Tiedättekö sellaisia perheitä, joihin ei pääse lähes koskaan kylään, mutta heidän lapsi on aina teillä kylässä?

["kieku"]

Miksi ei pääse kylään? Meillä on hieman tällainen ongelma. Meillä tyttö on viitosella koulussa ja kaverinsa on meillä useita kertoja viikossa, muutaman tunnin kerrallaan. Kaverin perheseen ei pääse lähes koskaan kyläilemään, ehkä kerran 3 kuukaudessa pariksi tunniksi. Aina on joku syy ettei sovi. Ei minua haittaa se, että lapsella käy kaveri, mutta se haittaa että toiminnassa ei ole vastavuoroisuutta ollenkaan. Lisäksi tämä lapsi usein vielä syökin meillä, tulee nimittäin nälkäisenä usein suoraan koulun jälkeen meille. Jos meidän lapsi on ollut heillä niin ei ole yleensä saanut mitään siellä ruuakseen. Suoraan en kehtaa sanoa asiaa, olen ujo ihminen ja arka muutenkin sanomaan. Mitä sitten pitäisi tehdä?

 

[endie2]

tiedän, mutta ei haittaa minua.
haittaako tuo sun lasta ettei pääse kaverille ?!

kun aloitin itse työt, en jaksa itsekään enää vanhaan malliin meillä "aina" lapsilaumaa.

 

["vieras"]

Ehkäpä he eivät tiedä, että lapsensa syö teillä.

 

[Keittiönoita]

Tiedän. Omilla lapsillani oli muutama sellainen kaveri. En kokenut ongelmaksi sitä, että olivat aina meillä. Mieluummin niin kuin paikassa, johon eivät olleet tervetulleita. Ihmiset ovat erilaisia ja jotkut eivät vaan työpäivänsä jälkeen jaksa yhtäkään vierasta lasta. Jotkut ihmiset eivät osaa olla kodeissaan luontevasti, jos siellä on vieraita lapsia. Jotkut ihmiset asuvat sen verran ahtaasti, että lapset - omat ja vieraat - pyörivät väkisinkin jaloissa. Voi myös olla pikkusisaruksia, jotka alkavat kärttää päästä isompien mukaan ja vanhemmat eivät jaksa kuunnella sitä kitinää. Voi siis olla monenlaisia syitä, miksi jonkun kotiin ei pääse.

Ole iloinen vaan siitä, että lapsesi kaverit viihtyvät teillä. Kahden jo aikuisen lapsen äitinä totean, että monelta huolelta säästyin niinä vuosina, kun teinilauma oli iltaisin meillä eikä kylillä.

 

[as if]

Mä ymmärrän kyllä ettei jonnekin pääse usein kylään. Esim. meille pääsee aika harvoin iltaisin kun on aina kuskattava jotakin lasta (viidestä) jonnekin yms. enkä uskalla antaa täällä olla vieraita lapsia ellei ole aikuisia kotona (koiran takia, on ihan kiltti mutta alle vuoden vanha kohno eikä ikinä tiä mitä tapahtuu).
Koulun jälkeenkään heti meille ei pääse jos pienin nukkuu päiväunia, vaikka luvataan olla hiljaa niin monesti kuitenkin mekkaloitu niin että pieni herää kesken unien.
Meillä käy kerran pari viikossa kavereita lapsilla että vähän useammin kuitenkin kuin kerran 3 kuukaudessa. Ajattelin vaan kertoa niitä syitä miksi aina ei pääse. Ja meidän lapset kyläilee suunnilleen saman verran.

 

[Nanna85]

No kannattaisko sitten vähentää tuota teille pääsemistä mikäeli se noin paljoa ottaa pattiin??? |O

 

[pää kii nanna]

No kannattaisko sitten vähentää tuota teille pääsemistä mikäeli se noin paljoa ottaa pattiin??? |O

Pidä pääs kii ennenkuin nolaat taas ittes:::::::::::::::::::::

 

["vieras"]

Kun tyttö aloitti koulun minusta oli aluksi jotenkin outoa kun oli talo täynnä vieraita lapsia, silloin vähän rajoitinkin kyläilyjä. Nykyään olen niin tottunut tuohon että on elämää talossa ja meille on kaikki kaverit tervetulleita. Ymmärrän kyllä hyvin vanhempia jotka ei jaksa työpäivän jälkeen meluavaa lapsilaumaa nurkissaan, en aina jaksa itsekään ja silloin ajan mukulat pihalle Mutta siis minua ei haittaa vaikka lapseni eivät kyläile kavereillaan yhtä usein kuin kaverit ovat meillä.

 

["aapee"]

Niin olen itse työssäkäyvä ja toisen perheen äiti ei käy töissä. Ilmeisesti on joitakin pienenmpiä sisaria joiden kanssa on kotona. En tunne tätä äitiä siis ollenkaan. Ihmettelen vain tällaista. Minun lapsuudessani käytiin vuoroperään kyläilemässä.

