Antaisitko oman alle 3v lapsesi yhdeksi "tukilapsista" erityislasten ryhmään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja bud
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pitkän pohdinnan jälkeen....En laittaisi jos en saisi käydä tutustumassa paikkaan rauhassa lapsen kanssa ennen päätöstä...Totuus on kuitenkin se, että jos on paljon käytöshäiriöisiä lapsia niin jollain tavoin se vaikuttaa kuitenkin lapseen. Joskus ei tarvtse olla kun yksi paha käytöhäiriöinen lapsi ryhmässä ja silti varsinkin pienempiä voi pelottaa..yms ja taas isommat ottavat ikävä kyllä helposti mallia lyömis, potkimis, sylkemis..yms jutuista. Jos puhutaan vaan pääasiassa kehitysvammaisista tai autistisita...yms olisi taas eri asia. Käytöshäiriöistä kärsivät lapset ovat kuitenkin niin haasteellisia, ettei kaikkea "pahaa" käytöstä pystytä kitkemään arjesta pois ja miten tällainen vaikuttaa pieneen 3v lapseen?

Kuitenkin tuntuu hurjalta jos ennen tutustumista paikkaan sinun pitää päätös tehdä. Sanoisin, että en suostu laittamaan, koska ei ole tietoa tarpeeksi ryhmästä, että tutustuminen ryhmään ja ryhmän toimintaa olisi välttämätön.
 
Enkä vie lastani sellaiseen päiväkotiin. Juuri väänsin kaupungin tätien kanssa aiheesta, kun tarjosivat ylisuuresta päiväkodista paikkaa. Ryhmässä olisi ollut viisi erityislasta, vaikka muuten täysin normaaliryhmä = 23 lasta ja 4 hoitajaa. Luulen, että henkilökuntaa otti päähän, kun en suostu lasta luonnehäiriöisille narsisteille altistamaan, tokihan tätien päivä sujuisi rattoisammin, kun adhd:t hakkaisivat meidän rauhallista tyttöä kaiket päivät heidän sijastansa.

Nämä häiriköt eivät mene koskaan töihin. Mamut elää sosiaalituilla. Minun lapseni joutuu aikanaan kilpailemaan opiskelupaikoista, työpaikoista, uralla noususta. Mikä vika siinä on, että haluan antaa hänelle siihen parhaat mahdolliset eväät?

Minulla on onneksi vara valita ja hoidatan jatkossakin lapseni yksityisesti. Ei ole häirikköjä eikä muita epävakautta tuovia lapsia näkyvissä. Lapseni hoito sujuu kuin tanssi ja yhteistyö on erinomaista. Vanhemmat ovat aktiivisia eikä joukossa ole sossuvanhempia, jotka tuovat lomillaankin lapset hoitoon.

Ikäväähän epätasa-arvoisuus on, mutta eipä sosiaalitapauksetkaan ole aktiivisia muuttamaan elämäntyyliään ja panostamaan lapsiinsa. Miksi minun lapseni pitäisi tukea heidän lasten kehitystä? Olen panostanut lapseni kehitykseen ja hyvinvointiin todella paljon, enkä halua että sitä kukaan häirikkö sotkee.

Jotkut äidit käyttävät huumeita, alkoholia, tupakkaa, myrkyllisiä kosmetiikkatuotteita, lisäaineita ym raskausaikana. Onko mikään ihme, että lapsistakin tulee jotenkin poikkeavia? Ja sitten sosiaalidemokraattihoitotädit kaakattavat kuinka kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia. Ihan heti, kun nämä sosiaalitapaukset ottavat itseään niskasta kiinni.

Erityislapsia paapotaan ja heidän "kuntoutustaan" tuetaan miljoonavaroin. Kivahan se on, että istuvat linnassa vasta 18-vuotiaana, eikä jo 16-veenä.

Lahjakkaita lapsia sen sijaan ei saisi mitenkään normaalikouluissa ja päiväkodeissa tukea. Heidän erityislahjojen tukeminen jää täysin vanhempien vastuulle.
 
