Mä niin kiehun! mies+nukkumajärjestykset..

[nukkuminen]

Minusta kuulostaa siltä että miehesi on väsynyt. Itse en ota lapsia viereen yöllä. 4v lapsi saa kyllä nukkua ihan itse omassa sängyssä. Jos herää niin peittelen takaisin sänkyynsä. En yksinkertaisesti voi nukkua lapsen kanssa. Olen kyllä herkkäuninen. Ei tulisi mitään jos nukuttaisiin lapsen kanssa. Olisin niin kuitti päivisin.

Mutta jos miehesi nukkuu hyvin ja sinua järjestely ei haittaa niin ihmettelen kyllä. Toisaalta ymmärrän että miehesi ei halua lapsia sänkyyn. Mutta toisaalta en. Jokainen perhe tavallaan. Minusta teillä olisi keskustelun paikka jossain neuvolassa tilanteestanne. Ihan siksikin että saisitte selvyyden tähän asiaan. Siellä ei varmastikaan syyllistetä kumpaakaan vanhempaa vaan annettaisiin neuvoja tilanteeseen.

Tsemppiä!

 

["vieras"]

Ei nyt taas teurastettaisi yhtä miestä joka ei itseään voi puolustaa.
Miehelläsi on kyllä hyviäkin pointteja.
1. ei ole hyvä lapsen unelle jos joka yö katkeaa lapsen siirtyessä teidän sänkyynne nukkumaan
2. Vanhemmilla pitäisi olla edes yksi kahdenvälinen rauhallinen paikka asunnossa, sänky. Ei paljoa vaadittu.
3. Miehesi kuulostaa poikkeuksellisen fiksulta verraten muihin palstalla teurastettuihin miehiin, haluaa teidän keskustelevan ammattilaisen kanssa kun unijärjestelyistä tulee riitaa. Halleluja! sitähän palstan rouvat valittavat päivittäin kun mies ei ammattilaisen juttusille suostu. hieno mies!

 

["hohhoijaa"]

Siis ihanko tosissaan kaikki on tämän äidin puolella. Miten vaikeaa nyt olisi viedä se mukula sinne omaan sänkyynsä nukkumaan, jos sieltä yöllä pois tulee. Aika todennäköisesti nukahtaa yhtä hyvin sinne kun viereenkin ja kaikki saavat nukkua rauhassa. Onkohan tällä isällä muutenkaan mitään päätäntävaltaa tai vaikutusmahdollisuutta lastensa kasvatukseen.

 

["vieras"]

Jos siis uhkailee erolla tämmösen asian takia, niin nyt varmasti miehes mieltä joku muukin painaa. Kukaan ny eroo sen takia vaan, jos lapsi tulee yöllä vanhempien sänkyyn

Pistä miehes lapsen kanssa sinne lääkäriin, selittämään niistä "vaivoista"..

 

[MarieHos]

[QUOTE="hohhoijaa";25175722]Siis ihanko tosissaan kaikki on tämän äidin puolella. Miten vaikeaa nyt olisi viedä se mukula sinne omaan sänkyynsä nukkumaan, jos sieltä yöllä pois tulee. Aika todennäköisesti nukahtaa yhtä hyvin sinne kun viereenkin ja kaikki saavat nukkua rauhassa. Onkohan tällä isällä muutenkaan mitään päätäntävaltaa tai vaikutusmahdollisuutta lastensa kasvatukseen.[/QUOTE]

Isällä on päätäntävaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia kyllä. Ja hyvä isä hän onkin, tämä on vaan todella päätävaivaava asia.

Ja on se sen verran vaikeaa se mukula viedä sinne sänkyyn nukkumaan, koska ei ole jäämässä sinne. Tai jää, jos jompikumpi vanhempi istuu hänen vieressään sen yön. Selvästi lapsi kaipaa sitä vanhemman turvaa myös yöllä. Lapsi on muutenkin todella paljon kiinni meissä, ei luota muihin ihmisiin ollenkaan ja on oikea "takiainen".

