Työssäkäyvät äidit! Kuinka paljon näette lapsianne, olette heidän kanssaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja alkuper.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Teen 75% työaikaa ja opiskelen tässä samalla. Parasta aikaa olen lasten kanssa kotona, olin eilenkin :saint:
Ei mitään ongelmia, näen ystäviä, opiskelen, harrastan ja vietän aikaa perheen kanssa :saint:
 
Aamulla ehdimme olla hereillä n. puolitoista tuntia ennen kuin lähdemme kotoa. Mies lähtee jo aikaisemmin. Mies hakee lapset kolmelta ja minä olen kotona ennen neljää. Sittenvietämme aikaa ulkoillen,
kokkaillen, syöden ja köllien sohvalla. Lapset menevät nukkumaan vähän ennen kahdeksaa. Yleensä teen 4 päiväistä viikkoa, koska minulla on niin paljon pitämättömiä lomia äitiyslomaa edeltäneeltä ajalta. Eli pe-su olemme perheen kesken kaikenlaista normaalia tehden. N.kerran kuussa isovanhemmat tulevat meille yöksi ja silloin me mennään miehen kanssa esim. rantamökille yöksi tai vietämme iltaa aikuisten kesken ystävien kanssa.
Käyn sunnuntaisin aeropicissa, muuten harrastetaan sellaista mitä voidaan lasten kanssa tehdä. Mies käy kalassa ja metsällä myös.
 
Mulla on onneksi ihan normaali k. 8-16 arkityö ja mies pääsee yleensä siinä 15 aikaan, eikä myöskään ole viikonloppuisin töissä, joten keritään ihan hyvin harrastamaan iltapäivisin ja viikonloppuisin. Itellä alkoi vasta joulukuusta kokopäivätyö, sitä ennen olin osa-aika työssä, joten myös arkivapaita oli välillä, niin lapsen kanssa kerkesin olemaan vielä enemmän kotona. Esikoinen nyt 3,5v. ja seuraava syntyy kesäkuussa, joten lomaa on sitten taas tiedossa. Nyt olen ollut ihan tyytyväinen työssäkäyntiini ja lapsi nauttii hoidassa olemisesta, on perhepäivähoitajalla tuttavallamme, joten meille hyvä järjestely, eikä ole mitenkään raskasta käydä työssä ja viettää vapaa-aikaa, hyvin sitä riittää. Sitä en tiedä miten kaikki järjestyisi, jos molemmat oltaisiin vuorotyössä. Mutta onneksi ei olla :) Ja kavereitakin keritään kyllä näkemään viikonloppuisin ja arkisinkin, ei tuota ongelmia :)
 
  • Tykkää
Reactions: Rytkäätys
Haen lapset hoidosta klo 15.30 ja näen heitä siihen astiin kunnes menevät nukkumaan eli n. klo 20.30. Viikonloput ollaan kotona, harrastetaan yhdessä kyläillään yhdessään. Satunnaisesti toki saatan käydä tyttökavereiten kanssa vaikka leffassa tai turisemassa kahviossa tunnin-parin. Mutta tätä teen ehkä kerran-kaks/kk. Kavereita kun näkee töissä ja viikonloppuisin lasten kanssa (suurimmalla osalla samanikäisiä lapsia, joten lapset menee siinä sivussa :)
Harrastn punttiksella käyntiä noin 2-3krt/vkossa, mutta sen teen ennen töihin lähtöä (työpaikan kuntosali). Mies vie aamulla lapset, itse lähen aikaisin töihin.
 
Näen lastani aamulla klo 6-7.15 välisen ajan, kunnes isänsä vie hänet hoitoon ja itse lähden töihin. Sitten näen häntä jälleen klo 16.30-20 välisen ajan kotona, ennen nukkumaanmenoa. Leikimme, luemme tai ulkoilemme ja katsomme pikkukakkosen. Syömme päivällistä ja iltapalaa. Juttelemme paljon. Viikonloppuisin toki näemme 24/7. Monesti tapaamme myös yöllä, jos hän näkee painajaista tai sairastaa.

Ei ole tylsää, elämä suorastaan hymyilee. Töissä on mukavaa, sopivasti haastetta ja sopivasti rutiineja. Tökaverini ovat loistotyyppejä, palkkakin on ihan ok. Lapsen pph on oikein pätevä ja hoitokaverit mukavia, leikit sujuvat päivisin hyvin ja rutiinit ovat kunnossa. Ollaan kaikki tyytyväisiä, sekä lapsi että me vanhemmat.