Kuinka moni haluais työkavereiksi useamman erityisaikuisen? Voisitte sitten tukea näiden alkoholismia, päihdeongelmia, väkivaltaista käytöstä, keskittymishäiriöitä yms. Lapselle hoidossa olo käy työstä ilman lisärasitteitakaan.

Ite en kauheesti arvostaisi jos kollega-Martti iskis päin näköä kesken työpäivän ja pomo selittelis, että "Marttia täytyy nyt ymmärtää, kun on erityinen".
 
Jouduin juuri tekemään samasta asiasta päätöksen, paitsi että lapseni on 5-vuotias. Vaihdettiin päiväkotia. Lapseni on "kiltti" ja ryhmässä arempi, en usko että erityisryhmä olisi ollut hänelle hyväksi. En tiedä olisiko huonoksikaan loppujen lopuksi, mutta mieluummin tavalliseen ryhmään. Käytöshäiriöisiä ja autismin kirjon lapsia olen silloin tällöin töiden kautta hoitanut itse, näitä olisi ryhmäänkin tullut (muun muassa).

Ryhmässä olisi ollut puolet erityislapsia ja puolet "tavallisia". Lapsella on lähipiirissä muutama erityislapsi ja ihmisiä muutenkin kaikenkirjavaa joukkoa, uskon, että hänestä tulee ihan avarakatseinen muut huomioonottava ihminen tavallisessakin ryhmässä.

Vaikka hoitajia olisi ollut enemmän erityisryhmässä, pelkäsin, että omani jää kuitenkin huomiossa paitsioon enempi huomiota vaativien lasten takia. Erityislapsille tuollainen ryhmä on varmasti mitä parhain vielä päiväkoti-iässä, omaani en kuitenkaan uhraa muiden hyväksi.
 
Oma poika on erityisryhmässä eikä täällä ainakaan mikään salaisuus ole ,että 5 lapsella on puheenalueen ongelmia ja 7 muut alasta on tukilapsia. Tottakai on oikeus tietää millaiseen ryhmään on lastaan siirtämässä.
tämä meidän pojan ryhmä on ihanan rauhallinen kun 12 lasta ja 4 aikuista. Myös tukilapset saavat yksilöhetkiä aikuisen kanssa.
itse olen ollut psykosos.erityisryhmässä töissä ja siihen ryhmään en omaa olisi ikinä laittanut eli riippuu hirmuisestimillainen ryhmä on ??
 
Näillä palstoilla ketkuu päivät pitkät tosi paljon erityislasten vanhempia, jotka suitsuttaa erkkojen ihanuutta ja rikkautta. Kannattaa varoa sitä propagandaa. Oikeasti niistä jutuista on ihanuus kaukana. Aikuisetkaan ei pärjää, niin miten sitten pienet lapset hoidossa ja koulussa.
 
Kuinka moni haluais työkavereiksi useamman erityisaikuisen? Voisitte sitten tukea näiden alkoholismia, päihdeongelmia, väkivaltaista käytöstä, keskittymishäiriöitä yms. Lapselle hoidossa olo käy työstä ilman lisärasitteitakaan.

Ite en kauheesti arvostaisi jos kollega-Martti iskis päin näköä kesken työpäivän ja pomo selittelis, että "Marttia täytyy nyt ymmärtää, kun on erityinen".

Olen ketjun aloittaja ja maanantaina olin pk:n johtajaan sähköpostilla yhteydessä ja kieltäydyin antamasta lastani tuohon ryhmään. Tyttöni saa jatkaa ihanassa pientenryhmässään, kunnes normaalista isojen ryhmästä vapautuu paikka.

