Mitä teen? Miehen menneisyydestä paljastui ikäviä asioita

["vieras"]

Olen seurustellut noin puoli vuotta miehen kanssa. Sain vasta tietää, että hänellä on diagnosoitu masennus ja viime vuonna hän käytti huumeita ja yritti itsemurhaa kahdesti. Terapiassa ei ole käynyt, mutta sanoo, että asiat on nyt paremmin ja hänellä on uusia selviytymiskeinoja, jos kohtaa taas vaikeuksia. Minua kuitenkin pelottaa. Asia on vielä niin tuore ja voiko tuollaisesta muka päästä yli ilman mitään terapiaa. Pelkään, että sama tapahtuu uudelleen.

 

[aletheia]

Sinuna lopettaisin suhteen nyt. Ei kuulosta hyvältä ollenkaan...

 

[Mep]

No sinuna olisin todella varpaillani. Älä tee ainakaan mitään nopeita ratkaisuja (yhteenmuuttoa tms.).
Ei tod. kuulosta hyvälle. Etenkään noi huumeet. Ties missä porukoissa se on pyörinyt ja pääseekö niistä ikinä eroon...

 

["minä"]

olen niin ikävä ihminen, että lähtisin lätkiin

 

[mamasaurus]

En kävisi seurustelemaan ikinä sellaisen miehen kanssa, joka on käyttänyt huumeita. No ehkä sitten voisin harkita jos joskus nuoruudessaan on kerran pari kokeillut, mutta itse pidän huumeita käyttäneen retkahtamista uudelleen liian todennäköisenä. Etenkin jos itsellä on lapsia, kuten minulla on yksi. Onko aloittaja sinulla lapsia?

 

[lklk]

Luulee päässeensä yli=rakastunut.
Luulee ettei tarvitse apua kun on rakastunut ja ei nyt mieti moista, kun tulee ensimmäinen alamäki suhteessanne tulee kaikki tuo mille ei hae apua luultavasti taas "auttamaan" miestä

 

[....]

Jos jätät sen, käske ensin tehdä testamentti. Nimittäin se tappaa silloin itsensä aivan varmasti.

 

[--]

Lähtisin lätkiin helvetin äkkiä-

 

["a.p"]

Ei ole lapsia kummallakaan ja en todellakaan halua mitään yhteenmuuttoa. Tuntuisi pahalta jättää mies tämän takia, mutta epäilyttää. Minullekin tuli mieleen tuo, että on vain rakastunut ja hänelle siitä sanoinkin, mutta mies väittää, että elämässä on muutenkin nyt asiat paremmin ja hän puhuu asioista eri tavalla kuin ennen. Huumeita ei kuulemma enää halua käyttää, koska on nähnyt mitä ne voi tehdä ihmiselle.

 

[Tapiontytär]

Jos mies sanoo käyttäneensä viime vuonna huumeita, voi se olla aikalailla kaunisteltu totuus..

 

["marjut"]

voi syvällä kokemuksen rintaäänellä sanoa, että masennuksesta ei päästä yli, vaan se pitää käsitellä pois! Rakastuminen on nimenomaan niitä tapoja, joilla masennus saadaan sivuun hetkeksi aikaa, mutta kun elämä alkaa arkiintua ja ehkä joitain vastoinkäymisiä ilmaantuu, käsittelemättömät asiat, jotka johti masennukseen (ja käsittelemätön masennus) iskevät takaisin, pahimmillaan vielä vakavampina mitä ennen.

Olen lähipiirissäni joutunut näitä tapahtumia katselemaan ja osin olen itsekin sortunut moisiin.

Itse en suostuisi minkäännäköiseen koeaikaan, ellei mies suostu menemään hoitoihin ja siltikin vielä olisi äärettömän varovainen, sillä huumeiden käytöstä on niin lyhyt aika. !

 

["vieras"]

Joo, ei kiitos. Narkkari on narkkari, vaikka voissa paistais.

 

["totta"]

Jos jätät sen, käske ensin tehdä testamentti. Nimittäin se tappaa silloin itsensä aivan varmasti.

ja tekee kaikkensa että apee sen myös muistaa kuinka hänen takiaan tapoin itseni

 

["a.p"]

Jos mies sanoo käyttäneensä viime vuonna huumeita, voi se olla aikalailla kaunisteltu totuus..

