Miten auttaa ystävää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "incognito"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

"incognito"

Vieras
Ystävälläni on ollut huonoa onnea rakkaudessa. Nyt, monen sinkkuvuoden jälkeen, löytyi unelmien mies. Molemmat olivat sitä mieltä, että toinen on parasta, mitä elämässä on tapahtunut. Odoteltiin yhteenmuuttoa. Sitten mies jätti. Sanoi, ettei pysty parisuhteeseen.

Ystäväni on aivan rikki. Hän on maannut nyt reilu 3 viikkoa kotona itkien. Töissä käy, mutta muuten ei lähde minnekään. Ruoka ei maistu, uni ei tule, mikään ei huvita.

Itse ajattelen, että jos olisin vastaavassa tilanteessa, toivoisin, että ystävät vain tulisivat oven taakse, toisivat vaikka pizzaa ja pullon viiniä ja sitten istuttaisiin puimassa asiaa perin pohjin. Ei ehkä saataisi maailmaa valmiiksi, mutta hiukan mieltä paremmaksi. Mutta ystäväni on hyvin tarkka siitä, miltä hänen kotinsa näyttää ja miltä hän itse näyttää - ei siis pidä normitilanteessa yllätysvieraista.

Silti minun tekisi mieli tehdä niin kuin sydämeni sanoo: mennä, halata, ruokkia ja silittää uneen. Uskaltaisinkohan?

Miten muuten voisin ystävääni auttaa?
 
laita tekstiviesti ja kerro, että haluat tukea häntä surussa ja kysy haluaako jutella, voisit mennä käymään.jotain tämmöistä ajattelisin itsekin tekeävni, jos ystävälle kävisi näin. Voimia!
 
Muuta en oikein osaa sanoa, mutta tuo oma kokemuksesi mitä haluaisit ystävällesi tehdä auttaaksesi häntä kuulostaa ainakin itsestäni todella hyvältä. Vaikea toki sanoa, mitä ystäväsi tästä on mieltä, mutta varmasti kannattaa kokeilla. Olisi todella ihanaa, jos itselläkin olisi tuollainen ystävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äx2;24797730:
laita tekstiviesti ja kerro, että haluat tukea häntä surussa ja kysy haluaako jutella, voisit mennä käymään.jotain tämmöistä ajattelisin itsekin tekeävni, jos ystävälle kävisi näin. Voimia!

On tekstailtu ja soiteltu harva se päivä. Viimeksi tänään kuuntelin 1,5 tuntia varsin itkuista vuodatusta... kun kysyy, että haluatko että tulen käymään (olen itse sellaisessa elämäntilanteessa, etten ihan joka käänteessä pääse lähtemään), niin aina sanoo, että "ei sun tarvii" ja kyllä hän pärjää. Ymmärrän ihmisten erilaisuuden, jotkut tosiaan haluaa nuolla haavojaan rauhassa, mutta nyt alamme ystäväpiirissä olla jo aika neuvottomia.
 
[QUOTE="aapee";24797747]On tekstailtu ja soiteltu harva se päivä. Viimeksi tänään kuuntelin 1,5 tuntia varsin itkuista vuodatusta... kun kysyy, että haluatko että tulen käymään (olen itse sellaisessa elämäntilanteessa, etten ihan joka käänteessä pääse lähtemään), niin aina sanoo, että "ei sun tarvii" ja kyllä hän pärjää. Ymmärrän ihmisten erilaisuuden, jotkut tosiaan haluaa nuolla haavojaan rauhassa, mutta nyt alamme ystäväpiirissä olla jo aika neuvottomia.[/QUOTE]

Musta toi ei sun tarvii kuulostaa siltä että haluaa mutta tietää ettet pääse niin helposti ja ei halua vaivata!
 
Musta toi ei sun tarvii kuulostaa siltä että haluaa mutta tietää ettet pääse niin helposti ja ei halua vaivata!

Niin minustakin. Mutta hassu ihminen, sanoohan vanha sananlaskukin, että hädässä ystävä tunnetaan, ja nyt tuntuu siltä, että on hätä. Järkkään siis asiat niin, että pääsen pikimmiten sinne.

Kiitos sinulle ja muillekin vastanneille, vahvistitte uskoani asiaan!
 
Mene jos voit. Miä olen sellanen joka tahtoo olla yksin, nuolla haavansa rauhassa ja vihaan yllätysvieraita.. Mutta jos tuolla asenteella tulisit niin tervetuloa. Mene siis, olet mahtava :heart:
 
[QUOTE="aapee";24797767]Niin minustakin. Mutta hassu ihminen, sanoohan vanha sananlaskukin, että hädässä ystävä tunnetaan, ja nyt tuntuu siltä, että on hätä. Järkkään siis asiat niin, että pääsen pikimmiten sinne.

Kiitos sinulle ja muillekin vastanneille, vahvistitte uskoani asiaan![/QUOTE]

Jos ystäväsi on muuten tottunut pärjäämään omillaan ja olemaan vahva ja itsenäinen, hän ei ehkä kehtaa sanoa ääneen sitä, että tarvitsee apua ja huolenpitoa. Itse ainakin eron tultua olin itselleni vieraassa tilanteessa, koska olin tottunut olemaan tukipilarina muille ja nyt olinkin itse se apua tarvitseva.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että sanomalla "ei sun tarvii" ystäväsi tarkoittaa nimenomaan sitä, että ymmärtää kyllä, ettet varmaankaan helposti pääse irroittautumaan omista kuvioistasi, mutta varmasti suuresti arvostaisi läsnäoloasi ja tukeasi. Vaikka aina puhutaan kauniita asioita siitä, kuinka hädässä ystävä tunnetaan jne. niin tositilanteessa se avun pyytäminen on yllättävän vaikeaa, vaikka olisi kuinka hyvästä ystävästä kyse. Itse olen varmaan ikuisesti kiitollinen ystävälleni, joka haki minut yhdeksi vuorokaudeksi luokseen ja huolehti, että edes sen ajan syön ja nukun kunnolla.

Tsemppiä ja voimia teille molemmille! :)
 

Yhteistyössä