Itse en missään nimessä suhtaudu niin negatiivisesti erityislapsiin kuin tässä nyt muutama viimeinen kirjoittaja on kirjoittanut. Perustelin päätökseni tiedonpuutteella ko.ryhmästä ja sanoin sen olevan liian suuri riski meidän terveen tytön näkökulmasta katsottuna. Jos olisin saanut tietää ko. ryhmän lapsista (joo ei ole ikinä mahdollista), olisin voinut antaakin tytön sinne, jos siellä ei siis mitään pahoja käytöshäiriöisiä ole.

Ja nimimerkille "Satu" sanon sen, että tämä on ihan normaali päiväkoti, ei mikään "sossuperheiden"pkoti. Täällä vain sattuu olemaan kaksi erkkaryhmää muiden lisäksi. Perheitä on kaikista yhteiskuntaluokista.
 
Tuolla tietomäärällä en todellakaan antaisi. Kyllä sinun äitinä kuuluu saada tietää minkälaisia lapsia ryhmässä on ja sen esittäminen on täysin mahdollista kuitenkaan kertomatta nimiä ja erittelemällä yksityiskohtaisesti mitä kunkin lapsen kohdalla on. 3-vuotias on aika pieni vielä ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja sitä miksi joku lapsi toimii niinkuin toimii vammasta riippuen. Lapsesta kasvaa suvaitsevainen ihan yhtälailla miten vanhemmat lastaan opastavat ja kasvattavat. Isompien lasten kohdalla olisi jo helpompi laittaa tukilapseksi ryhmään, esim 5-6-vuotiaat.
 
Sosiaalitapaus on mielestäni sellainen, joka ei huolehdi lapsensa hyvinvoinnista. Näitä on myös äveriäissä perheissä. Viime keväänä uutisoitiin, kuinka varakkaat vanhemmat antavat viikonloppuna teinille satkun käteen, että tämä pysyisi poissa häiritsemästä. Nämä lapset ovat jääneet jo pienenä todennäköisesti vaille tarvittavaa huolenpitoa. Oireilu näkyy ja tuntuu.
 
Jos kyse olisi kehitysvammaisista, niin oikein mielelläni laittaisin lapseni ryhmään, jos ryhmäkoko olisi sopiva.

Mutta: "Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1-9 prosentilla väestöstä. Narsistisen luonnehäiriön arvellaan yleistyneen viime aikoina. Narsistisen luonnehäiriön vakavimmasta muodosta käytetään nimitystä psykopatia."

Milläs paikoilla luulette näiden tulevien psykopaattien päiväkodeissa olevan...?
 
[QUOTE="Satu";24718448]Jos kyse olisi kehitysvammaisista, niin oikein mielelläni laittaisin lapseni ryhmään, jos ryhmäkoko olisi sopiva.

Mutta: "Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1-9 prosentilla väestöstä. Narsistisen luonnehäiriön arvellaan yleistyneen viime aikoina. Narsistisen luonnehäiriön vakavimmasta muodosta käytetään nimitystä psykopatia."

Milläs paikoilla luulette näiden tulevien psykopaattien päiväkodeissa olevan...?[/QUOTE]

Tulevien psykopaattien? No enpä usko, että kaikki psykopaatit ovat sitä jo lapsesta asti.
 
Vain naiset on valmiita uhraamaan omat lapsensa yhteisen hyvän puolesta. Varsinkin tyttölapset. Isot herrat käärii säästetyt tuohet silmät kiiluen bonuksina taskuihinsa.
 
[QUOTE="Satu";24718229]Enkä vie lastani sellaiseen päiväkotiin. Juuri väänsin kaupungin tätien kanssa aiheesta, kun tarjosivat ylisuuresta päiväkodista paikkaa. Ryhmässä olisi ollut viisi erityislasta, vaikka muuten täysin normaaliryhmä = 23 lasta ja 4 hoitajaa. Luulen, että henkilökuntaa otti päähän, kun en suostu lasta luonnehäiriöisille narsisteille altistamaan, tokihan tätien päivä sujuisi rattoisammin, kun adhd:t hakkaisivat meidän rauhallista tyttöä kaiket päivät heidän sijastansa.