Harrastuksia minulla ei ole, koiraa lukuunottamatta, ja ystäviä näen suurinpiirtein yhtä usein kuin hoito- ja äitiysvapaalla ollessani. Siinä mielessä juuri mikään ei ole muuttunut, elämä on vähän "täydempää" ja toki kiireisempää, mutta hyvällä tavalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Rytkäätys
Näen lapsiani tarpeeksi, enemmän kuin keskiverto-työssäkäyvä äiti. En ole ikinä valittanut tylsyyttä kotonaollessani. Näen ystäviä, harrastan aktiivisesti koiria ja on kuukausikortti liikuntakeskukseen. Hoidan lapseni kaiken muun elämän lomassa, aikataulukysymys.
 
Todella vähän jää sellaista oikeata yhdessäoloa ja -tekemistä. Aamuista aikaa en laske, se on niin kaoottista. Töiden jälkeen kello on yli viisi, ennen kuin pakolliset rutiinit on tehty. Tällöin jää 2-3 tuntia "laatuaikaa", mutta siihen pitää myös mahduttaa paljon muuta pakollista, kuten kodinhoitoa, ostoksia, lasten harrastuksia, jne. Eli max tunti ehkä keskimäärin per arkipäivä jää sellaista kunnollista aikaa.
 
Todella vähän jää sellaista oikeata yhdessäoloa ja -tekemistä. Aamuista aikaa en laske, se on niin kaoottista. Töiden jälkeen kello on yli viisi, ennen kuin pakolliset rutiinit on tehty. Tällöin jää 2-3 tuntia "laatuaikaa", mutta siihen pitää myös mahduttaa paljon muuta pakollista, kuten kodinhoitoa, ostoksia, lasten harrastuksia, jne. Eli max tunti ehkä keskimäärin per arkipäivä jää sellaista kunnollista aikaa.

"ainoa rehellinen" ...JaaJaa..
asioille voi tehdä jotain jos tilanne on tuo. Mullakin oli sama tilanne ennen tuon lyhennetyn työajan aloittamista- suosittelen!
 
Ja jos olet niitä jotka valittivat kotona olon tylsyyttä, niin vieläkö on tylsää vai näetkö ystäviä, harrastat? Missä välissä hoidat lapsesi?

Näen lapsiani päivittäin - myös aikuistuneita.
Pienten lasten kanssa olen arkisin nelisen tuntia iltaisin + kaksi arkipäivää viikossa ja puolentoista vuorokauden ajan viikonloppuisin. Tämä siis keskimäärin.

Mitä tarkoitat lasten "hoitamisella"?
He saavat puhtaita vaatteita, ruokaa, seuraa, iltasadut, uimareissut, askarteluseuraa, ratsastustalliseuraa, läsnäoloa jne. mutta ei mitään mystistä "hoitamista" joka täyttäisi jonkun aikuisen koko vapaa-ajan.
 
Näen aamuvuoro päivinä lasta paljon, haen aikaisin tarhasta ja sit touhutaan koko päivä yhdessä. Haen aamuvuoro päivinä lapsen n. klo 14 hoidosta. Iltavuoroina vien lapsen hieman myöhempää hoitoon, mutta kuitenkin niin että pääsee vielä hyvin päivän touhuihin mukaan. Illalla sit kun palajan töistä touhutaan yhdessä vielä hetki ennen iltatoimia. Työvuoroni ovat sellaisia että aamut on hyvin aikaisia, mutta kotiin pääsee myös aikaisin. Iltavuorot ovat helpompia mutta silloin en voi olla niin paljon lapseni kanssa. Harrastan myös, iltaisin, riippuen tilanteista noin 1-4 kertaa viikossa. On myös aikoja kun en harrasta mitään. Näen myös paljon ystäviä ja sukulaisia, elämäni on oikein antoisaa, aikaa jää harrastuksiin, ystäviin, omaan aikaan ja tärkeimpänä sille omalle lapselle
 
Todella vähän jää sellaista oikeata yhdessäoloa ja -tekemistä. Aamuista aikaa en laske, se on niin kaoottista. Töiden jälkeen kello on yli viisi, ennen kuin pakolliset rutiinit on tehty. Tällöin jää 2-3 tuntia "laatuaikaa", mutta siihen pitää myös mahduttaa paljon muuta pakollista, kuten kodinhoitoa, ostoksia, lasten harrastuksia, jne. Eli max tunti ehkä keskimäärin per arkipäivä jää sellaista kunnollista aikaa.