 

[Anatolia]

Me ollaan varmaan sellainen perhe

No ei kai...kyllä meille pääsee. Mutta meidän tytöllä on ystävä, jonka luokse pääsisi aina. Kun joskus totesin että ei nyt (tyttö oli ollut siellä jo kahdesti sillä viikolla) niin ystävän äiti kuvitteli että he ovat tehneet jotain väärin ja siksi en päästä lastani heille. Ja kun tässä taannoin vastasin kieltävästi tyttäreni kysymykseen siitä että saako mennä ko. kaverin luo, syynä se että meillä oli menoa, niin sain viestin kaverin äidiltä: "Onko meidän välillä kaikki hyvin? Sain sen käsityksen että XXX ei saa enää tulla meille leikkimään?".

Kulttuurieroja... . Olen sittemmin selittänyt että pidän heidän perheestään kovasti, mutta en kehtaa antaa lapseni olla siellä ns. aina koska ajattelen perheen kaipaavan myös omaa aikaa. He taas ihmettelivät että miksi he muka jotain omaa aikaa kaipaisivat - mitä enemmän lasten kavereita on siellä, sen hauskempaa kuulemma

Kyllä meilläkin käy tytön kavereita (pojankin joskus, mutta pk-ikäisellä ei nuo kaverikyläilyt ole ihan yhtä tiheitä kuin koululaisella) mutta ei päivittäin, koska meillä on tuo yötyöläinen jonka pitää saada nukkua yövuorojen jälkeen päivällä, ja se ei onnistu jos tupa on täynnä omia ja vieraita lapsia. Ja toisekseen, mä kaipaan myös sitä rauhaisaa oman perheen aikaa kun kotiudun.

Mun mielestä aikuinen ihminen ei saa olla niin arka ja ujo, ettei saa sanottua lapselleen ja/tai tämän kaverille että nyt ei sovi tulla. Jos on, niin...no, turha ruikuttaa :snotty:

 

[Nanna85]

Pidä pääs kii ennenkuin nolaat taas ittes:::::::::::::::::::::

Tui tui... mieki rakastan sinua :heart:

 

[as if]

[QUOTE="aapee";25610945]Niin olen itse työssäkäyvä ja toisen perheen äiti ei käy töissä. Ilmeisesti on joitakin pienenmpiä sisaria joiden kanssa on kotona. En tunne tätä äitiä siis ollenkaan. Ihmettelen vain tällaista. Minun lapsuudessani käytiin vuoroperään kyläilemässä.[/QUOTE]

Onko tällä kaverilla omaa huonetta vai jakaako huoneen jonkun pienemmän kanssa? Voi olla kaverikyläilyt vähän haastellisia sellaisessa tilanteessa.
Tai jos muuten asuvat pienissä tiloissa ja pienten pitäis nukkua päikkäreitä yms.
Tai sit se äiti ei vaan jaksa ylimääräisiä lapsia kotonaan. Joitain voi ahdistaa kun on vieraita talossa eikä pysty oleen rennosti.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aapee";25610945]Niin olen itse työssäkäyvä ja toisen perheen äiti ei käy töissä. Ilmeisesti on joitakin pienenmpiä sisaria joiden kanssa on kotona. En tunne tätä äitiä siis ollenkaan. Ihmettelen vain tällaista. Minun lapsuudessani käytiin vuoroperään kyläilemässä.[/QUOTE]Kuopuksen kaikki ne kaverit, joiden koteihin ei yleensä päässyt, olivat perheensä esikoisia. Useamman pienen lapsen äidille, joka ehkä joutuu vielä öitäkin valvoskelemaan, ei mölyävät koulupojat luultavasti ole mitään herkkua. Päätä voi särkeä jo pelkkä unenpuute. Joku voisi tietysti ihmetellä, miksi nuo kaverit sitten saivat kotoaan luvan tulla aina meille. Mun mielestä siinä ei ole mitään outoa, koska lapsi kuitenkin kaipasi omia kavereita ja ikäistään seuraa. Miksi siis rangaista lasta siitä, jos äiti on väsynyt?

 

["vieras"]

Ne harvat kerrat kun nyt on tätä kyläilyä harjoiteltu (tyttö 6v) on meillä aina toiminut tuo vastavuoroisuus. Olen kuitenkin tuttavilta kuullut että näin ei aina ole ja ymmärrän hyvin tuon useamman lapsen perheen ongelman kuskauksineen yms. muine syineen.

Itse en lapsena useinkaan saanut tuoda kavereita kotiin joten mä ainakin haluan että lapseni kokee sen että hän voi aina tuoda kavereita kotiinsa. Mulle on ihan sama onko vastavuoroisuutta vai ei enkä sitä ole ajatellut miettiä. Mä lähden siltä pohjalta miten mä haluan lapseni kokevan oman kotinsa ja sen miten meillä toimitaan.

