Tytär KOHTA 15v ja raskaana !

[Katylina]

[QUOTE="huoh";26109036]Sama tuli mieleen. Ja kun mietin itseäni 15-16-vuotiaana, niin olin kyllä vastuullinen ja olisin varmasti jaksanut paremmin kuin myöhemmällä iällä lapseni saaneena. Kaikki eivät ole niin lapsellisia tai menohaluisia, etteivätkö voisi jo tuossa iässä hoitaa jopa vauvansa hyvin ja kasvattaa hänet yhteiskuntakelpoiseksi.[/QUOTE]
Näinpä. Ja kun miettii että saa äitiyspäivärahaa, kotihoidontuen myöhemmin, lapsilisät, omaan kotiin muuttaessa asumistukea, on ilmainen tarha ja terveyden huolto ja halvalla saa tavaraa ja jopa lahjoituksena niin on vaikea kuvitella, miksi EI pärjäisi. Kunhan vain tosiaan jättää ne menohalut myöhemmälle. Esim. itsellä oli aikalailla se puoli vuotta menoa, jota en edes varsinaisesti koskaan kaivannut ennekuin tulin raskaaksi ja rauhallista elämää on nyt ollut. Ei se mikään mahdottomuus ole, joillekkin lapsen saanti voi olla vain hyvä asia.

 

[sdfgh]

Juuri näin. Kun lapsi itse huomaa, että abortti on siinä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu, ei hänen tarvitse sitä myöhemminkään katua.

En nyt ota kantaa ikään, mutta ainoa oikea ratkaisu ei todellakaan tarkoita, etteikö asiaa voisi katua vaikka joka päivä.

 

[hjmm]

Näinpä. Ja kun miettii että saa äitiyspäivärahaa, kotihoidontuen myöhemmin, lapsilisät, omaan kotiin muuttaessa asumistukea, on ilmainen tarha ja terveyden huolto ja halvalla saa tavaraa ja jopa lahjoituksena niin on vaikea kuvitella, miksi EI pärjäisi. Kunhan vain tosiaan jättää ne menohalut myöhemmälle. Esim. itsellä oli aikalailla se puoli vuotta menoa, jota en edes varsinaisesti koskaan kaivannut ennekuin tulin raskaaksi ja rauhallista elämää on nyt ollut. Ei se mikään mahdottomuus ole, joillekkin lapsen saanti voi olla vain hyvä asia.

No rahallisesti tuki voi olla turvattu, niin että jotenkuten elelee. Mutta kun se 14-vuotias on lapsi. Lapsi, jolla on murrosikä vasta alkupuolella, henkinen ja fyysinen kehitys täysin kesken. Tuon ikäisellä, oli miten kypsä vaan, ei myöskään ole realistista kykyä hahmottaa noin ison päätöksen, kuin lapsen pitämisen, seuraukset. Tietty abortti on myös iso päätös, sitä en kiistä. Mutta ei se 14-vuotias ymmärrä, että mitä se lapsen hoito käytännössä on. Teoriassa hurjinkin selitys voi kuulostaa heille helpolta jutulta ja "kyllä mä selviän"-tilanteelta, mutta kun se todellisuus iskee kasvoille niin se tekee sen kovaa. Myös niille fiksuimmille nuorille.
Käypä vaikka seuraamassa yläastelaisten päivää ja kuuntele heidän juttujaan jne. Kyllä ne "fiksuimmatkin" ovat silti ihan 14-vuotiaan tasolla, tuossa iässä vaan tulee monille sellainen vaihe että ollaan niin aikuista, niin aikuista.

Ja teinien puolen vuoden seurustelulla ei kyllä lähdetä perhettä perustamaan. Tuskinpa lapsen isäkään on kauaa kuvioissa, valitettavan usein näin käy kun pojat kypsyvät henkisesti vielä tyttöjäkin hitaammin ja 15-16-vuotiaalla hyvin harvoin kiinnostaa jäädä hoitamaan vauvaa tyttöystävän kanssa, kun olisi "niin paljon kivempiakin asioita".

