3,5-vuotias vaatii KOKO AJAN leikkimään!

[kimppu]

Hermot menee ihan kohta! Tänään on vapaapäivä hoidosta ja rääkyy koko ajan minua leikkimään. Ei osaa näköjään tehdä enää mitään yksin. Hoitopäivän jälkeen sama homma, "äiti, tuu leikkimäääään" ja järkyttävä huutokonsertti kun kieltäydyn. Lasta ei ole mitenkään totutettu, että äiti leikkisi koko ajan. Itseasiassa hyvin harvoin leikin, koska se on niin tautisen tylsää. Yhdessä kyllä pelataan, askarrellaan, luetaan jne.. Tätä on jatkunut kohta viikon ja alkoi sen jälkeen kun erehdyin pari kertaa leikkimään poneilla. Pitääkö vaan lakata kokonaan leikkimästä lapsen kanssa, että ei jää päälle tuo leiki mun kanssa vaihe?

 

[Mep]

Eikös se Sinkkonen ole antanut "synninpäästöä" aikuisille, että ei ole pakko leikkiä....toisaalta, itse olen kyllä leikkinyt välillä ihan vaan ilahduttaakseni lasta. Mutta tarviihan ne kotityötkin tehdä, joten sitten vaan pyydän lasta jatkamaan itse leikkiä.

 

[voi kun kylmää]

Anna nyt ihmeellä vapaapäivänäsi lapsellesi huomiota. Lapsesta hienoa, kun saa olla kotona.
Yleensä hoidosta tultuakin riittää vaikka min lapselle annettua aikaa, kuulumisia kysellen ja vaikka joku leikki aloittaen. Siitä sitten helposti pääsee vaikkapa ruoan laittoon ja kotihommiin. Voihan lapsen myös ruoanlaittoon ottaa mukaan, yhteistä aikaa sekin. Siinäkin voi rupatella päivän kulusta.
Toki lapsesi kaipaa sinua hoitopäivän jälkeen.

 

[Lentokala]

Epäilen että on joku vaihe.

Keksikää mutta tekemistä; ulkoilkaa, pelatkaa ja tehkää kotihommia.
Sano että noi on niitä juttuja mitä sä teet lapsen kanssa etkä leiki.

Mä en oo koskaan olut leikkivä äiti ja oon sen lapsille useasti sanonutkin.
Tehdään kyllä kaikkea muuta yhdessä.

 

[voi kun kylmää]

Anna nyt ihmeellä vapaapäivänäsi lapsellesi huomiota. Lapsesta hienoa, kun saa olla kotona.
Yleensä hoidosta tultuakin riittää vaikka min lapselle annettua aikaa, kuulumisia kysellen ja vaikka joku leikki aloittaen. Siitä sitten helposti pääsee vaikkapa ruoan laittoon ja kotihommiin. Voihan lapsen myös ruoanlaittoon ottaa mukaan, yhteistä aikaa sekin. Siinäkin voi rupatella päivän kulusta.
Toki lapsesi kaipaa sinua hoitopäivän jälkeen.

Tarkoitus oli sanoa 15min, eikä min.

 

[Kunhan puhun]

Hermot menee ihan kohta! Tänään on vapaapäivä hoidosta ja rääkyy koko ajan minua leikkimään. Ei osaa näköjään tehdä enää mitään yksin. Hoitopäivän jälkeen sama homma, "äiti, tuu leikkimäääään" ja järkyttävä huutokonsertti kun kieltäydyn. Lasta ei ole mitenkään totutettu, että äiti leikkisi koko ajan. Itseasiassa hyvin harvoin leikin, koska se on niin tautisen tylsää. Yhdessä kyllä pelataan, askarrellaan, luetaan jne.. Tätä on jatkunut kohta viikon ja alkoi sen jälkeen kun erehdyin pari kertaa leikkimään poneilla. Pitääkö vaan lakata kokonaan leikkimästä lapsen kanssa, että ei jää päälle tuo leiki mun kanssa vaihe?

Älä nyt hermostu. Lapsesta vain se on niin kivaa. Leiki vähän minkä jaksat ja sano sitten selvästi, milloin riittää. Sano vaikka etukäteen: pidetään yksi ravikilpailu poneilla, ja sitten äidin pitää mennä laittamaan ruokaa. Tms.

Huutokonsertteja tulee tuon ikäisillä aina, koska tunteet ovat niin suuret: hänelle leikki on mahdottoman ihana ja kaivattu juttu, kieltäytyminen leikistä elämän kokoinen pettymys. Kun ymmärtää miltä lapsesta tuntuu, jaksaa huutojakin paremmin, mutta en siis tarkoita että kiukuttelulle pitää antaa periksi enkä että äidin olisi pakko leikkiä.