 

["nanna"]

nanna on lapsi itsekin vielä, näkeehän sen kaikesta

 

[oma aika joskus mukava]

Meillä ainut asia mikä rajoittaa joskus lapsien kavereiden kyläilyä on se että me tykätään kulkee tyyliin alusvaatteissa kotona työpäivien jälkeen. Vieraita kun tulee, ei oikeen kehtoo

 

[Nanna85]

[QUOTE="nanna";25611225]nanna on lapsi itsekin vielä, näkeehän sen kaikesta[/QUOTE]

Mennääks leikkimään??? Mut älä sä tuu mun hiekkalapioon koskee sillä on se sen vertaa makeempi ku sun

 

["vieras"]

lasten kaverit paljoa kylälle, minua se ahdistaa jos vieraat lapset täällä kauheasti aikaansa viettävät ja meluavat, jos olis enemmän tilaa niin kävis paremmin laatuun. Ja riippuu ihan kaveristakin keskimmäisellä on parhaan kaverinsa kanssa niin ihmeelliset leikit, niin ei kyllä jaksa monesti kuunnella ja sit vielä sortuvat kiusaamaan pikkuveljeä. Onneksi viihtyvät pihalla hyvin.

 

[Champion]

Ei kun meillä menee niin et likan pitäs aina mennä kaverilleen ja kun yritän et tuu meille leikkiin hetkeksi niin sanoo ettei saa tulla. Ihan ok perheeltä vaikuttaa mut en ymmärrä miksi ei saa meille tulla. Lapsi on toki heidän ainoa joten ehken siksi ovat suojelevaisia?

Kun itse olin nuori niin mulla oli kaveri jonka kotona oli paskasta! Siellä koirat teki sisälle tarpeensa ja oli likasta ja niille ei saanut mennä, en sillä et olisin halunnutkaan, joten meillä sit leikittiin.

 

["..."]

Tiedän yhden perheen. Meille ovat kaverit aina tervetulleita eikä lasketa miten monta kertaa missäkin paikassa kyläillään, mutta lapseni haluaisi joskus myös tuon kaverin luo leikkimään ja kaverikin haluaisi joskus näyttää uusia lelujaan. Välillä kyllä ihmetyttää miksei tuonne kavereita mielellään oteta kylään.

 

["vieras"]

Meillä on vuorotyö(lähinnä yö-työ) ja kaksi isoa palvelusrotuista koiraa(työnpuolesta) jotka eivät pidä vieraista lapsista, meillä mies herää 15-16 jälkeen sitten syödään käydään kaupoilla kello onkin sitten jo 19-20 tähän aikaan meille pääsis,i kaikki on joko harrastuksissa lasten kaverit siis tai vierailunajankohta on liian myöhäinen....onneksi täällä on ymmärrystä, ajattelinkin jo et meitä pidetään erikoisena perheenä kun ei pääse lasten kaverit meille kun tosi harvoin.

 

[vieras5]

Meillä naapurin lapsi on aina meillä, eikä meidän lapsi niillä. Ujona ei edes halua mennä. Se hyvä puoli siinä on että tietää mitä ne leikkii. Ajelen ulos leikkimään jos en jaksa kuunnella/katsella sisällä.

 

[mari c]

Kun olin itse kouluikäinen, kaverini tuli siskonsa kanssa meille joka päivä koulun jälkeen. Söivät meillä ja leikittiin ja illalla lähtivät kotiin nukkumaan.
Mitään ei oltu sovittu niitten vanhempien kanssa, ne vaan tuli aina meille. Vanhempiani ei haitannut.
Kavereitteni vanhemmat oli kai alkoholisteja, polttivat sisällä jne en ihmettele etteivät lapset viihtyneet kotona.
On vaan hyvä että lapsilla on paikka missä viihtyvät! Ole iloinen että lapsesi kaveri tykkää olla teillä ja ovat niin hyviä ystäviä

 

[5lasta2aikuista]

Mua ei haittaa tollanen, varsinkaan kun kyse on jo isommista lapsista, jos pitäis montaa pientä aina vahtia niin ärsyttäis kyllä. JOS sua ärsyttää niin tekisin varmaan niin että sanoisin omalleni (ja vaikka sille joka on kylässä) että nyt ei x voi tullakaan kun on sun vuoro mennä heille. Kyllä varmaan tää x kertois sitten äidilleen etten päässy kylään kun on kuulemma sen vuoro tulla meille tms. Ei olis musta mitenkään pahasti sanottu, ihan hyvin voi lapsikin opettaa vuorojuttuihin, musta se on ihan kiva tapa (ellei todellista syytä johonkin muuhun)

 

[Mummeliisa]

Tiedän. Meidänkin lapsilla sellaisia ystäviä jotka "aina" meillä ja joilla käyminen on harvinaista. En koe ongelmaksi. Minusta mukavaa kun viihtyvät täällä.