Eihän moni 14-vuotias edes tee kotitöitäkään juuri ollenkaan. Oman huoneensa pitävät siistinä, ja jotain muuta pientä, ja auttavat joskus ruoanlaitossa jos kapinoinniltaan viitsivät. Ja yhtäkkiä 14-vuotias pukattaisiin omilleen, ja ensin ei edes saisi opetella itsenäistymistä rauhassa, vaan siinä olisi heti mukana pieni ihminen joka vaatii 24/7 huomiota.

Tuon ikäiselle on kaverit, koulu, harrastukset yms yleensä niin tärkeitä, että varmasti vauvan hoidossa itku pääsee, kun tekisi mieli olla vain tavallinen teini ilman sitä lasta. Varmasti jos teini nyt päätyisi aborttiin, niin jo muutaman vuoden päästä ihmettelisi silmät pyöreänä miten kuvitteli 14-vuotiaana pärjäävänsä lapsen kanssa.

Jos mun teini tulisi paksuksi, tekisin samalla tavalla kuin siinä jossain Teiniäiti-sarjassa mikä taisi tulla Yleltä viime vuoden lopussa. Hankkisin jostain hoitoon vaikka sukulaisen vauvan, tai sellaisen erittäin realistisen vauvanuken, ja pistäisin teinin sitä hoitamaan. Ainakin vauvakuumeilevat brittiteinit tajusivat parissa päivässä, mitä se homma on, ja päättivät lykätä lasten hankkimista.

 

["Vieras"]

Abortti! Tytön elämä menee täysin pilalle muuten.

 

[tytsi-89]

Mä mietin jo 16-vuotiaana, että pitäisin lapsen, jos tulisin raskaaksi. Vaikka siis tuo oli aika teoreettista ajattelua, kun en seksiäkään harrastanut. Hyvin voisin kuvitella, että olisin vuotta aiemminkin päätynyt samaan ratkaisuun.

 

[Tepadj]

Kyllä sitä kun itsekin muistelee millainen 14-vuotiaana oli - täysi penska, vaikka yrittikin olla niin aikuista. Realiteetit vielä hukassa.

Tuonikäinen tarvitsee vielä pitkät yöunetkin, 9-10h, jotta kehitys ei häiriinny, mitenkähän onnistuu rääkyvän vauvan kanssa?

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Mä mietin jo 16-vuotiaana, että pitäisin lapsen, jos tulisin raskaaksi. Vaikka siis tuo oli aika teoreettista ajattelua, kun en seksiäkään harrastanut. Hyvin voisin kuvitella, että olisin vuotta aiemminkin päätynyt samaan ratkaisuun.

Niin mäkin mietin. Uhmakkaassa teinipäässäni. Olin varma että hankin lapsen ennen kuin täytän 20, ja varmasti tulisin sen kanssa myös toimeen vanhempien vastustuksesta huolimatta.

Onneksi ei niin käynyt. Nykyisin olen yli kolmekymppinen ja oikein onnellinen siitä ettei minulla ole yhtään lasta.

Ihmiset muuttuu ja aikuistuu, ehkä joskus sinäkin Tytsi. Kun otat kiinni muut ikäisesi kehityksessä ja elämänkokemuksessa.

 

[hjmm]

Kyllä sitä kun itsekin muistelee millainen 14-vuotiaana oli - täysi penska, vaikka yrittikin olla niin aikuista. Realiteetit vielä hukassa.

Tuonikäinen tarvitsee vielä pitkät yöunetkin, 9-10h, jotta kehitys ei häiriinny, mitenkähän onnistuu rääkyvän vauvan kanssa?

Totta. Realiteetit täysin hukassa. Olin 14v vasta 6 vuotta sitten, muistan kun olin 13-14 vuotiaana aivan varma siitä että olen ikäisiäni kypsempi ja muut olivat vain typeriä, lapsellisia pellejä. Olin kyllä järkevä tyttö, ei siinä mitään, ja normaali kehitysvaihehan tuo tuollainen "aikuisuusvillitys" ihan selvästi on. Jo pari vuotta tuon jälkeen kun esim luin päiväkirjojani jne, niin tajusin, että miten lapsi sitä silloin oli, vaikka miten kuvitteli muuta.