Ja kun arjen pyörittäminen on suurimmaksi osaksi minun vastuullani, kun mies on työnsä puolesta paljon pois, niin en tosiaan aio öitä istua nuoremman sängyn vierellä sen vuoksi, että hän nukkuisi yönsä omassa sängyssä. Päivisin päiväunet on mahdotonta vanhemman lapsen vuoksi. Jos kaikki nukkuu parhaiten tavalla, että nuorempi nukkuu omassa sängyssä meidän huoneessa, niin en oikeasti itsekkään tiedä miksi se on miehelle niin suuri päänvaiva. Ehkä siksi, koska hän ei kuitenkaan ole se, joka lapsen öisin omaan sänkyynsä nukuttaa ja joka yöt lapsen sängyn vierellä istuisi..

 

[MarieHos]

Nuoremmalla lapsella on tosiaankin ollut univaikeuksia vauvana. Hän on alkanut vasta nyt tässä vajaa kahden kuukauden sisällä nukkumaan öitänsä, saatuaan oikean lääkityksen. Sitä ennen ollaan valvottu tarpeeksi hänen kanssaan öitään, koska nukkui vaan tunnin, max. kahden tunnin pätkissä.

Nyt kun ollaan löydetty tämä parhaimpien unien mahdollistamis tapa, en tajua miksi se on miehelle suuri ongelma. Kerrankin kun lapsi nukkuu hyvin, ja parhaiten nukkuu meidän huoneessa, niin miksi ei toimivaa tapaa voi jatkaa. Lapsi herää sen kerran yössä (kun siirtyy meidän huoneeseen) ja nukkuu muuten aamuun. Omassa sängyssään omassa huoneessa nukkuessa tämä heräily väli toistuisi ja häntä saisi olla nukuttelemassa koko ajan. Sitä ollaan tehty jo ihan tarpeeksi.

Ja edelleen, enimmäkseen kun minä olen yksin lasten kanssa kotona, niin mieluummin nukkuisin ne yöt, kun valvoisin sen vuoksi, ettei lapsi saa nukkua meidän huoneessa vain sen tähden, että se on aikuisten makuuhuone. En ymmärrä..

 

[vierailijana]

Meillä on tehty kaikkien 3 lapsen kanssa niin, että ovat nukkunnet mun vieressä siihen asti kun on ollut tarvis. Eli 2 vanhinta menivät omiinsa nukkumaan kun täyttivät 2v. ja kuopus nyt 2v. 3kk. ja nukkuu vielä mun vieressä. Mies on aina nukkunut omassa huoneessaan jo senkin takia että, A) kuorsaa B) herää aikaisin töihin ja muutes herättäis kaikki. Ja siltikin pystymme hoitamaan parisuhdetta muulloin

 

["vierailija"]

Auttaisikohan, jos selittäisit miehelle, että lapsen tarve olla aikuisen lähellä myös yöaikaan on ihan selitettävissä myös evoluution ja ihmislajin historian avulla. Pienen lapsen ei ollut turvallista nukkua yksin ja se on lapsella ihan "sisällä oleva" vaisto, että hakee vanhempaansa myös yöaikaan. Sinä ei ole opettanut lapsille siis tuota tapaa, vaan päin vastoin, ne joiden lapset nukkuvat koko yön omassa huoneessaan, ovat siihen opetettuja (yöllä joutuu pärjäämään yksin). Ja tämä "jokainen nukkuu omassa huoneessaan" -ilmiöhän on melko uusi länsimainen tapa, eikä siis tapana mikään kovinkaan luonnollinen. HUOM tällä tekstillä en tarkoita mitenkään kritisoida, niitä ihmisiä, joiden lapset nukkuu eri huoneissa, ihmisiä ja tapoja on erilaisia, mutta jospa tämä näkökulma auttaisi ap:ta.