Nämä häiriköt eivät mene koskaan töihin. Mamut elää sosiaalituilla. Minun lapseni joutuu aikanaan kilpailemaan opiskelupaikoista, työpaikoista, uralla noususta. Mikä vika siinä on, että haluan antaa hänelle siihen parhaat mahdolliset eväät?

Minulla on onneksi vara valita ja hoidatan jatkossakin lapseni yksityisesti. Ei ole häirikköjä eikä muita epävakautta tuovia lapsia näkyvissä. Lapseni hoito sujuu kuin tanssi ja yhteistyö on erinomaista. Vanhemmat ovat aktiivisia eikä joukossa ole sossuvanhempia, jotka tuovat lomillaankin lapset hoitoon.

Ikäväähän epätasa-arvoisuus on, mutta eipä sosiaalitapauksetkaan ole aktiivisia muuttamaan elämäntyyliään ja panostamaan lapsiinsa. Miksi minun lapseni pitäisi tukea heidän lasten kehitystä? Olen panostanut lapseni kehitykseen ja hyvinvointiin todella paljon, enkä halua että sitä kukaan häirikkö sotkee.

Jotkut äidit käyttävät huumeita, alkoholia, tupakkaa, myrkyllisiä kosmetiikkatuotteita, lisäaineita ym raskausaikana. Onko mikään ihme, että lapsistakin tulee jotenkin poikkeavia? Ja sitten sosiaalidemokraattihoitotädit kaakattavat kuinka kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia. Ihan heti, kun nämä sosiaalitapaukset ottavat itseään niskasta kiinni.

Erityislapsia paapotaan ja heidän "kuntoutustaan" tuetaan miljoonavaroin. Kivahan se on, että istuvat linnassa vasta 18-vuotiaana, eikä jo 16-veenä.

Lahjakkaita lapsia sen sijaan ei saisi mitenkään normaalikouluissa ja päiväkodeissa tukea. Heidän erityislahjojen tukeminen jää täysin vanhempien vastuulle.[/QUOTE]

Aika tylyä tekstiä. Yks kysymys vaan heräs: mites aiot oman kultamussukkasi suojata noilta kauhistuksilta sitten, kun on kouluunmenon aika? Vai meinasitko pitää lapsen yksityisopetuksessa koulun ajankin?
 
Olen ketjun aloittaja ja maanantaina olin pk:n johtajaan sähköpostilla yhteydessä ja kieltäydyin antamasta lastani tuohon ryhmään. Tyttöni saa jatkaa ihanassa pientenryhmässään, kunnes normaalista isojen ryhmästä vapautuu paikka.

Itse en missään nimessä suhtaudu niin negatiivisesti erityislapsiin kuin tässä nyt muutama viimeinen kirjoittaja on kirjoittanut. Perustelin päätökseni tiedonpuutteella ko.ryhmästä ja sanoin sen olevan liian suuri riski meidän terveen tytön näkökulmasta katsottuna. Jos olisin saanut tietää ko. ryhmän lapsista (joo ei ole ikinä mahdollista), olisin voinut antaakin tytön sinne, jos siellä ei siis mitään pahoja käytöshäiriöisiä ole.

Ja nimimerkille "Satu" sanon sen, että tämä on ihan normaali päiväkoti, ei mikään "sossuperheiden"pkoti. Täällä vain sattuu olemaan kaksi erkkaryhmää muiden lisäksi. Perheitä on kaikista yhteiskuntaluokista.

Pyysitkö tutustumismahdollisuutta ryhmään ennen päätöksentekoa? Miten suhtautuivat? Ei minkään pk ryhmän toiminta niin salaista ole, etteikö äiti saisi siihen tutustua ennenkuin päättää mahdollisesta oman lapsensa siirtämisestä ko ryhmään.. Eihän kenenkään tarvitse kertoa mikä lapsilla on, tai mitä ongelmia on. Olisit ihan silmilläsi voinut arvioida tilannetta päätöksesi tueksi. Nyt kyllä jouduit tekemään tärkeän päätöksen silmät sidottuina, aika kohtuutonta. Tottakai siinä tekee päätöksen varman päälle.
 