Niin, voi olla. En kuitenkaan usko. Hän on avoimesti kertonut huume menneisyydestään ja mikään ei viittaa siihen, että enää käyttäisi.

 

[mamatsu]

Sinuna lopettaisin suhteen nyt. Ei kuulosta hyvältä ollenkaan...

Samaa mieltä olen kyllä.

 

["huokaus"]

[QUOTE="a.p";24816272]Niin, voi olla. En kuitenkaan usko. Hän on avoimesti kertonut huume menneisyydestään ja mikään ei viittaa siihen, että enää käyttäisi.[/QUOTE]

Sanoo toinen rakastunut ja kohta mies kosii ja eletään onnellisenä ensimmäinen vuosi yhdessä ja sitten tulee paljon pahempana arki vastaan
Hankkikaa sitä apua!

 

[--]

Miten ihmeessä voi yksin selviytyä vuodessa masennuksesta, huumeista ja itsemurha yrityksistä ilman apua? Hui en uskaltais kyllä alkaa millenkkään.

 

["a.p"]

[QUOTE="huokaus";24816282]Sanoo toinen rakastunut ja kohta mies kosii ja eletään onnellisenä ensimmäinen vuosi yhdessä ja sitten tulee paljon pahempana arki vastaan
Hankkikaa sitä apua![/QUOTE]

En todellakaan ole muuttamassa yhteen tai menossa naimisiin. En vaikka ei mitään tälläistä olisi tullutkaan esiin. En haluaisi kuitenkaan miestä jättää menneisyyden takia. Mutta entä jos ne asiat eivät olekaan vaan menneisyydessä, se tässä pelottaa. Ehdotin miehelle terapiaa, miettii kuulemma asiaa. Huumeita en usko hänen käyttävän, mutta mistäpä sen voi tietää. Ei kuitenkaan ole mitään epäilyttävää käytöstä, epäilyttäviä ystäviä tms.

 

["a.p"]

Miten ihmeessä voi yksin selviytyä vuodessa masennuksesta, huumeista ja itsemurha yrityksistä ilman apua? Hui en uskaltais kyllä alkaa millenkkään.

No niinpä. Huoh. Kai mun pitää sanoa, että suhde jää tähän jos ei hanki apua. Tai jotain. En tiedä. Kaikki on mennyt hyvin tähän asti niin en haluaisi lopettaakaan suhdetta.

 

[-]

Tuollaisista ihmisistä kokemusta omaavana sanon: lähde ja äkkiä! Ja tärkeintä on muistaa tämä asia: nistin sanaan ei voi luottaa. Asia on eri jos ongelmat olisi käsitelty ja niistä olisi VUOSIA aikaa.

Jos lähdet nyt, voit päästä kohtalaisen helpolla, mutta mikäli pitkität asiaa voi ilmaantua pahojakin ongelmia. Onpa näissä tapauksissa nähty mm. kumppanin taloudellista kuppaamista, omaisuuden myymistä, luottotietojen pilaamista (jos saa tietoon HETUn ottaa pikavippejä jne.), henkistä väkivaltaa, uhkailua, kiristystä jne. Siis sanalla sanoen: lähde.

 

[Tapiontytär]

[QUOTE="a.p";24816272]Niin, voi olla. En kuitenkaan usko. Hän on avoimesti kertonut huume menneisyydestään ja mikään ei viittaa siihen, että enää käyttäisi.[/QUOTE]
Ei välttämättä nyt käytäkkään, mutta sekin on mahdollista. Omalla kohdalla odotin jo toista lasta, ennenkuin paljastui että mies käytti edelleen.

Voi olla että taustalla on paljon sellaista josta ei sinulle kerro totuutta.
Minunkin narkomaaniexäni kavereineen tykkää kertoilla naisille satuja, joten suhtaudun näihin erittäin varauksella ja suosittelen sitä kaikille muillekin.

