni sen helpompaa ole, kuin viedä aamulla ja hakea iltapäivällä.
 

Yhteistyössä