 

[MarieHos]

[QUOTE="vierailija";25175874]Auttaisikohan, jos selittäisit miehelle, että lapsen tarve olla aikuisen lähellä myös yöaikaan on ihan selitettävissä myös evoluution ja ihmislajin historian avulla. Pienen lapsen ei ollut turvallista nukkua yksin ja se on lapsella ihan "sisällä oleva" vaisto, että hakee vanhempaansa myös yöaikaan. Sinä ei ole opettanut lapsille siis tuota tapaa, vaan päin vastoin, ne joiden lapset nukkuvat koko yön omassa huoneessaan, ovat siihen opetettuja (yöllä joutuu pärjäämään yksin). Ja tämä "jokainen nukkuu omassa huoneessaan" -ilmiöhän on melko uusi länsimainen tapa, eikä siis tapana mikään kovinkaan luonnollinen. HUOM tällä tekstillä en tarkoita mitenkään kritisoida, niitä ihmisiä, joiden lapset nukkuu eri huoneissa, ihmisiä ja tapoja on erilaisia, mutta jospa tämä näkökulma auttaisi ap:ta.[/QUOTE]

Yritin hänelle selittää viime yönä, että normaalimpaa se minusta on lapsen tulla vanhempien luokse yöllä nukkumaan ja hakemaan sitä turvaa. Ja kun ei aikuinenkaan tykkää nukkua yksin, niin miksi lapsen pitäisi.
Esikoinen on täysin erilainen tässä, hän on nukkunut vauvasta asti omassa sängyssään ilman ongelmia. Nyt viimeaikoina hän on alkanut tulemaan silloin tällöin väliimme nukkumaan. Mutta tästä mies ei ota ongelmaa, koska hän ei tule kuitenkaan joka yö. Enempi öitä nukkuu siis omassa huoneessaan kuin meidän huoneessa.
Lasta ei ole opetettu nukkumaan, häntä ei ole koskaan tarvinnut mitenkään nukutella. Hyväuninen lapsi. Ihan toista maata kuin tämä nuorempi, joka vaatii sen vanhemman viereen nukahtaessa ja nukkuessa. Ja tätä mies ei ymmärrä, että miksi vanhempi lapsi on aina nukkunut hyvin omassa huoneessaan ja nuorempi taas on ollut todella huono nukkumaan. Ja sen hän laittaa minun piikkiini, että olen opettanut lapsen tapaan nukkua meidän huoneessa.

 

[MarieHos]

Pieni keskustelu käyty.
Mies pelkää sitä, että lapsi herää yöllä kun nukkuu huoneessamme. Tätä ei ole tapahtunut, mutta jonkun takia mies vain pelkää sitä.
Ja hän myönsi, että pointtini ovat hyviä. Pointit siitä, että lapsi tarvitsee vanhempaa nukahtaessa ja nukkuessa. Lapset ovat yksilöitä tässä suhteen, eikä esikoista voi verrata nuorempaan niin suoraa, kuin mitä hän on nyt tehnyt.
Ja jos häntä paljonkin tulevat yöt tulee häiritsemään niin hän siirtyy olohuoneeseen sohvalle nukkumaan. Omista mukavuuksista on joustettava jos tilanne sitä vaatii.

Miehellä ei ole kokemuksia lapsista, muuta kuin näistä omista. Hän on perheen ainoa lapsi eikä ole koskaan pidellyt vauvoja ennen näitä. Tällä voi perustella sen, että hän ei oikeasti pysty ymmärtämään joitakin asioita lapsen näkökulmasta. Itse kun niitä hänelle yritän selittää, hän on kuitannu asiat "joo joo luulet tietäväsi kaiken lapsista." Nyt hän kertoi, että tällä kuittailuilla hän myöntää omat puutteellisuutensa. Enkä väitä olevani mikään guru mikä lapsiin tulee, mutta jonkinverran enemmän minulla on aiempia kokemuksia lapsista kun suuresta perheestä tulen ja olen työskennellyt lasten parissa. Tämä nyt ei kuitenkaan ollut asian aiheena, mutta paljon aukesi asiaa vaikka lyhyt keskustelu käytiin.

 

[Mrs Bean]

Mites, niinä kertoina kun mies on kotona yön ja teillä on se 4 tuntia aikaa lasten ollessa omissa sängyissään, niin annatko sun huomion miehelle täisin niiden tuntien aikana? Se ongelman ydin voi olla siinä, kun mies on joutunut pajon poissa ollessaan sun huomiosta luopumaan, niin tahtoisi sen paikata kotona ollessaan.. Itse ainakin omasta elämästäni tiedän että miehen ollessa paljon pois sitä fakkiutuu niin siihen kodin ja arjen pyörittämiseen ja äitinä olemiseen 24/7 että tahtoo olla vaikea niinä hetkinä kun mies on paikalla, keskittyä mieheen ja parisuhteeseen. Ja sen olen huomannut ettei miehelle riitä se että ollaan vaan yhdessä kotona ja puuhaillaan kumpanenkin omiamme ja kotihommia..vaan todellakin on keskityttävä siihen kahdestaan oloon. siis täysi fokus mieheen niiden neljän tunnin aikana ja homma saattaa helpottua sillä?

 

[Sapfo]

No minä ymmärrän miestä. Varsinkin jos on huonouninen. Kyllä mäkin haluaisin yöllä olla yksinäni ilman lapsia koska nukun huonosti muutenkin ja olen päivät pitkät lasten kanssa.

Jotkut ihmiset vaan haluaa rauhaa yöllä.

 

[MarieHos]

Mites, niinä kertoina kun mies on kotona yön ja teillä on se 4 tuntia aikaa lasten ollessa omissa sängyissään, niin annatko sun huomion miehelle täisin niiden tuntien aikana? Se ongelman ydin voi olla siinä, kun mies on joutunut pajon poissa ollessaan sun huomiosta luopumaan, niin tahtoisi sen paikata kotona ollessaan.. Itse ainakin omasta elämästäni tiedän että miehen ollessa paljon pois sitä fakkiutuu niin siihen kodin ja arjen pyörittämiseen ja äitinä olemiseen 24/7 että tahtoo olla vaikea niinä hetkinä kun mies on paikalla, keskittyä mieheen ja parisuhteeseen. Ja sen olen huomannut ettei miehelle riitä se että ollaan vaan yhdessä kotona ja puuhaillaan kumpanenkin omiamme ja kotihommia..vaan todellakin on keskityttävä siihen kahdestaan oloon. siis täysi fokus mieheen niiden neljän tunnin aikana ja homma saattaa helpottua sillä?

Tottakai. Itsekkin kaipaan sitä samaa huomiota mieheltä, kun on ollut poissa paljon. Tehdään iltaisin vuorontellen vähän sitä, mitä toinen haluaa. Ja vietetään paljon aikaa yhdessä kun siihen on mahdollisuus. Parisuhteemme onkin muutoin kunnossa, eikä ole riitelyjä muista aiheista ollut kun tästä.

Mies osallistuu paljon lastenhoitoon ja kotitöihin kotona ollessaan ja on hyvä isä ja puoliso. Ei hänessä ole moittimista sen saralta

 

[naisen kanta]

Olisin minäkin vihainen. En saa unta jos lapsi on samassa huoneessa, koska tämä ähisee, tuhisee ja pyörii niin kamalasti. Sitten jos ajatellaan että olisi useampi pieni lapsi ja parisuhdeaika muutenkin kortilla...eikä saisi viettää edes öitä rauhassa...niin kyllä, ymmärrän miestäsi.

Ap, sinulla äitiyshormonit hyrrää- miehelläsi ei.

 

[her]

On ihan eri asia, jos lapsi tulee silloin tällöin viereen omasta sängystään. Mutta tuossa ei oikeasti ole lapsen kannalta järkeä, että nukutetaan eri paikkaan ja joka iltayö kipittää toiseeen paikkaan loppuyöksi. Lapsen uni katkeaa ihan turhaan.

Eli joko opetatte nukkumaan siellä yhdessä paikassa koko yön, tai alun pitäenkin nukutatte teidän huoneeseen.