 

["a.p"]

Ei välttämättä nyt käytäkkään, mutta sekin on mahdollista. Omalla kohdalla odotin jo toista lasta, ennenkuin paljastui että mies käytti edelleen.

Voi olla että taustalla on paljon sellaista josta ei sinulle kerro totuutta.
Minunkin narkomaaniexäni kavereineen tykkää kertoilla naisille satuja, joten suhtaudun näihin erittäin varauksella ja suosittelen sitä kaikille muillekin.

Oikeassa varmaan olet. Kai sitä ajattelee naivisti, että ei mulle käy niin. Jotenkin en vain usko sitä, että mies edes on narkomaani. Uskon sen mitä hän minulle kertoi eli käytti muutaman kuukauden ajan masentuneena huumeita ja lopetti siihen.

 

[tuttua]

Kuulostaa niin tutulta.

Seurustelin teini-iässä just tollaisen miehen kanssa. Olin 18 ja hän oli 21. Oli käyttänyt aineita, kärsinyt masennuksesta ja yrittänyt itsemurhaa. Kun seurusteltiin, hän vaikutti onnelliselta, mutta ajattelin koko ajan että mitä jos tilanne pahenee ja että mulla ei riitä voimavarat toisen ongelmiin. Olin sillon itse aikuisuuden kynnyksellä ja muuttamassa pois lastenkodista. Ilmoitin sitten ettei voida jatkaa, koska molemmilla on ongelmia.

Parin päivän päästä hän soitti mulle Kellokoskelta ja kertoi että oli yrittänyt itsemurhaa. Syyti tästä itseäni ja pyytelin anteeksi häneltä. Hän soitteli päivittäin, mutta yhteen ei muitenkaan palattu.

Yhtäkkiä puhelut loppui. Ajattelin että ehkä hän on saanut elämänsä kuntoon eikä tarvitse mua enää. Sitten yhtenä päivänä sain vihaisen puhelun. Exän äiti soitti ja raivosi mulle. Sanoi että ***** tappoi itsensä ja että se on mun vika ja että mulla ei ole mitään asiaa hautajaisiin. Olin ihan hajalla! Vielä edelleen muistelen sitä ja itken, vaikka siitä on jo yli 10 vuotta aikaa...

En osaa sua neuvoa. Kerroin vaan oman kokemukseni.

 

["a.p"]

Hui. Kamala tuo sun kokemus.

Kertokaapas sitten vinkkejä, jos nyt kuitenkin niin tyhmä olen, että jään suhteeseen. Ainakin otan hitaasti, ei mitään yhteenmuuttoa sun muuta. Ja tosiaan en anna mitään sotua käyttöön.

 

[plörö]

Kuulostaa niin tutulta.

Seurustelin teini-iässä just tollaisen miehen kanssa. Olin 18 ja hän oli 21. Oli käyttänyt aineita, kärsinyt masennuksesta ja yrittänyt itsemurhaa. Kun seurusteltiin, hän vaikutti onnelliselta, mutta ajattelin koko ajan että mitä jos tilanne pahenee ja että mulla ei riitä voimavarat toisen ongelmiin. Olin sillon itse aikuisuuden kynnyksellä ja muuttamassa pois lastenkodista. Ilmoitin sitten ettei voida jatkaa, koska molemmilla on ongelmia.

Parin päivän päästä hän soitti mulle Kellokoskelta ja kertoi että oli yrittänyt itsemurhaa. Syyti tästä itseäni ja pyytelin anteeksi häneltä. Hän soitteli päivittäin, mutta yhteen ei muitenkaan palattu.

Yhtäkkiä puhelut loppui. Ajattelin että ehkä hän on saanut elämänsä kuntoon eikä tarvitse mua enää. Sitten yhtenä päivänä sain vihaisen puhelun. Exän äiti soitti ja raivosi mulle. Sanoi että ***** tappoi itsensä ja että se on mun vika ja että mulla ei ole mitään asiaa hautajaisiin. Olin ihan hajalla! Vielä edelleen muistelen sitä ja itken, vaikka siitä on jo yli 10 vuotta aikaa...

En osaa sua neuvoa. Kerroin vaan oman kokemukseni.

Taisi tarvita apua se äitikin