Aika monissa kunnissa, on kyllä vaikea saada kaikkille päivähoitopaikkaa. Ja lapsia
saatetaan siirrellä ryhmästä toiseen kesken toimintakaudenkin. Tämä ei ole välttämättä
toivottavaa henkilökunnankaan mielestä- mutta tosiasia kuitenkin on, että näitä siirtoja
tapahtuu ja jossain määrin toki niistä voidaan vanhempien kanssa neuvotella- mutta
päivähoito-oikeus takaa päivähoitopaikan.. ei välttämättä paikkaa toivotussa ryhmässä.
Intergoritu erityisryhmä erityistä tukea tarvitsevine lapsineen ja tukilapsineen on
ryhmä siinä missä muutkin.
 
Ei päästy tutustumaan koko päiväkotiin, vaan paikka olisi pitänyt ottaa vastaan ensin ja sitten vasta oltais päästy katsomaan. Tuli todella epäilyttävä olo, että minkähänlainen paikka olisi ollut..
 
Oma lapsi otettiin joku aika sitten pois sellaisesta ryhmästä. Ei toiminut lainkaan. Vanhempainillassa tädit pitkään ihasteli, kuinka erityislapset ovat oppineet semmoista ja tämmöistä, normilapsista ei sanottu juuri muuta kuin, että kivasti osaavat huomioida nämä toiset ja tukevat erityislapsia kehityksessä. Oma lapsi ei oppinut mitään uutta, ennemminkin taantui. :((((
Nyt sitten uusi päiväkoti ja aika toisenlainen meininki. Lapsestakin on poistunut sellainen kummallinen varovaisuus ja tilanteesta poistuminen ristiriitatilanteessa esim jos tulee lelusta kaverin kanssa riitaa.
 
Oma lapseni on erityislapsi. Tytöllä on hieman motorista viivettä ja puheenkehityksen ongelmaa. Käy puheterapiassa ja toimintaterapiassa näihin liittyen. Mielestäni nämä piirteet, jotka hänestä tekevät erityislapsen eivät mitenkän tee hänestä sen huonompaa tai vaarallisempaa kuin muutkaan lapset. Hän on integroidussa pienryhmässä jossa on 5 erityislasta ja 7 tukilasta sekä neljä aikuista, joista yksi erityislastentarhanopettaja. Tämä 12 lapsen ryhmä on jaettuna päivän toimissa kolmeen tai jopa neljäänkin ryhmään. Joten sanoisin kyllä että jokainen saa henkilökohtaista huomiota ja ohjausta. He ovat vain aamupäivän omassa integroidussa ryhmässään - iltapäivän toimet ovat koko päiväkodin kesken. Tämän ryhmän erityislapsilla on ainoastaan puheenkehityksessä ongelmaa.

Ymmärrän hyvinkin kriittisyyden tukilapseksi ryhtymistä kohtaan, mutta kehottaisin ensin tutustumaan ryhmään sekä toimintaan ennenkuin toimintaa oikein kovin sanoin arvostelee. En itsekään "antaisi" lastani ryhmään joka koostuu hyvin agressiivisista ("vaarallisista") tms lapsista joiden käytös ja toiminta vaikuttaisivat omaan lapseeni negatiivisesti.

Vanhempainillassa ei meillä puhuttu lainkaan erikseen erityislapsista ja normilapsista. Puhuttiin ainostaan ryhmän toiminnasta, yleisesti opetuksesta ja vanhempien toiveista ryhmän toimintaan - luulisin että vakioaiheet ryhmässä kuin ryhmässä. Erityiskeskustelut käydään sitten vanhempien ja päiväkodin kesken.

Päiväkodeilla on avoimet ovet kaiken aikaa - toimintaan on aivan jokaisella oikeus mennä tutustumaan ja seuraamaan päivän toimia.
 

Yhteistyössä