Rehellinen mielipiteesi, mitä ajattelet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rafu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";25725892]Olen kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla kunnassa, jossa on erittäin runsaasti lestadiolaisperheitä, joten en ajattelisi mitään. Olen ihan tottunut sellaisiin perhekokoihin. Luokallani oli useitakin lapsia, joiden perheissä oli yli 15 lasta. Yhdessä perheessä oli 22 lasta.[/QUOTE]

Nämä luvut ovat maailmanmitassa huippulukuja lisääntymisessä /hedelmällisyydessä. lestadioalisnaisia ei kait ole sillä lailla otettu mukaan ulkomaisiin lisääntymistutkimuksiin, kun liikettä ei jossian yK:n tasolal ehkä tunneta. Yhdysvalloista tunnetaan hutteriitit, joiden keskuudessa naisten hedelmällisyys on väestötieteilijöiden klassikko, maailman mitassa huippuluokkaa. Heillä on myös ehkäisykielto, ollut ainakin vielä joitakin vuosia sitten aika ehdottomana.

Vaikka maailman köyhimmissä maissa ei ole ehkäisyneuvontaa eikä mahdollisuus saada ehkäisyvälineitä, naiset eivät synnytä yhtä suuria perheitä kuin vanhoillislestadiolaiset vauraassa Suomessa. Köyhissä maissa naisten tavallisin kuolinsyy on raskauteen tai synnytykseen liittyvät seikat. Myös lapsikuolleisuu on korkea.

Vanhoilislestadioalisuuden kasvu pakko-synnyttämällä ja ehkäisykiellolla on mahdollista vain korkeasti kehittyneessä länsimaassa.

Olisi mielenkiintoista itetää, haluavatko lestadioalispariskunnat tosiaan itse saada näin valtavan suurren perheen? Ovatko juuri lestadiolaiset Suomessa tosiaan poikkeuksellisen lapsirakkaita ihmisiä?
 
Nämä luvut ovat maailmanmitassa huippulukuja lisääntymisessä /hedelmällisyydessä. lestadioalisnaisia ei kait ole sillä lailla otettu mukaan ulkomaisiin lisääntymistutkimuksiin, kun liikettä ei jossian yK:n tasolal ehkä tunneta. Yhdysvalloista tunnetaan hutteriitit, joiden keskuudessa naisten hedelmällisyys on väestötieteilijöiden klassikko, maailman mitassa huippuluokkaa. Heillä on myös ehkäisykielto, ollut ainakin vielä joitakin vuosia sitten aika ehdottomana.

Vaikka maailman köyhimmissä maissa ei ole ehkäisyneuvontaa eikä mahdollisuus saada ehkäisyvälineitä, naiset eivät synnytä yhtä suuria perheitä kuin vanhoillislestadiolaiset vauraassa Suomessa. Köyhissä maissa naisten tavallisin kuolinsyy on raskauteen tai synnytykseen liittyvät seikat. Myös lapsikuolleisuu on korkea.

Vanhoilislestadioalisuuden kasvu pakko-synnyttämällä ja ehkäisykiellolla on mahdollista vain korkeasti kehittyneessä länsimaassa.

Olisi mielenkiintoista itetää, haluavatko lestadioalispariskunnat tosiaan itse saada näin valtavan suurren perheen? Ovatko juuri lestadiolaiset Suomessa tosiaan poikkeuksellisen lapsirakkaita ihmisiä?

Tiedän toki, että vaikkapa 20 lasta on hyvin harvinaista jopa suomalaisittain, mutta rehellisesti sanottuna, jos kuulen, että jollakin on 20 lasta, en minä jaksa sitä hämmästellä, koska olen niin tavannut sellaisia perheitä jo niin paljon.

Itse olen myös usein miettinyt näitä perheitä ja millaisena he itse kokevat suuren lapsimäärän. Minun perheeni ei ollut lestadiolaisia, ja meidän perheessä oli vain kolme lasta, joten en voi puhua omakohtaisesta kokemuksesta, mutta lestadiolaisia tosiaan asui paikkakunnallamme erittäin paljon. Lapsena sitä ei ajattele samalla tavalla vanhempien taakkaa tai millaisia jatkuvat synnytykset ovat naiselle, mutta tiedän kyllä joitain lestadiolaisperheitä, jotka todellakin tuntuvat olevan varsin lapsirakkaita. Mieleeni tulee jopa pari äitiä, jotka minusta suorastaan nauttivat roolistaan. Toisaalta tiedän myös, että moni lestadiolainen (varsinkin nainen) kokee ehkäisykiellon hyvin ahdistavana. Pahaa oloa lisää varmaan se, että asiasta ei oikein voi keskustella (paitsi nimettömänä netissä) ja sitä pitää peitellä. Voin kuvitella, että se saattaa olla hyvin ahdistavaa. Toivoisin, että tämä tabu kuitenkin rikkoutuu ajan kanssa.
 
