Toggle sidebar

Huomenna heräisit ja olisikin 9.10.2001...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aikamatka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja aikamatka:
Palaisit menneisyyteen, mutta sulla olisi nykyinen tietoisuutesi ja tietämyksesi :)
Mitä kaikkea siis tajuaisit tehdä elämässäsi toisella tavalla tuona päivänä, tuona vuonna ja sitä seuraavina?
Olisitko onnellinen siitä, että sulle on tarjoutunut tilaisuus muuttaa menneisyyttäsi radikaalistikin, vai olisitko vain tylsistynyt ja tekisit kaiken samalla tavalla kuin olet oikeasti tehnytkin? :D
(Olen lukenut liikaa Jude Deverauxin kirjoja...)
Click to expand...
Mutta jos kävisi noin että kaikki menisi samalla lailla eikä voisi muuttaa:
P
Itsekeskeinen meteorologi Phil Connors lähtee pieneen kaupunkiin tekemään juttua kevätsäätä ennustavasta murmelista. Hän on alkanut kyllästyä kylään ja vuotuiseen tapahtumaan jossa hän on toimittajana jo neljättä kertaa. Phil ei edes yritä piilotella ärtyneisyyttään. Hän kuitenkin huomaa pian elävänsä edellistä päivää uudestaan ja uudestaan. Aluksi hän tajuaa ettei joudu vastuuseen mistään ja pitää hauskaa. Pikku hiljaa hän alkaa kuitenkin ymmärtää olevansa tuomittuna elämään samaa päivää ikuisesti.
 
Jos olisin vuodessa 2001 tällä itseluottamuksella ja tämän elämänkoulun käyneenä niin moni asia menisi aivan toisin.
Tosin jos asiat olisivat menneet toisin ei minulla olisi lastani, eikä miestäni....
 
en tiedä mutta jos olis kuukautta varhaisempi ajankohta eli 9.9.2001 niin lähettelisin aika paljon nimettömiä vihjeitä ja varoituksia CIA:lle, FAA:lle, Port Authoritylle, United Airlinesille ja American Airlinesille
 
Mä olen joskus miettinyt, että tekisinkö joitain asioita toisin jos voisin palata menneisyyteen, mutta olen tullut siihen tulokseen että en muuttaisi mitään. Kaikki eletty on tehnyt minusta sen mikä nyt olen.
En usko että olisin parempi ihminen, vaikka pystyisin joitain virheitäni muuttamaan.
Menneisyyteen ei saa takertua, vaan pitää elää tätä hetkeä ja luottaa tulevaan.
 
Soittaisin heti aamusta pomolle ja kertoisin etten pääse töihin iltavuoroon koska olen saamassa sairaskohtauksen, soittaisin lasten isälle et lähtis lasten kanssa vanhemmilleen. Ja sit lähtisin taksilla odottamaan Naisten klinikan aulaan et helvetti pääsee irti. En pelkäis sillä selvisin siitä jo ekalla kerralla hengissä :D
 
Lokakuun alissa 2001 olin juuri saanut elämäni ensimmäisen plussan raskaustestiin (pitkän, pitkän odotuksen jälkeen) ja olin maailman onnellisin nainen.
Enkä kyllä oikeastaan muuttaaisi mitään muutakaan sen jälkeen tapahtunutta.
 
Vaikka mulla on takana paljon kamalia asioita, niin muuttaisin vaan yhden, en jättäisi lapseni isää, vaan yrittäisin saada suhteemme kestämään. (Erottiin kun tulin raskaaksi 17v ja poikaystävä oli 16v. Tuon suhteen jälkeen ollut vain huonoja ja väkivaltaisia suhteita.) Eikä oikea isä ole nähnyt lastansa kertaakaan ja lapsi on jo 4... :(
 
Toisaalta oli ihanaa aikaa. Olin kesällä muuttanut yhteen poikaystävän kanssa. Mutta olin myös onneton. Olin kesästä asti yrittänyt raskautua ja luulin silloin tosiaan että heti pitäisi tärpätä. Olin myös yksinäinen koska olin tottunut siihen etten koskaan ollut yksin kotona. Ja meillä ei ollut autoa. en päässyt käymään missään. Noihin aikoihin ystäväni joutui onnettomuuteen.
Toisaalta en haluaisi palata siitä syystä että pelkäisin muuttavani jotain, sillä lopulta kaikki muuttui hyväksi.
 
Mä muuttaisin Tukholmaan vaikka vuodeksi töihin ennen kun alkaisin vakavammin seurustelemaan mieheni kanssa. Olisi ollut kiva aikoinaan, kun ei ollut mitään esteitä, Kokeilla elämää vähän ulkomaillakin. Esimerkiksi Tukholmassa.

Ostaisin kaikilla säästöilläni osakkeita ja olisin nyt rikas, koska tietäisin mitä kannattaa ostaa.

Lastenteon aloittaisin aikaisemmin koska tietäisin että se ei ole meille helppoa.

Viettäisin enemmän aikaa isäni kanssa sillä tietäisnin menettäväni hänet pian.
 
Se oli ihanaa aikaa! Oli ruokakaupassa töissä ja olin tavannut nykyisen mieheni 2 kk aiemmin, seurustelun alkuhuumaa.
Muuttaisin sen, etten lähtisi opiskelemaan alaa jota lähdin. Se ei sovi minulle.
 
Pelastaisin ystävieni henget, keinolla millä hyvänsä. Vaikka se todennäköisesti tarkottaisi sitä etten saisi asioita jotka tässä elämässä olen saanut myöhemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kepsis:
olikohan tässä pieni vihjaus 9/11 tapahtumiin, että olisitko yrittänyt varoittaa jne... :D
Click to expand...

Vähänkö muuten olis hankala varotella ihmisiä yhtään mistään tuollasista. Jos vinkkaat terroristi-iskusta niin joudut kauheaan syyniin. Jos varotat luonnonkatastrofista, sua vaan pidetään sekopäänä. Meepä huuteleen et oon tulevaisuudesta jne... joudut pehmustettuun koppiin.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa