Oma koira hihnassa ja yhtäkkiä irti oleva koira "siinä" - mitä pitäisi tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koiraihmiset jeesiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koiraihmiset jeesiä

Vieras
Oi kun kiva. Mies viemässä alle 1-vuotiasta lapinkoiraamme autoon, niin pimeestä tuli yhtäkkiä eteen lyhytkarvainen saksanseisoja tms. Oma koiramme siis hihnassa ja saksanseisoja irti. Mies ei älynnyt nopeessa tilanteessa tehdä juuri mitään (ja itse asiassa mies on arka isojen koirien kanssa), vaan sen muutaman minuutin aikana koirat haistelivat toisiaan, sitten alkoi saksanseisoja murisemaan ja meidän lappari haukkumaan (kuulosti sellaselta monotoniselta hätähaukulta). Meillä uroskoira ja luulen, että tuo toinenkin oli uros. Onneksi irti olevan koiran omistaja tuli nopeasti tilanteeseen mukaan, vei koiransa pois ja mies puolestaan sai oman koiramme autoon.

Mitä tollasissa tilanteissa oikeesti pitäisi tehdä? Kun se vieras irtokoira yhtäkkiä vaan oli siinä eli sitä ei pystytty havaitsemaan kauempaa.

Me ollaan JUST saatu homma pelittämään niin, ettei koiramme epävarmuuttaan hauku ohitettaville koirille. Pelkään, että tää oli nyt pahaa takapakkia...tosin mä en ollut tilanteessa mukana ja koira käy lenkillä pääsääntöisesti vain minun kanssani.
 
ei kait siinä voi kuin yrittää olla tilanteen "herra"- Jos alkavat isotella, niin se pitää saada loppumaan ennen kuin muuttuu tappeluksi. Joskus aikaa on enemmän, joskus vähemmän. Nopeasti väliin vaikka talvisaapasta, jos meinaa hammasta tulla..
 
Toi poliisille soitto kai oli vitsi? Ei tosiaan mitään sellaista aikeissa.

Lähinnä vaan päässäni pohdin, että mitä irrallaan olevien koirien kanssa loppupeleissä pitäisi tehdä. Mä oon tähän mennessä löytänyt (googlaamalla, joo :D ) kahdenlaista tietoa. Toiset sanoo, että se irtokoira pitäis ajaa pois keinolla millä hyvänsä ja toiset sanoo, että oma koira pitäis päästää irti.
 
Meillä jos on käynyt noin, olen tuon pystykorvan napannut syliin ja poistunut paikalta. Tietyissä tilanteissahan tuo voi olla vaarallista, jos toinen koira on niin hermona että hyökkää päälle, tai oma koira riuhtoo. Mutta tähän asti ainakin on toiminut tuo :P
En sitten tiedä, miten isomman koiran kanssa pitäisi toimia.. Varmaan yrittäisin ajaa sen toisen koiran pois.
 
Miulle sattui joskus tilanne, et olin raskaana ollessani iltalenkillä alle puolivuotiaan koiranpentumme kanssa ja naapurin pihasta ryntäs irti oleva suomenpystykorva suoraan eteen räkyttämään. Mie automaattisesti laumanjohtajana menin oman koirani ja irtokoiran väliin, sillä mie olen se joka laumaa suojelee. Irtokoira yritti kovasti käydä pennun kimppuun ja mie rähisin sille takas siinä välissä ja pidin pennun miun takana. Lopulta irtokoira roikkui miun toppahousujen lahkeissa. Sain sen lopulta vähän kauemmaksi meistä. Onneks mies oli tulossa kotiopäin vetolenkiltä vanhemman koiran kanssa ja kun naapurin koira näki meidän toisen koiran lähestyvän (sen verran isompi ) ni häippäs omaan pihaansa.

Mie marssin sinne sit koiran kanssa perässä seuraavana aamuna pitämään äkäisen saarnan ja sen jälkeen ei niiden koira saanut vapaana ulkona yksikseen pyöriä.
 
Meidän koirakodista haettu hermokimppu on aina hihnassa, ja tuo tilanne tulee usein vastaan. Yleensä annan koirien pikaisesti nuuhkaista toisiaan ja vien oman koirani rauhallisesti pois ja kehun sitä kun tilanne on vielä hallussa. Oma koira kannattaa opettaa esim. jätä-komennolla jättämään toiset koirat rauhaan. Sille ei tietysti voi mitään, jos toinen seuraa perässä, mutta yleensä omistaja ehtii siinä vaiheessa paikalle tai kutsuu koiransa pois. Siinä mielessä en kannata irti päästämistä, että mun mielestä koira pitää opettaa siihen, ettei sen kuulu peuhata jokaisen vastaan tulevan kaverin kanssa. Mua ärsyttää, kun jotkut ihmiset antavat koiransa seurata toista hihnassa olevaa.
 
Miulle sattui joskus tilanne, et olin raskaana ollessani iltalenkillä alle puolivuotiaan koiranpentumme kanssa ja naapurin pihasta ryntäs irti oleva suomenpystykorva suoraan eteen räkyttämään. Mie automaattisesti laumanjohtajana menin oman koirani ja irtokoiran väliin, sillä mie olen se joka laumaa suojelee. Irtokoira yritti kovasti käydä pennun kimppuun ja mie rähisin sille takas siinä välissä ja pidin pennun miun takana. Lopulta irtokoira roikkui miun toppahousujen lahkeissa. Sain sen lopulta vähän kauemmaksi meistä. Onneks mies oli tulossa kotiopäin vetolenkiltä vanhemman koiran kanssa ja kun naapurin koira näki meidän toisen koiran lähestyvän (sen verran isompi ) ni häippäs omaan pihaansa.

Mie marssin sinne sit koiran kanssa perässä seuraavana aamuna pitämään äkäisen saarnan ja sen jälkeen ei niiden koira saanut vapaana ulkona yksikseen pyöriä.

Mä tiedän (en tunne) tuon irrallaan olleen koiran omistajan ja mä olen varma, että on tästä lähtien tarkempi oman koiransa kanssa. Heillä oli ollut ovi auki, kun olivat itsekin lähdössä ja koiransa oli päässyt livistämään avonaisesta ovesta, ilmeisesti meidän koiramme havaittuaan.

Mutta joo, mä olen itse ajatellut toimia juuri tuolla tavalla, jos itse tuollaiseen tilanteeseen joudun. Sitä vaan mietin, että mahtaako toi toimia ns. kaikkien rotujen/yksilöiden kohdalla. Jos se irtokoira ois vaikka aggressiivinen dogo argentino, niin en tiiä, riittäiskö mun rohkeus koiran häätöyrityksiin (siis kun koira huomattavan vahva yms.) kun sitten taas vihaisen lapparin kohdalla ihan varmasti yrittäisin häätöä.
 
Meidän koirakodista haettu hermokimppu on aina hihnassa, ja tuo tilanne tulee usein vastaan. Yleensä annan koirien pikaisesti nuuhkaista toisiaan ja vien oman koirani rauhallisesti pois ja kehun sitä kun tilanne on vielä hallussa. Oma koira kannattaa opettaa esim. jätä-komennolla jättämään toiset koirat rauhaan. Sille ei tietysti voi mitään, jos toinen seuraa perässä, mutta yleensä omistaja ehtii siinä vaiheessa paikalle tai kutsuu koiransa pois. Siinä mielessä en kannata irti päästämistä, että mun mielestä koira pitää opettaa siihen, ettei sen kuulu peuhata jokaisen vastaan tulevan kaverin kanssa. Mua ärsyttää, kun jotkut ihmiset antavat koiransa seurata toista hihnassa olevaa.

Toikin kuulostaa hyvältä tavalta.
 
Irtokoirat karkotetaan niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja rumasti. Todellakaan ei anneta haistella eikä päästetä omaa koiraa irti. Muutaman kerran viikossa tulee tilanteita, joissa hups yhtäkkiä onkin jonkun sesse tulossa päin enkä tosiaankaan päästä oman koiran lähelle.

Karjaiset niin lujaa kuin keuhkoista lähtee että " ei" ja "häivy" näyttäen samalla niin isolta ja uhkaavalta kuin ikinä pystyt niin 99,9 % koirista lähtee tai ainakin siirtyy sivummalle kunnes omistaja "sen jonka koira on kiltti ja hallussa" tulee paikalla ja kenties saa koiransa kiinni. Ja se 0,1 % on sitten päästään vialla ja kaipaa vähän kovempia keinoja.
 
Irtokoirat karkotetaan niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja rumasti. Todellakaan ei anneta haistella eikä päästetä omaa koiraa irti. Muutaman kerran viikossa tulee tilanteita, joissa hups yhtäkkiä onkin jonkun sesse tulossa päin enkä tosiaankaan päästä oman koiran lähelle.

Karjaiset niin lujaa kuin keuhkoista lähtee että " ei" ja "häivy" näyttäen samalla niin isolta ja uhkaavalta kuin ikinä pystyt niin 99,9 % koirista lähtee tai ainakin siirtyy sivummalle kunnes omistaja "sen jonka koira on kiltti ja hallussa" tulee paikalla ja kenties saa koiransa kiinni. Ja se 0,1 % on sitten päästään vialla ja kaipaa vähän kovempia keinoja.

Meidän naapurin koira oli jääräpäinen. Omistajat antoivat sen ulkoilla yksinään, ettei tekisi tarhaansa tarpeitaan. Muun ajan se elikin tarhassa kun siitä ei ollutkaan metsästyskoiraksi. Oli ominut meidän tontin reviirikseen kun talo oli ollut tyhjillään pari vuotta. Siksi oli niin äkeissään meille ja koirillemme kun siellä oltiin. Ei omistajat olleet tienneet mitään illan välikohtauksesta vaikka mie siellä tiellä heidän talonsa kohdalla karjuin koiralle. Vasta seuraavana aamuna kun marssin sinne todella todella äkäisenä raskaushormonit mylläten, niin tajusivat tilanteen, ettei heidän koiransa enää voi sielä pyöriä vapaana.
 

Yhteistyössä