toinen haluaa lisää lapsia ja toinen ei

[periksiantajako?]

Kumpi teillä on saanut "tahtonsa läpi" jos toinen teistä on halunnut vielä lisää lapsia ja toinen ei? Meillä on kaksi lasta ja minä haluaisin (olen halunnut jo 4v.) vielä kolmannen lapsen, mutta mies ei. Kumman tahdon mukaan olisi reilumpaa mennä?
Minun mielestä meillä on asiat sen verran hyvin että voisimme vielä tehdä lapsia (on vakityöt, talo jne....).

 

["omena"]

Meillä on 3 lasta ja mies olisi ihan valmis tekemään vielä neljännen, mutta mä en halua. Joten mun mielen mukaan mennään. Mä en vaan enää jaksa yhtään raskautta tai piukkuvauva-aikaa.

 

[Klomas]

Minä olen sitämieltä että vähemmän lapsia tahtovan mielipide on tärkeämpi.

 

["vieras"]

Kyllä päätös pitää olla molemmille sopiva. Joe miehesi ei halua lisää lapsia niin sitten se on ei. Jos sä haluat niin sun pitää punnita vaihtoehdot.

 

[periksiantajako?]

Minä olen sitämieltä että vähemmän lapsia tahtovan mielipide on tärkeämpi.

Tätä minä itsekkin vähän ajattelin, mutta.... kun minä vielä haluaisin. Kaitpa se on annettava periksi

 

["Chick"]

Toi olis kyllä suoraan sanottuna kamala tilanne.. Toivottavasti ei tule koskaan itselle eteen. Olen kovin varma etten halua enää lisää lapsia, samoin mies, mutta jos jostain syystä haluaisinkin, uskoisin että saisin mieheni taivuteltua haluamaan myös...mutta sen pitäisi mennä juuri niin, että molemmat todella HALUAA, eikä niin että toinen suostuu vain toista miellyttääkseen. Eli en suostuisi kompromissiin. Sama tietysti toisin päin, jos mies ykskaks tahtoisikin kolmannen, toki asiaa yhessä pohdittaisiin.

 

[Saraldo]

Minä olen sitämieltä että vähemmän lapsia tahtovan mielipide on tärkeämpi.

Samaa mieltä. Sen ei-lapsia haluavan mieli voi ehkä jossain vaiheessa vielä muuttuakin, mutta jos tehdään lapsi vastoin toisen tahtoa, niin siitä voi jäädä ikuinen katkeruus toista kohtaan.

 

["vieras"]

Tätä minä itsekkin vähän ajattelin, mutta.... kun minä vielä haluaisin. Kaitpa se on annettava periksi

Sä voi olla niitä naisia joita hormonit vie. Vaikka saisit vielä yhden niin mikä tae se olisi miehellesi ettet olisi parin vuoden kulutttua samassa tilanteessa kuin nyt, vielä yhtä haluamassa?
Joillekin naisille se sikiäminen on tärkein juttu.

 

["joo"]

Joo, kannattaa mennä sen ei-tahtovan mukaan, koska kyse on kuitenkin uudesta ihmisestä joka ansaitsee olla aidosti haluttu. Sitä riskiä ei kannata ottaa, että toinen raskauden aikana tai myöhemmin alkaisi ko. lasta haluta. :/
Eikä kannata painostaa toista haluamaan, ettei tämä sen alla sitten taivu vaikka sisimmässään ei uutta lasta todellakaan halua.
Lapsen edun nimissä siis.

Meillä tilanne se ettei kumpikaan haluta toista lasta ja jos toinen alkaa haluta niin toki saa kertoa oman näkemyksensä asian hyvistä puolista jne. mutta jos toinen on toista mieltä niin sitten se on ei.

 

[kookosta]

Minä voisin periaatteessa halutakin vielä kolmannen lapsen mutta mies on sitä mieltä että ei enää yhtäkään. Eli meillä on siis kaksi lasta ja sillä selvä. Tosin olen jättänyt takaportin auki, eli mahdollisuuden "sitten joskus", sitten joskus kun olen käynyt kouluni loppuun, sitten joskus kun oon saanut tehdä töitäkin jonkinverran jne. Välttämättä tuota "sitten joskus" aikaa ei koskaan tule, mutta mulle se kelpaa. Olen tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen ja katselen sitten joskus jos se ajatus kolmannesta olisi vielä mukava, ehkä jopa miehestä