Ä
"äiti"
Vieras
Tilanne siis se, että vauva 6kk olisi menossa ensi viikon lauantaina yökylään vanhempieni luo. Ystäväni järjestää synttärijuhlat, joihin haluan ehdottomasti osallistua. Aiemmin, siis joskus kaksi kuukautta sitten puhuimme äitini kanssa, että lapsi menisi heille yöksi, jotta minäkin saisin juhlia ja ottaa muutaman siiderin vaikkapa. Silloin sanoin, että katsotaan miltä minusta tuntuu, ja että voisin vaikka sitten itse mennä sinne myös yöksi. Näin vauvalla olisi äiti lähellä kuitenkin. Jos näin tehtäisiin, en tietenkään joisi itseäni tolkuttomaan humalaan tai imettäisi, mutta olisin kuitenkin lähellä lasta.
Silloin pari kuukautta sitten ajatus tuntui ihan ookoolta, mutta nyt on alkanut epäilyttää. Äitini on sanonut, että lapsi voi hyvin olla yötä yksinkin, eikä varmaankaan odota minua sinne myös.
Tiedän, ettei lapsi mene rikki yökyläilystä. Silti omat fiilikset ovat kovin ristiriitaiset. Toisaalta olisi ihanaa juhlien jälkeen tulla omaan kotiin nukkumaan ilman keskeytyksiä, mutta toisaalta ajatus siitä, ettei vauva olisikaan kotona, tuntuu kamalalta.
Miten teillä meni ensimmäinen yökyläily? Pystyitkö rentoutumaan? Lähinnä sitä pohdin, pystynkö nukkumaan vai meneekö yö murehtiessa. Siitä ei ole epäilystä, etteikö vauva olisi hyvässä hoidossa. Oma pärjäämiseni lähinnä jännittää.
Silloin pari kuukautta sitten ajatus tuntui ihan ookoolta, mutta nyt on alkanut epäilyttää. Äitini on sanonut, että lapsi voi hyvin olla yötä yksinkin, eikä varmaankaan odota minua sinne myös.
Tiedän, ettei lapsi mene rikki yökyläilystä. Silti omat fiilikset ovat kovin ristiriitaiset. Toisaalta olisi ihanaa juhlien jälkeen tulla omaan kotiin nukkumaan ilman keskeytyksiä, mutta toisaalta ajatus siitä, ettei vauva olisikaan kotona, tuntuu kamalalta.
Miten teillä meni ensimmäinen yökyläily? Pystyitkö rentoutumaan? Lähinnä sitä pohdin, pystynkö nukkumaan vai meneekö yö murehtiessa. Siitä ei ole epäilystä, etteikö vauva olisi hyvässä hoidossa. Oma pärjäämiseni lähinnä jännittää.