Ajatukseni top5 järjestyksessä:

1. Mihin ne mahtuu?
2. Monessakohan erässä ne on tehty?
3. Mahtaa olla vilinää talossa.
4. Kuinka se äiti jaksaa ikinä neuloa kaikille lapsenlapsille ja lapsille sukkia jouluksi? Jos jokatoinen lapsista käy teit isäin astumaan ja tekee sen 10 lasta ja loputkin keskimäärin sen 3, on lapsenlapsia 117+18 lasta mikä tekee vain yhdeksi jouluksi 270 sukkaa. Jos lasketaan, että yhteen sukkaan menee keskimäärin 50g lankaa (osan ollessa lapsia ja osan aikuisia), tarvitsee mummu noin 13,5 kiloa villalankaa per joulu. Sitten jos mietitään, että osa lapselapsista ehtii varmasti myös itse lisääntymään mummun ollessa vielä voimissaan, voidaan nuo määrät kertoa vielä kymmenellä: 2700 sukkaa, 135 kg lankaa.

ja siihen viidenteen ajatukseen en sitten enää pääsytkään...

No, mielipiteensä kullakin. Meidän mummu neuloo reilu 100 sukkaparia, eli yli 200 sukkaa, joka jouluksi. Eli ei siis aivan mahdotonta.
 
[QUOTE="vieras";25726229] mutta tiedän kyllä joitain lestadiolaisperheitä, jotka todellakin tuntuvat olevan varsin lapsirakkaita. Mieleeni tulee jopa pari äitiä, jotka minusta suorastaan nauttivat roolistaan. Toisaalta tiedän myös, että moni lestadiolainen (varsinkin nainen) kokee ehkäisykiellon hyvin ahdistavana. Pahaa oloa lisää varmaan se, että asiasta ei oikein voi keskustella (paitsi nimettömänä netissä) ja sitä pitää peitellä. Voin kuvitella, että se saattaa olla hyvin ahdistavaa. Toivoisin, että tämä tabu kuitenkin rikkoutuu ajan kanssa.[/QUOTE]

On totta että kaikki lestsadiolaiset parit ei halua suurperhettä.
Tämä lapsi on kuopuksemme | Omat polut © – etnisten vanhoillislestadiolaisten kertomuksia ja kokemuksia
 

Huh. Tuo termi "etninen lestadiolainen" on jotenkin pysäyttävä. Kertoo ainakin siitä, miten vahvasti he itse koko uskonlahkonsa merkityksellistävät ja identifioituvat siihen. Ja että myös uskosta eronneet ovat edelleen etnisiä lestadiolaisia, koska ovat siihen aikanaan kasvaneet = et koskaan pääse irti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25727657:
Huh. Tuo termi "etninen lestadiolainen" on jotenkin pysäyttävä. Kertoo ainakin siitä, miten vahvasti he itse koko uskonlahkonsa merkityksellistävät ja identifioituvat siihen. Ja että myös uskosta eronneet ovat edelleen etnisiä lestadiolaisia, koska ovat siihen aikanaan kasvaneet = et koskaan pääse irti.

Siihen mihin on lapsena kasvanut on todella vaikea päästä irti, eikä se täydellisesti onnistu koskaan.
 
[QUOTE="vieras";25727725]Siihen mihin on lapsena kasvanut on todella vaikea päästä irti, eikä se täydellisesti onnistu koskaan.[/QUOTE]

Mutta siitä voi pyrkiä irti mm. nimeämällä itsensä ja oman viiteryhmänsä uudestaan. Mutta jos sukulaiset pitävät eronnutta yhä etnisenä lestadiolaisena, niin tilanne on tavallistakin vaikeampi.

Totta on, että etninen tausta seuraa aina mukana. Hiukan kyseenalaistan sen, onko uskonto etnisyyteen verrattavissa. Varmasti jotkut uskonnot ovat niin vahvoja vaikuttajia, ehkä juuri lestadiolaisuus Suomessa sellainen olisi.

Ajatuksena vain niin raju. Ikään kuin yksi taakka lisää, yksi risti lisää, yksi leima lisää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25727751:
Mutta siitä voi pyrkiä irti mm. nimeämällä itsensä ja oman viiteryhmänsä uudestaan. Mutta jos sukulaiset pitävät eronnutta yhä etnisenä lestadiolaisena, niin tilanne on tavallistakin vaikeampi.

Totta on, että etninen tausta seuraa aina mukana. Hiukan kyseenalaistan sen, onko uskonto etnisyyteen verrattavissa. Varmasti jotkut uskonnot ovat niin vahvoja vaikuttajia, ehkä juuri lestadiolaisuus Suomessa sellainen olisi.

Ajatuksena vain niin raju. Ikään kuin yksi taakka lisää, yksi risti lisää, yksi leima lisää.

Kiitos, osasit harvinaisella tavalla osoittaa myötätuntoa. Voin vakuuttaa, että lestadiolainen kotikasvatus ja siihen yhteisöön lapsesta saakka kytketyksi joutuminen on rankka juttu.

Sellaiselle ihmiselle joka ei siihen maailmaan istu eikä halua siinä elää.

Lestadiolaisuudessa vanhempien ja lasten välinen rakkaus ja kiintymy on kytketty uskonnolliseen kulttiin. Vanhemmilta saatu hyväksyntä tulee kyseenalaiseksi kun /jos lapsi haluaa elää tavallisena ihmisenä eikä halua olla lestadiolainen.

Jumala hylkää. Vanhemmat hylkäävät. Sisarukset ja suku hylkää. Ystäväpiiri hylkää.

Ihmisen täytyy luoda itsensä ja verkostonsa alusta uudestaan. Ihmisen täyyy vain itse alkaa uskoa itseensä vaikka kukaan ei häntä pidä enää edes olemassa olevana.
 
Mietin, että mikäs siinä, jos perheellä on ilman yhteiskunnan tukia (lukuun ottamatta lapsilisää + kotihoidon tukea) varaa elättää kaikki lapsensa. Ja jos hirveästä lapsiluvusta hulimatta saavat kasvatettua lapsista työtä tekeviä ja itsensäelättäviä kansalaisia.
 
Kiitos, osasit harvinaisella tavalla osoittaa myötätuntoa. Voin vakuuttaa, että lestadiolainen kotikasvatus ja siihen yhteisöön lapsesta saakka kytketyksi joutuminen on rankka juttu.

Sellaiselle ihmiselle joka ei siihen maailmaan istu eikä halua siinä elää.

Lestadiolaisuudessa vanhempien ja lasten välinen rakkaus ja kiintymy on kytketty uskonnolliseen kulttiin. Vanhemmilta saatu hyväksyntä tulee kyseenalaiseksi kun /jos lapsi haluaa elää tavallisena ihmisenä eikä halua olla lestadiolainen.

Jumala hylkää. Vanhemmat hylkäävät. Sisarukset ja suku hylkää. Ystäväpiiri hylkää.

Ihmisen täytyy luoda itsensä ja verkostonsa alusta uudestaan. Ihmisen täyyy vain itse alkaa uskoa itseensä vaikka kukaan ei häntä pidä enää edes olemassa olevana.

Se onkin surullisinta, jos vanhempien rakkaus omaa lastaan kohtaan onkin "vain" osa uskonnon määrittämää tapaa olla ja elää, jos rakkaus on olemassa vain uskon kautta.

Kysyn, jos vaikka satut vielä tätä lukemaan, oletko itse kokenut jotakin tuosta kirjoittamastasi?
 
Lapsiraukat...
Tulis mieleen että ovatkohan saaneet riittävästi aikaa vanhemmilta, ja tukea omaksi itsekseen, vai ovatko olleet vain osa laumaa. Ovatko olleet toivottuja, vai pelkkiä "jumalan lahjoja". Ovatko oikeasti rakastettuja.

Tunnetko olleenkaan suurperheitä? Tämä on ensimmäinen ajatus, mitä sinun kommentista tulee mieleen :D

Lapsuus suurperheessä on erilainen kuin pienessä perheessä, mutta en usko sen olevan yhtään huonompi. Jokainen lapsi on yksilö, sillä on omat kaverit, harrastukset ja mielenkiinnonkohteet. Ihan niinkuin pienemmänkin perheen lapsilla.

Sitä paitsi minä olen pienestä perheestä ja silti olen saanut sisarustani hoitaa, koska itse olen 9 vuotta vanhempi. Koulupäivän jälkeen hain hänet hoidosta kotiin, jotta ei olisi tarvinnut neljään asti kärvistellä hoitopaikassa :) Ja en ole kokenut lapsuuteni menneen tästä pilalle..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25727751:
Mutta siitä voi pyrkiä irti mm. nimeämällä itsensä ja oman viiteryhmänsä uudestaan. Mutta jos sukulaiset pitävät eronnutta yhä etnisenä lestadiolaisena, niin tilanne on tavallistakin vaikeampi.

Totta on, että etninen tausta seuraa aina mukana. Hiukan kyseenalaistan sen, onko uskonto etnisyyteen verrattavissa. Varmasti jotkut uskonnot ovat niin vahvoja vaikuttajia, ehkä juuri lestadiolaisuus Suomessa sellainen olisi.

Ajatuksena vain niin raju. Ikään kuin yksi taakka lisää, yksi risti lisää, yksi leima lisää.


Mun on kyllä pakko heittää tähän väliin kun niin yleistävästi aiheesta keskustelette, että kukin kokee asiat tavallaan.
Itse olen kasvanut vl-perheessä ja tunnen lukuisia kohtalotovereita (jotka ovat siis jättäneet liikkeen ja yhteisön), enkä tunne termiä "etninen lestadiolainen".
Vl-piireissäkin on kohtuullisen tolkun ihmisiä enkä koe, että mua olisi kukaan sellainen jolla minulle on merkitystä, hyljännyt.
Enkä tiedä muitakaan sellaisia (ja tiedän tosiaan kymmeniä vl-perheissä kasvaneita).

Ehkä tuollaista on tapahtunut/tapahtuu lähinnä vanhempien ihmisten keskuudessa, ei tuo mitenkään yleinen käytäntö ole liikkeen keskuudessa, että liikkeestä eroava hyljätään ja saa otsaansa jonkun "etnisen lestadiolaisen" leiman.

Mun mielestä sellainen ihminen joka määrittää itsensä vahvasti lestadiolaisen taustan kautta ja kokee itsensä "etniseksi lestadiolaiseksi" ei ole päässyt irti lahkosta.
 
Mun on kyllä pakko heittää tähän väliin kun niin yleistävästi aiheesta keskustelette, että kukin kokee asiat tavallaan.
Itse olen kasvanut vl-perheessä ja tunnen lukuisia kohtalotovereita (jotka ovat siis jättäneet liikkeen ja yhteisön), enkä tunne termiä "etninen lestadiolainen".
Vl-piireissäkin on kohtuullisen tolkun ihmisiä enkä koe, että mua olisi kukaan sellainen jolla minulle on merkitystä, hyljännyt.
Enkä tiedä muitakaan sellaisia (ja tiedän tosiaan kymmeniä vl-perheissä kasvaneita).

Ehkä tuollaista on tapahtunut/tapahtuu lähinnä vanhempien ihmisten keskuudessa, ei tuo mitenkään yleinen käytäntö ole liikkeen keskuudessa, että liikkeestä eroava hyljätään ja saa otsaansa jonkun "etnisen lestadiolaisen" leiman.

Mun mielestä sellainen ihminen joka määrittää itsensä vahvasti lestadiolaisen taustan kautta ja kokee itsensä "etniseksi lestadiolaiseksi" ei ole päässyt irti lahkosta.

En tosiaan missään vaiheessa ajatellut, että kaikki lestat kokevat itsensä / kutsuvat itseään etnisiksi lestadiolaisiksi. Tuossa vastauksessa #65 kirjoitinkin, että JOS sitä termiä uskosta eronneestakin yhä käytetään, niin se aika tehokkaasti estää ihmistä irtautumasta, vaikka itse haluaisikin irti, eikö itse sitä termiä käyttäisi.

Minun kommenttini liittyivät siis nimenomaan näihin etnisiin lestadiolaisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25748910:
En tosiaan missään vaiheessa ajatellut, että kaikki lestat kokevat itsensä / kutsuvat itseään etnisiksi lestadiolaisiksi. Tuossa vastauksessa #65 kirjoitinkin, että JOS sitä termiä uskosta eronneestakin yhä käytetään, niin se aika tehokkaasti estää ihmistä irtautumasta, vaikka itse haluaisikin irti, eikö itse sitä termiä käyttäisi.

Minun kommenttini liittyivät siis nimenomaan näihin etnisiin lestadiolaisiin.