Meillä saa tulla viereen, mutta tavaksi sitä ei oteta ja alkuyöstä lapset viedään omaan sänkyyn, jos kapuavat meidän huoneeseen. Myös aikuisilla pitää olla oma rauhansa ja meidän vanhempien unta kyllä häiritsee lasten pyöriminen siinä meidänm vuoteessa. Lapset on 2 ja 3 -vuotiaat.

 

[MarieHos]

Olisin minäkin vihainen. En saa unta jos lapsi on samassa huoneessa, koska tämä ähisee, tuhisee ja pyörii niin kamalasti. Sitten jos ajatellaan että olisi useampi pieni lapsi ja parisuhdeaika muutenkin kortilla...eikä saisi viettää edes öitä rauhassa...niin kyllä, ymmärrän miestäsi.

Ap, sinulla äitiyshormonit hyrrää- miehelläsi ei.

No olisin minäkin tuossa tilanteessa, mutta ei meillä se ihan noin mene.
Lapsi ei ähise, tuhise, pyöri vieressämme ollenkaan, sillä hän nukkuu omassa sängyssään meidän huoneessa. Metrin päässä meidän sängystä. Parisuhde aika on kortilla sen verran kyllä, kun mies ei kotona paljoa ole. Ja sen verran kun on, niin päivät ollaan lasten kanssa tietty ja oma keskinäinen aikamme ajoittuu iltaan kun lapset nukkumassa. Se aika käytetäänkin hyvin hyödyksi, eikä siitä ole koskaan tullut sanomista.
Kaikin puolin suhteemme on kyllä kunnossa ja hyvä.

 

[Reesu<3]

Itse pidän ennemminkin normaalina lapsilta sitä, että he hakevat aikuisten tuomaa turvaa ja läheisyyttä myös yöllä. Ja aina otan lapset huoneeseemme nukkumaan jos tahtovat, en edes yritä kieltää. Ja tästä mies veti päätöksensä, että olen opettanut lapset tähän. Koska kerran annoin, niin aina pitää antaa tulla. Ja mainittakoon, että mies on myös itse nukkunut äitinsä vieressä ensimmäiset 10 vuotta.

Ja suuri ongelma tässä on se, että mies uhkailee lähtemiselläkin jo, koska ei saa nukkua öitään omassa rauhassaan.. Hän vaatii minua sanomaan kuopuksen lääkärikäynnillä, että lapsella on monia ongelmia ja vaivoja koska öisin tulee meidän huoneeseen nukkumaan (?!?!?!). Siinä vaiheessa kyllä lääkärikin nauraisi minut pihalle.
Miten ihmeessä saan miehen uskomaan, että lapsella ei ole ongelmia ja että on normaalia lasten nukkua vanhempien kanssa, kuin yksinään?[/QUOTE]

Uudet nukkumisjärjestelyt, kenties? itse nukun pojan kanssa, mies eri huoneessa,
toimii meillä ainakin. Ja on normaalia että lapset tulevat viereen, miehes on kyl
tuossa vähän hakoteillä. Sano miehelle että käy itse lääkärissä juttelemassa
tuosta ongelmastaan! ei lapsesi sitä tarvitse vaan miehesi.

 

[lkhhj]

[QUOTE="mielipide";25175608]Jos kysymys onkin siitä, että miehesi kaipaisi kahdenkeskistä aika enemmän kuin sen 4 tuntia kun lapset nukkuvat? Eikö olisi mahdollista, että laittaisitte lapset päiväksi ja yöksi hoitoon ja viettäisitte sen ajan ihan kahden kesken? Vaikka lapset ovatkin nukkumassa ja saatte olla keskenänne, niin aina siinä joutuu olla ns. "varuillaan", eikä pääse kunnolla semmoiseen rentoutumis tunnelmaan, näin ainakin meillä.[/QUOTE]

Minäkin kaipaisin enemmän kahden keskistä aikaa mieheni kanssa. Realiteetti on kuitenkin se, että pisin yhdessäolo mitä meillä on viimeiseen 7,5v ollut on iltojen n. 3h lisäksi pisimmillään jotain 4h ja sitäkään ei ole ollut tarjolla joka vuosi. Että rutkutirutkutirutkuti!!! Ja AP:lle voisin sanoa, että petaa miehelles peti sohvalle ja sano, että siinäpä sitä saa sitten rauhassa nukkua!

