Ä
ärtynyt
Vieras
Meillä tilanne se, että lapsi sai erityispäivähoitolausunnon ja joudumme nyt joka päivä viemään hänet päiväkotiin. Siis tuntuu aivan järjettömältä! Lapsi pitää herättää kukon laulun aikaan ja repiä väkisin ylös sängystä, että ehtisi päiväkotiin aamupalalle. Mun pitää herätä itsekin aikaisin, että ehdin viemään lapsen sinne ja tosi ihanaa kun vauva on nukkunu yöllä huonosti. En olis halunnu laittaa lasta (3v) tarhaan ollenkaan, mutta kun kaikki asiantuntijat sitä suositteli niin uskoin, vaikka nyt jo kaduttaa. Tarha alkoi siis viime viikolla ja tää uus elämä tuntuu musta tosi raskaalta kun jatkuvasti pitää kattoa kelloa... Ennen oli ihanan lepposaa kun sai herätä sillon kun halusi (ysin, kympin maissa) ja lähteä puistoon siitä kaikessa rauhassa. Kaiken lisäksi mulla on järjetön ikävä lastani enkä mä tiedä, viihtyykö lapsenikaan niin hyvin tarhassa. Kovin pienihän hän vielä on. Lapsi on tarhassa siis 3,5 tuntia joka aamu. Haen lounaan jälkeen pois.
Mun on vaan vaikee käsittää äitejä, jotka vie lapsensa virikehoitoon omasta halustaan. Eikö ole tosi raskasta nousta joka aamu aikaisin, kävellä tarhaan ja takaisin, vilkuilla kelloa että millon lapsi tulee sieltä pois ja sitten lähteä uudestaan hakemaan. Ja eikö teillä ole ikävä yhtään lasta?
Mun on vaan vaikee käsittää äitejä, jotka vie lapsensa virikehoitoon omasta halustaan. Eikö ole tosi raskasta nousta joka aamu aikaisin, kävellä tarhaan ja takaisin, vilkuilla kelloa että millon lapsi tulee sieltä pois ja sitten lähteä uudestaan hakemaan. Ja eikö teillä ole ikävä yhtään lasta?