Ja joo, tuon ikäinen on tosiaan vielä kasvuiässä. Jalkaterän kasvuhan tytöillä yleensä loppuu 14-vuotiaana, mutta pituuskasvua voi tapahtua vielä 16 vuoden iässäkin, ja vaikka nyt pituuskasvu olisikin jo päättynyt, niin murkun keho ja kasvavat aivot tarvitsevat sen 8-10h HÄIRIÖTÖNTÄ yöunta. Häiriötön ei mielestäni tarkoita sitä, että vähän väliä herätään ruokkimaan pientä nyyttiä joka ulvoo nälkäänsä keskellä yötä.

 

[tytsi-89]

Niin mäkin mietin. Uhmakkaassa teinipäässäni. Olin varma että hankin lapsen ennen kuin täytän 20, ja varmasti tulisin sen kanssa myös toimeen vanhempien vastustuksesta huolimatta.

Onneksi ei niin käynyt. Nykyisin olen yli kolmekymppinen ja oikein onnellinen siitä ettei minulla ole yhtään lasta.

Mä olen ollut jo teininä vastuullinen ja järkevä enkä edes halunnut harrastaa seksiä ennen kuin vasta lähempänä täysi-ikäisyyttä. En siis ole vieläkään harrastanut, mutta pidin itseäni siihen koko yläasteiän liian nuorena. Olisin myös käyttänyt tuplaehkäisyä, jos jotain olisin päätynyt tekemään. Silti tiesin jo 16-vuotiaana, että olisin pitänyt lapsen ja jopa luultavasti pärjännyt sen kanssa, jos sellaiseen tilanteeseen olisin joutunut. Kauhea tilanne se ehdottomasti olisi ollut enkä missään nimessä olisi halunnut lapsia alaikäisenä (en halua vieläkään), mutta olisin kyllä pakon edessä hoitanut lapsen ihan hyvin perheeni tuella. Äidinäitini sai ekan lapsensa 16-vuotiaana ja ihan hyvin on 4 lasta kasvattanut. Ei mikään ideaalitilanne, mutta ei maailmanloppukaan.

 

[hjmm]

Totta. Realiteetit täysin hukassa. Olin 14v vasta 6 vuotta sitten, muistan kun olin 13-14 vuotiaana aivan varma siitä että olen ikäisiäni kypsempi ja muut olivat vain typeriä, lapsellisia pellejä. Olin kyllä järkevä tyttö, ei siinä mitään, ja normaali kehitysvaihehan tuo tuollainen "aikuisuusvillitys" ihan selvästi on. Jo pari vuotta tuon jälkeen kun esim luin päiväkirjojani jne, niin tajusin, että miten lapsi sitä silloin oli, vaikka miten kuvitteli muuta.

Ja joo, tuon ikäinen on tosiaan vielä kasvuiässä. Jalkaterän kasvuhan tytöillä yleensä loppuu 14-vuotiaana, mutta pituuskasvua voi tapahtua vielä 16 vuoden iässäkin, ja vaikka nyt pituuskasvu olisikin jo päättynyt, niin murkun keho ja kasvavat aivot tarvitsevat sen 8-10h HÄIRIÖTÖNTÄ yöunta. Häiriötön ei mielestäni tarkoita sitä, että vähän väliä herätään ruokkimaan pientä nyyttiä joka ulvoo nälkäänsä keskellä yötä.

Lisäykseksi: jos olisin tuolloin 14-vuotiaana tullut raskaaksi, olisin varmasti ajatellut, että pidän lapsen ja pärjään sen kanssa. Muistan niin hyvin millainen ajatusmaailmani silloin oli, "minä pärjään, minä osaan, jne" ja muiden saarnat eivät olisi hetkauttaneet ennen kuin itse pääsee kokemaan sen kaiken ja näkee mitä todellisuus on. Luojan kiitos en tullut silloin raskaaksi, koska en olisi valmis siihen vielä nyt 20 vuotta täyttäneenäkään.