Vituttaa tuommoset! Kun joillaki ei OIKEESTI ole lähes IKINÄ mahollista saada lapsia minnekkään tyyliin päiväksi tai yöksi vaan hyvä jos pari tuntia sillon tällön jonnekki saa!!!

 

[MarieHos]

Vituttaa tuommoset! Kun joillaki ei OIKEESTI ole lähes IKINÄ mahollista saada lapsia minnekkään tyyliin päiväksi tai yöksi vaan hyvä jos pari tuntia sillon tällön jonnekki saa!!!

Totta tuokin, ettei niitä lapsia niin vaan hoitoon laiteta...
Ei meilläkään ole mahdollisuutta laittaa lapsia päiväksi ja yöksi hoitoon minnekkään. Mies ainoa lapsi perheessään, anoppi on jo liian vanha. Oma äitini kolmivuorotöissä ja siskollani jo oma perhe, joten heitäkään viitsi vaivata...

On se oma keskinäinen aika otettava juurikin silloin kun lapset nukkuu, ja kyllä me siitä kaiken irti otamme.

 

["Kiia"]

Meillä lapset nukkunut syntymästä asti omissa sängyissään,ei oo kukaan koskaan viereen yrittänyt tulla enkä huoliskaan. Omassa sängyssä nukkuvat täydet yöt.

 

[Sapfo]

Itse pidän ennemminkin normaalina lapsilta sitä, että he hakevat aikuisten tuomaa turvaa ja läheisyyttä myös yöllä. Ja aina otan lapset huoneeseemme nukkumaan jos tahtovat, en edes yritä kieltää. Ja tästä mies veti päätöksensä, että olen opettanut lapset tähän. Koska kerran annoin, niin aina pitää antaa tulla. Ja mainittakoon, että mies on myös itse nukkunut äitinsä vieressä ensimmäiset 10 vuotta.

Ja suuri ongelma tässä on se, että mies uhkailee lähtemiselläkin jo, koska ei saa nukkua öitään omassa rauhassaan.. Hän vaatii minua sanomaan kuopuksen lääkärikäynnillä, että lapsella on monia ongelmia ja vaivoja koska öisin tulee meidän huoneeseen nukkumaan (?!?!?!). Siinä vaiheessa kyllä lääkärikin nauraisi minut pihalle.
Miten ihmeessä saan miehen uskomaan, että lapsella ei ole ongelmia ja että on normaalia lasten nukkua vanhempien kanssa, kuin yksinään?

Uudet nukkumisjärjestelyt, kenties? itse nukun pojan kanssa, mies eri huoneessa,
toimii meillä ainakin. Ja on normaalia että lapset tulevat viereen, miehes on kyl
tuossa vähän hakoteillä. Sano miehelle että käy itse lääkärissä juttelemassa
tuosta ongelmastaan! ei lapsesi sitä tarvitse vaan miehesi.[/QUOTE]

Ei minusta automaattisesti ole normaalia että lapset nukkuvat vuosikaudet vanhempiensa huoneessa/vieressä. Miksi sinun kantasi on tässä se normaali ja miehesi epänormaali? Musta ajoittainen vanhempien luo tulo on ok ja ymmärrettävää mutta kyllä meidän lapset nukkuu ihan omassa lastenhuoneessaan.

 

["vieras"]

Ei ole normaalia että lapset ramppaa vanhempien makkarissa pitkin yötä. Passita heti takaisin omaan huoneeseen niin oppivat pian että yöllä nukutaan omassa sängyssä.