Ahaa, ehkä en ymmärtänyt että tässä haettiin sitä, että kuinka paljon päivässä vain istun tuijottaen lastani silmiin. Siis, toki tuossa yhdessäolon aikana teemme ruuat, pesemme pyykit ja tiskit, ulkoilutamme koiraa jne. Lapsi on onneksi vasta senikäinen, ettei tarvitse omia harrastuksia, eli niihin ei kulu aikaa. Onhan ne asiat toki pakollisia rutiineja jos niitä siten haluaa ajatella. Mä yritän ajatella sitä niin, että onpa ihanaa kun mulla on tämä lapsi ja tämä koti, tämä mies ja tämä koira, joiden vuoksi ja joiden kanssa nämäkin asiat saan tehdä ja jakaa... :)

No siis eihän sitä aina jaksa ajatella noin, mutta noin yleisesti ottaen, yritäpä joskus ja mieti, onko perheesi sitten kuitenkin sen arvoinen, että muuttaisit asennoitumistapaasi. ;)
 
  • Tykkää
Reactions: Rytkäätys
Aamuisin en lapsia näe, mies ja lapset jää nukkumaan kun minä lähden töihin
Haen lapset päiväkodista 16.30
Lapset menee nukkumaan 20.30

Eli periaatteessa olen lasten kanssa 16.30 - 20.30 välisen ajan. Mutta sinä aikana on myös toki tehtävä iltaruoka, laitettava astiat koneeseen, pestävä pyykkiä jne.

Eli jos sellainen 1-2 tuntia jää oikeasti aikaa todella olla ja tehdä asioita yhdessä lasten kanssa, niin hyvä.

Kaikki omat harrastukset ja omat menot olen jättänyt pois, sillä se olisi pois minun ja lasten yhteisestä ajasta. Ystäviäni tapaan vain viikonloppuisin ja silloinkin vaan perheen kera. Eli tapaamme perheelisiä ystäviä, joiden lapset voivat touhuta meidän lasten kanssa.

Minun elämäni on vain ja ainoastaan työtä, kotitöitä ja lasten kanssa touhuamista.
 
Todella vähän jää sellaista oikeata yhdessäoloa ja -tekemistä. Aamuista aikaa en laske, se on niin kaoottista. Töiden jälkeen kello on yli viisi, ennen kuin pakolliset rutiinit on tehty. Tällöin jää 2-3 tuntia "laatuaikaa", mutta siihen pitää myös mahduttaa paljon muuta pakollista, kuten kodinhoitoa, ostoksia, lasten harrastuksia, jne. Eli max tunti ehkä keskimäärin per arkipäivä jää sellaista kunnollista aikaa.

En ymmärrä, mitä tarkoitat kunnollisella ajalla? Meillä kunnollista ja laatuaikaa on joka hetki, kun ollaan yhdessä, vaikka sitten ostoksilla. Itse teen 3pv/vko töitä, jää 4pv/vko lapselle. Harrastan ja näen ystäviä saman verran, kuin ennen töihin menoakin tai oikeastaan hieman enemmän, kun on rahaa tehdäkin jotain :D

Aloittajalla myös tosiaan hieman vinksahtanut kysymyksen asettelu, taitaapi olla näitä hoidon vastustajia henkeen ja vereen (lue: ei halua tehdä töitä ja keksii kyllä keinot niiden välttämiseen senkin jälkeen, kun lapset menevät kouluun ;))
 
Todella vähän jää sellaista oikeata yhdessäoloa ja -tekemistä. Aamuista aikaa en laske, se on niin kaoottista. Töiden jälkeen kello on yli viisi, ennen kuin pakolliset rutiinit on tehty. Tällöin jää 2-3 tuntia "laatuaikaa", mutta siihen pitää myös mahduttaa paljon muuta pakollista, kuten kodinhoitoa, ostoksia, lasten harrastuksia, jne. Eli max tunti ehkä keskimäärin per arkipäivä jää sellaista kunnollista aikaa.

Vaikka on kotonakin, niin kyllähän suurin osa päivästä menee kaikenlaiseen säätämiseen. Eivät ne kotiäiditkään tuntitolkulla lapsiinsa pysty täysin keskittymään.
 