 

[hjmm]

Mä olen ollut jo teininä vastuullinen ja järkevä enkä edes halunnut harrastaa seksiä ennen kuin vasta lähempänä täysi-ikäisyyttä. En siis ole vieläkään harrastanut, mutta pidin itseäni siihen koko yläasteiän liian nuorena. Olisin myös käyttänyt tuplaehkäisyä, jos jotain olisin päätynyt tekemään. Silti tiesin jo 16-vuotiaana, että olisin pitänyt lapsen ja jopa luultavasti pärjännyt sen kanssa, jos sellaiseen tilanteeseen olisin joutunut. Kauhea tilanne se ehdottomasti olisi ollut enkä missään nimessä olisi halunnut lapsia alaikäisenä (en halua vieläkään), mutta olisin kyllä pakon edessä hoitanut lapsen ihan hyvin perheeni tuella. Äidinäitini sai ekan lapsensa 16-vuotiaana ja ihan hyvin on 4 lasta kasvattanut. Ei mikään ideaalitilanne, mutta ei maailmanloppukaan.

Mutta kun 14- ja 16-vuotiaalla on yleensä henkisellä tasolla jo todella hurja ero, vaikka ikäero ei suuri olekaan. 16-vuotias alkaa jo vähitellen hahmottaa mistä tässä elämässä oikeastaan on kyse ja mitkä on ihan älyttömiä asioita, 14-vuotias on vielä ihan hukassa, vaikka onkin jo aika pitkään maan päällä tepastellut.
Kohisten kasvavien murrosikäisten teinien kesken jo vuoden ikäerolla, voi olla huimia eroja siinä mitä mielessä liikkuu jne.

 

[tytsi-89]

Totta. Realiteetit täysin hukassa. Olin 14v vasta 6 vuotta sitten, muistan kun olin 13-14 vuotiaana aivan varma siitä että olen ikäisiäni kypsempi ja muut olivat vain typeriä, lapsellisia pellejä. Olin kyllä järkevä tyttö, ei siinä mitään, ja normaali kehitysvaihehan tuo tuollainen "aikuisuusvillitys" ihan selvästi on. Jo pari vuotta tuon jälkeen kun esim luin päiväkirjojani jne, niin tajusin, että miten lapsi sitä silloin oli, vaikka miten kuvitteli muuta.

Ja joo, tuon ikäinen on tosiaan vielä kasvuiässä. Jalkaterän kasvuhan tytöillä yleensä loppuu 14-vuotiaana, mutta pituuskasvua voi tapahtua vielä 16 vuoden iässäkin, ja vaikka nyt pituuskasvu olisikin jo päättynyt, niin murkun keho ja kasvavat aivot tarvitsevat sen 8-10h HÄIRIÖTÖNTÄ yöunta. Häiriötön ei mielestäni tarkoita sitä, että vähän väliä herätään ruokkimaan pientä nyyttiä joka ulvoo nälkäänsä keskellä yötä.

Eiköhän kaikki ole sitä mieltä, ettei lapsia pitäisi hankkia 15-16-vuotiaana, mutta vahinko on jo tapahtunut. Haastavaa se vanhemmuus tuon ikäiselle on kaikin puolin ja tulee tarvitsemaan paljon tukea, mutta kyllä sen ikäinenkin ns. pakon edessä voi pärjätä. Mä tunnen yhden tytön, jonka eka lapsi syntyi ysiluokan keväällä ja ihan hyvin hän on tuntunut lasta hoitaneen sen ikäiseksi ja asui lapsen kanssa pari vuotta lapsuudenkodissaan jonka jälkeen muutti omilleen. Nykyisin tuo lapsi on jo koulussa ja hänellä on toinenkin lapsi.

