Pienenä ei ehkä varsinaisesti kärsi (ainoastaan jää paitsi jostain) mutta kasvaessaan kyllä. Ja sinun on turha väittää ettei kärsi, jos et tiedä muuta kuin oman PIENEN lapsesi kokemuksen.
Nämä tällaiset puheet kieltämättä satuttaa. Asian vuoksi olen monet itkut itkenyt. Oma psyykeni ei vain aborttiin pystynyt. Itse tunnen monia isättöminä kasvaneita ja ihan normaaleja ihmisiä ovat. Mun tapauksessahan on kumminkin se, että lapsella on isä ainakin paperilla, eli siis tulee tietämään kuka on hänen isänsä.