 

[MarieHos]

Ei minusta automaattisesti ole normaalia että lapset nukkuvat vuosikaudet vanhempiensa huoneessa/vieressä. Miksi sinun kantasi on tässä se normaali ja miehesi epänormaali? Musta ajoittainen vanhempien luo tulo on ok ja ymmärrettävää mutta kyllä meidän lapset nukkuu ihan omassa lastenhuoneessaan.

Nuorempi lapsi on nukkunut nyt kuukauden päivät meidän huoneessa, ei vuosikausia. Ja kun ottaa huomioon mitä historiamme on ollut tämän samaisen lapsen nukkumisen kanssa, niin näin se vaan toimii paremmin. Tällä tavalla kaikki nukkuu paremmin. Aiemmin nukuttiin tunnin pätkissä, ja mies auttoi onneksi silloin yöllä vauvan kanssa minkä pystyi. Nytkun lapsi nukkuu sen yönsä, mutta nukkuu sen yönsä vain jos on vanhempiensa kanssa, niin miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan enää. Olen valvonut jo tarpeeksi öitä lapsen nukkumattomuuden kanssa ja tämä toimiva ratkaisuu todellakin toimii. Ja uskon, että kyllä mieskin saa paremmin nukuttua kun lapsi on huoneessamme, kuin että sitten ravattaisiin tosiaan koko ajan viemään lasta omaan sänkyyn ja nukuttelemaan jne..

 

[Anatolia]

En jaksaisi ramppaamista. Pienempi saisi nukahtaa illalla vanhempien huoneeseen ja nukkua siellä koko yön jos siellä kerran hyvin nukkuu. Ja isompi saisi pysyä omassa sängyssään omassa huoneessaan aina, poikkeuksena ehkä ne kerrat kun on kipeänä.

Lapsen on mun mielestä hyvä oppia siihen, että yö nukutaan samassa paikassa. Ei nukahdeta sinne ja siirrytä tuonne, vaan sinne minne nukahdetaan niin siellä myös nukutaan. On helpompaa opettaa pienempikin lapsi sitten omaan huoneeseen nukkumaan kun sen aika tulee, kun tämä perusasia on jo hallussa.

 

[MarieHos]

En jaksaisi ramppaamista. Pienempi saisi nukahtaa illalla vanhempien huoneeseen ja nukkua siellä koko yön jos siellä kerran hyvin nukkuu. Ja isompi saisi pysyä omassa sängyssään omassa huoneessaan aina, poikkeuksena ehkä ne kerrat kun on kipeänä.

Lapsen on mun mielestä hyvä oppia siihen, että yö nukutaan samassa paikassa. Ei nukahdeta sinne ja siirrytä tuonne, vaan sinne minne nukahdetaan niin siellä myös nukutaan. On helpompaa opettaa pienempikin lapsi sitten omaan huoneeseen nukkumaan kun sen aika tulee, kun tämä perusasia on jo hallussa.

Tällä hetkellähän meillä ei nimenomaan ole sitä ramppaamista. Lapsi nukahtaa omaan sänkyyn, nukkuu ensimmäiset 4h siellä ja siirtyy meidän huoneessa olevaan omaan sänkyyn nukkumaan. Tässä nukkuu aamuun asti.
Ramppaamista siitä tulisi, jos lapsi vietäisiin takaisin sänkyyn, hän tulee sieltä pois, takaisin sänkyyn jne..
Ja ollaan yritetty sitä, että nukutetaan lapsi takaisin omaan huoneeseensa. Hän nukahtaa ja nukkuu sen aikaa kun vanhempi on samassa huoneessa. Heti kun vanhempi poistuu huoneesta ja huoneen ovi menee kiinni, alkaa huuto. Hän havahtuu siihen. Paremmin lapsikin siis nukkuu vanhempien huoneessa.

Isompi lapsi ei olekkaan ongelma nukkumisen kanssa, sillä hän tulee harvoin sänkyymme nukkumaan. Enemmän öitä nukkuu omassa sängyssä omassaan huoneessaan kuitenkin.