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";26106475]Tyttö ja poika molemmat ovat kyllä vastuuntuntoisia ja fiksuja nuoria, mutta joka tapauksessa mielestäni he ovat liian nuoria perustamaan perheen Tottakai jos he lapsen päättävät oikeasti pitää tuen heitä parhaani mukaan ja tahdon olla osana heidän elämää. Pojan vanhempien reaktio kyllä jännittää minuakin, he ovat ns. "paremmista piireistä" korkeasti koulutettuja ja hyvä palkkaisia ja muutenkin parempaa kansaa toisinkuiniuhan tavallinen lähihoitaja ja raksamies ! Tyttö on nyt 8lk[/QUOTE]

Kamalaa, että poika on hairahtunut white trash perheen tyttöön.

 

[tytsi-89]

Mutta kun 14- ja 16-vuotiaalla on yleensä henkisellä tasolla jo todella hurja ero, vaikka ikäero ei suuri olekaan. 16-vuotias alkaa jo vähitellen hahmottaa mistä tässä elämässä oikeastaan on kyse ja mitkä on ihan älyttömiä asioita, 14-vuotias on vielä ihan hukassa, vaikka onkin jo aika pitkään maan päällä tepastellut.
Kohisten kasvavien murrosikäisten teinien kesken jo vuoden ikäerolla, voi olla huimia eroja siinä mitä mielessä liikkuu jne.

Ap:n lapsihan on nyt melkein 15v, eli lapsen syntymän aikoihin ei mene montaa kuukautta niin täyttää 16(?)

 

["www"]

oisko käytäntö muuttunu niiltä ajoilta kun sait lapsen? _Täällä ainaki alle 16v kuuluu heti lastensuojelun piiriin.

Lastensuojelulaki uudistettiin pari vuotta sitten. Olisiko tällä yhteys asiaan?

 

["neilikka"]

Ihmisiä on niin erilaisia, että hankala sanoa Ap:lle kuinka juuri hänen tulisi toimia. Itse en voisi ikinä painostaa tai edes suositella kenellekään aborttia, etenkään omalle lapselleni. Jos itse olisin ollut 14- vuotiaana samassa tilanteessa, olisin pitänyt aivan itsestäänselvyytenä, että äitini olisi auttanut minua. Uskoisin, että kantaisin hänelle jollain tavalla kaunaa, jos hän olisi sellaisessa tilanteessa painostanut minua aborttiin.

 

[hjmm]

Eiköhän kaikki ole sitä mieltä, ettei lapsia pitäisi hankkia 15-16-vuotiaana, mutta vahinko on jo tapahtunut. Haastavaa se vanhemmuus tuon ikäiselle on kaikin puolin ja tulee tarvitsemaan paljon tukea, mutta kyllä sen ikäinenkin ns. pakon edessä voi pärjätä. Mä tunnen yhden tytön, jonka eka lapsi syntyi ysiluokan keväällä ja ihan hyvin hän on tuntunut lasta hoitaneen sen ikäiseksi ja asui lapsen kanssa pari vuotta lapsuudenkodissaan jonka jälkeen muutti omilleen. Nykyisin tuo lapsi on jo koulussa ja hänellä on toinenkin lapsi.

Ehkä pakon edessä voikin pärjätä, joo. Mutta tuon ikäisen ei kuulu olla vanhempi. Mieti vähän, mitä suurimmalle osalle 14-vuotiaiden kehityksestä tekisi se, että yhtäkkiä murrosiän pyörteissä oleva kroppa valmistautuu raskauteen, ja henkisestä puolesta puhumattakaan. Tuon ikäinen on LAPSI, ja hänen kuuluisi saada tehdä normaaleja lapsen asioita. Olla kavereiden kanssa, harrastaa, panostaa kouluun, kaikkea tällaista.
Sitten kun otetaankin pikahyppy aikuisuuteen lapsen saamisen avulla, niin se on TODELLA, todella rankkaa jollekin 14-15-vuotiaalle. Tuon ikäisellä kun on just se "minä olen oikeassa, ei noita vanhuksia tarvi kuunnella"-asenne, noin vähän kärjistetysti. Sen ikäinen ei osaa usein edes keskustella järkevästi aikuisten asioista, mielialat heittelee laidasta laitaan ja on "kiukuttelupäiviä" kuin uhmaikäisillä taaperoilla konsanaan.