Todella vähän jää sellaista oikeata yhdessäoloa ja -tekemistä. Aamuista aikaa en laske, se on niin kaoottista. Töiden jälkeen kello on yli viisi, ennen kuin pakolliset rutiinit on tehty. Tällöin jää 2-3 tuntia "laatuaikaa", mutta siihen pitää myös mahduttaa paljon muuta pakollista, kuten kodinhoitoa, ostoksia, lasten harrastuksia, jne. Eli max tunti ehkä keskimäärin per arkipäivä jää sellaista kunnollista aikaa.
Tässäkin asiassa on paljon järjestelykysymyksiä. Meillä kun lapset menevät nukkumaan, me miehen kanssa tehdään siinä vaiheessa kotityöt seuraavaa päivää varten valmiiksi; haetaan puut uunin eteen, laitetaan aamun vaatteet ja reput valmiiksi, hoidetaan pyykki, siivotaan keittiö ja lelut lattioilta. Aamut ovat meillä aika leppoisia itse asiassa. Onneksi lapset ovat aamuvirkkuja. Kun ennakoi, ei tule aamullakaan kiire. Itse herään siten että ehdin meikata ennen kuin lapset nousevat.
Kauppareissut hoidetaan viikonloppuna tai sitten jompi kumpi juoksee äkkiä kaupassa töiden jälkeen kun toinen hakee lapset. Kotona ei mene kuin vartti kun ruoka on porisemassa, tulet uunissa, kauppakassit purettu ja voidaan alkaa viettää laatuaikaa. Ruokaakin tehdään aina parin päivän satsi, joten sen laittaminen ei ole päivittäistä.
En koe arkeamme huonolla tavalla kiireisenä, mutta eihän sitä ole aikaa istua puhelimessä lörpöttämässä tms. Mutten yhtään sitä kaipaakaan. Käytän työmatkat siihen että soitan läheisimmille ystäville ja viikonloppuisin myös on ne kyläilyt. Lisäksi teen pari kertaa kuukaudessa työmatkoja joilla olen yön yli ja silloin teen reissut siten että voin yöpyä ystävien luona Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. :)
 
En ole töissä vaan opintovapaalla, vaan vastaanpa silti kun opiskelu on kokopäivätoimista. Ja vastaanpa silti, vaikka aloitus oli ihan selväksi provoksi tehtykin ;)

Aamulla ollaan lasten kans hereillä tunnin verran, sitten muksut päiväkotiin, isä töihin ja mä kouluun. Neljän maissa haetaan lapset ja ollaan yhdessä n. yhdeksään asti, kun menevät nukkumaan. Hoidan omat harrastukseni ja kauppareissut tällä hetkellä pääasiassa päivisin (kuntokeskus ja kauppa koulun vieressä), kerran vklopussa käyn jumpassa ja muuten olen lasten kanssa. Juuri tällä hetkellä meillä ei ole hoitoapua, mutta kun on, käydään miehen kanssa satunnaisesti kaupungilla/kavereilla. Myös omien kavereidemme kanssa käydään satunnaisesti ns. aikuisten menoissa.

Meillä ei ole lapsilla harrastuksia, ilta kävisi kovin lyhyeksi jos olisi.
 
... ja tosiaan, kuten Rytkäätys sanoo niin ennakoinnilla pärjää jo pitkälle. Mä teen vkloppuna isot satsit ruokaa pakkaseen, josta sitä on nopsa lämmittää työpäivän jälkeen -> ei mene viikolla ruuanlaittoon aikaa. Meillä on myös lapsille sen verran vaatetta, että iltaisin ei tarvi alkaa selvitellä pyykkivuoria vaan kaapista otetaan puhtaat päälle ja hoidetaan pyykkihommat vkloppuna. Tavarat järkkäillään paikalleen joka ilta, ettei tarvi herätä aamulla kaaokseen.
 
  • Tykkää
Reactions: Rytkäätys
Aamuvuoroviikolla olen lasten kanssa n. klo. 17:15 -> nukkumaanmenoon, ja sen jälkeen on 4 päivän vapaa. Iltavuoroviikolla yhteistä aikaa on vähemmän.

Täällä töissä on välillä vähän tylsää, mutta täällä tapaan myös niitä kavereita. Harrastaa en juuri ehdi.

Muita kysymyksiä?
 

Yhteistyössä