Juu, mutta liikkeestä lähteneet eivät ole "lestoja", vaikka etniseksi sellaiseksi kokisivatkin itsensä. :D

En ajatellut pelkästään sua kun ton viestin kirjoitin, vaan muitakin jotka mahdollisesti tätä ketjua lukee, ettei taas saa ihmiset vääriä luuloja ja leimaa koko lahkoa tuollaiseksi kuin tuon erään kirjoituksissa tässä ketjussa. :)
 
Juu, mutta liikkeestä lähteneet eivät ole "lestoja", vaikka etniseksi sellaiseksi kokisivatkin itsensä. :D

En ajatellut pelkästään sua kun ton viestin kirjoitin, vaan muitakin jotka mahdollisesti tätä ketjua lukee, ettei taas saa ihmiset vääriä luuloja ja leimaa koko lahkoa tuollaiseksi kuin tuon erään kirjoituksissa tässä ketjussa. :)

Siis jos joku on etninen lestadiolainen, niin sehän tarkoittaa juuri sitä, ettei koskaan pääse siitä irti, on aina sitä, eli on aina lestadiolainen. Jos nimenomaan sitä etnisyys-sanaa käytetään ja sellaiseen kasvetaan. Ei omasta etnisyydestään oikein pääse irti.

Eri asia on, voiko uskonto ylipäätään olla etnisyyttä. Mutta jo sen sanan käyttö kertoo millaiseksi, miten vahvaksi ja itseä määrittäväksi asiaksi ko. porukka uskonsa mieltää.

Ja tosiaan, eivät kaikki lestadiolaiset käytä sitä etninen-sanaa.


Mitä "erään kirjoitusta" sinä tarkoitat?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25749100:
Siis jos joku on etninen lestadiolainen, niin sehän tarkoittaa juuri sitä, ettei koskaan pääse siitä irti, on aina sitä, eli on aina lestadiolainen. Jos nimenomaan sitä etnisyys-sanaa käytetään ja sellaiseen kasvetaan. Ei omasta etnisyydestään oikein pääse irti.

Eri asia on, voiko uskonto ylipäätään olla etnisyyttä. Mutta jo sen sanan käyttö kertoo millaiseksi, miten vahvaksi ja itseä määrittäväksi asiaksi ko. porukka uskonsa mieltää.

Ja tosiaan, eivät kaikki lestadiolaiset käytä sitä etninen-sanaa.


Mitä "erään kirjoitusta" sinä tarkoitat?

Ei ole. Sen jälkeen kun ihminen ns.kieltää uskonsa, hän ei ole enään lestadiolainen.
Lestadiolaisuus pitää sisällään yhteisön ja yhdistävän uskon, ja jos ihminen kieltää tuon uskon, ei hän kuulu enää yhteisöönkään.
Ja jos ei kuulu yhteisöön eikä usko kuten lestadiolaiset, ei tietenkään voi olla lestadiolainen.
Tuo termi "etninen lestadiolainen" on ilmeisesti käytössä joillakin liikkeestä lähteneillä ja lähinnä internetissä, koska irl ex-lestat tai uskoa tunnustavat eivät tuota termiä käytä, eivätkä kyllä muutenkaan puhu itsestään "lestadiolaisina" tmv.
Vaikka toi tietty se virallinen nimitys onkin.

Tarkoitin tuota "rajutie":n kirjoitusta. Hän kirjoitti hyvin leimaavasti, että "lestadiolaisuudessa vanhempien ja lasten välinen blablabla...".
 
[QUOTE="Mina";25748294]Tunnetko olleenkaan suurperheitä? Tämä on ensimmäinen ajatus, mitä sinun kommentista tulee mieleen :D

Lapsuus suurperheessä on erilainen kuin pienessä perheessä, mutta en usko sen olevan yhtään huonompi. Jokainen lapsi on yksilö, sillä on omat kaverit, harrastukset ja mielenkiinnonkohteet. Ihan niinkuin pienemmänkin perheen lapsilla.

Sitä paitsi minä olen pienestä perheestä ja silti olen saanut sisarustani hoitaa, koska itse olen 9 vuotta vanhempi. Koulupäivän jälkeen hain hänet hoidosta kotiin, jotta ei olisi tarvinnut neljään asti kärvistellä hoitopaikassa :) Ja en ole kokenut lapsuuteni menneen tästä pilalle..[/QUOTE]

Olen ite 11-lapsisesta vl-perheestä, ja tunnen useitaki suurperheitä. En kauhean läheisesti, mutta kuitenki. Minun kokemus siitä, että ei saa yksilöllistä huomiota, tukea ja rakkautta, ei ole mitenkään harvinaista...
 

Yhteistyössä