Se, että tuon ikäinen pitää lapsen, ei varmasti tee hyvää sille syntyvälle lapselle, mutta vielä vähemmän sille 14-vuotiaalle joka joutuu hetkessä kasvamaan aikuiseksi, kun on tottunut siihen, että asuu vanhempien kanssa, vailla koulunkäyntiä ja lemmikkihamsteria isompaa vastuuta, vanhemmat maksaa ruoat yms ja hoitaa asiat kuntoon. Tuskin 14-vuotias osaa realistisesti sanoa vaikka paljonko ruokaan menee kuukaudessa rahaa, sen ikäinen on monesti tottunut siihen että kauppareissulla kärryyn napataan mitä tekee mieli ja mamma betalar.

 

["vieras"]

itse olisin pärjännyt tuossa iässä hyvin, äitini oli alkoholisti joten jouduin vahtimaan pikkusisaruksiani aina. Hyvin pärjäsin, toisaalta minulla ei ole ollut mitään uhmakasta teini-ikääkään silloin. jos kyseessä olisi oma lapseni antaisin lapseni päättää mitä haluaa tehdä ja saisivat asua vauvan ja lapsen isän kanssa meillä halutessaan niin voisin auttaa helposti vauvan kanssa tai jos aborttiin päätyisi tottakai tukisin silloinkin vaikken itselleni aborttia koskaan voisi hyväksyä..

 

["vieras"]

Näinpä. Ja kun miettii että saa äitiyspäivärahaa, kotihoidontuen myöhemmin, lapsilisät, omaan kotiin muuttaessa asumistukea, on ilmainen tarha ja terveyden huolto ja halvalla saa tavaraa ja jopa lahjoituksena niin on vaikea kuvitella, miksi EI pärjäisi. Kunhan vain tosiaan jättää ne menohalut myöhemmälle. Esim. itsellä oli aikalailla se puoli vuotta menoa, jota en edes varsinaisesti koskaan kaivannut ennekuin tulin raskaaksi ja rauhallista elämää on nyt ollut. Ei se mikään mahdottomuus ole, joillekkin lapsen saanti voi olla vain hyvä asia.

Onko tuo nyt ihan fiksu lähtökohta alkaa perheen perustamiseen siltä pohjalta, mitä tukia yhteiskunta siitä lapsesta maksaa? Joojoo, rakkautta on ja hyvää tahtoa, mutta ne ei paljoa lämmitä tai mahaa täytä kun Apua! Kaksi viikkoa lapsilisiin! Mistä ruokaa lapselle!!11!

 

["www"]

[QUOTE="noh";26108746]Hyi helvetti. Kun kirjoitat tällaista niin vihaan sun lellittyä ja hemmoteltua paskaperseettä jolla ilmaiset asunnot ja loisii kotonaan. Jos lellikakarasi tekisi jonkun raskaaksi, niin se jatkaisi maanpäällistä taivaltaan kuin ei mitään.

Jos joku lapsi joutuu tehdä abortin, pakosta, tai menettää kaiken mitä muilla on niin silloin pitäisi sen aborttilapsen isältä viedä munat.[/QUOTE]

Rauhoituhan vähän ja lue AJATUKSELLA mitä Keittiönoita kirjoitti Hänhän vain vastasi jonkun esittämään kysymykseen siitä, miten 14v:n voi muka pakottaa tekemään abortin. Hän kertoi miten, EI MITÄ HÄN ITSE TEKISI.

Kannattaa panostaa hieman luetun ymmärtämiseen, niin ei tarvitse sitten jälkeenpäin tuntea itseään noloksi :ashamed:

 

[hjmm]

[QUOTE="vieras";26109147]Onko tuo nyt ihan fiksu lähtökohta alkaa perheen perustamiseen siltä pohjalta, mitä tukia yhteiskunta siitä lapsesta maksaa? Joojoo, rakkautta on ja hyvää tahtoa, mutta ne ei paljoa lämmitä tai mahaa täytä kun Apua! Kaksi viikkoa lapsilisiin! Mistä ruokaa lapselle!!11![/QUOTE]

No senhän sanoo järkikin ettei ole. Tottakai ne tuet kuuluvat kaikille äideille, mutta eivät ne ole edes tarkoitettuja siihen että niillä koko eläminen rahoitetaan.

 

["juu"]

Sairas, kun vastaan esitettyyn kysymykseen? En mä tuollaisia keinoja itse käyttäisi, mutta jos joku käyttäisi, niin vaikea kuvitella, etteikö lapsi aborttiin päätyisi.

No tuskin ihan terveelle ja normaalilla empatiakyvyllä varustetulle ihmiselle tulisi edes tuollaiset keinot mieleen.. viedä kissa/koira piikille..huhhuh mitä tekstiä! Juu taisi tosiaan tuo sairaanhoitajien koulutus olla "hieman" erilaista silloin opistoaikoina kun sinä olet koulusi käynyt, ei ole ilmeisesti tarvinnut kovinkaan tiukkoja psykologisia testejä läpäistä..

 

[hjmm]

http://www.realityworks.com/infantsimulations/realcarebaby.asp

^ Tuollaisia käytetään jenkeissä monissa kouluissa, annetaan nukke lainaan ja siitä pitää huolehtia jonkin aikaa. Olisi kätevää saada tuontapaisia myös Suomeen vaikka neuvolaan mistä niitä voisi lainata.

Niille, jotka eivät ole englannin huippuosaajia:
Tuo vaatii hoitoa 24h vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Alkaa itkeä, niin yö- kuin päiväaikaankin, ja vaatii syöttämistä, röyhtäyttämistä, tuudittamista, vaipanvaihtoa. Nuken laitteisto tunnistaa myös, jos nukkea on ravisteltu/pidetty väärässä asennossa - pitää käsitellä siis kuten oikeaakin vauvaa, tukea niskaa ja päätä sylissä jne.
Tunnistaa myös milloin vaihdetaan vaipat/vaatteet, miten kauan edellinen on ollut jne. Ja nukke tallettaa tietoa myös siitä miten pitkäksi aikaa se on jätetty yksin, yms.

Tuollaisia kun sais malliksi, niin teineille kuin aikuisillekin. Etenkin teineille, saisi jotain realiteettia siitä miten lapsen kanssa elämä oikeasti on, vaikka eihän tuokaan tietenkään ole sama asia kuin oikea lapsi, mutta hyvin lähellä sitä vaatimuksiltaan..

 

[fortunate]

Siinä joutuu kyllä tyttö astumaan varhain aikuisten maailmaan.
Mä podin 14-vuotiaana maailmantuskaa, ryvin ensirakkaudessa, välttelin kotitöitä minkä ehdin ja leikin barbeilla. Eikä tuostakaan ole kuin se kuutisen vuotta aikaa.

Eipä tuossa tilanteessa kyllä muuta voi kun tsemppiä toivotella tuleville vanhemmille ja isovanhemmille, jos päätös on jo tehty.

 

["..."]

[QUOTE="...";26108412]TE, ketkä pakottaisitte aborttiin,

pystyisittekö te elään sen asian kassa loppuelämänne, että menettäisitte lapsen sekä lapsenlapsen?

Onko se sen arvoista? : / Likka katkasee välit ja sillä sipuli. muutaman vuoden päästä saat kuulla kyliltä et sinusta on tullu mummi, mutta tyttäresi ei haluakaan "murhaajamummua" lapsensa lähelle.

Ja ei, minusta abortti ei ole murha, mutta tyttären mielestä voi olla.[/QUOTE]

en juuri vastauksia tähän saanut...