Lapsi yksin pihalle! Minkä ikäisenä???

[Mummeliisa]

[QUOTE="kotiäiti";26263346]Miksi alle kouluikäisen pitää saada olla yksinään ulkona ja ilman ketään aikuista???[/QUOTE]

Siksi että hän saa itseään rikastuttavia onnistumisen kokemuskia ja itsevarmuutta.
Siksi että äidit ja isät ja mummot ja kummit hidastavat usein mielikuvituksen lentoa ja tunkevat omia premissejään leikkeihin.
Siksi, että lapsi haluaa - eikä ole mitään syytä estää.
Siksi, että...

Ja sitten tietenkin välillä on kiva kun on aikuisiakin mukana.
Aina tilanteen mukaan.

 

["kotiäiti"]

[QUOTE="Jenis";26263344]No meillä se oli tuo esikoinen itse, joka "vinkui" päästä sinne pihalle yksin, eli naapurin pojan kanssa. Jossain vaiheessa hänet sitten päästin, ja ihan on ollut luottamuksen arvoinen. Poika oli ekoilla kerroilla 4-vuotias, kohta täyttää 5.[/QUOTE]

Mistäs tiedät mitä "puuhailevat" siellä ulkona keskenään?

 

["Jenis"]

[QUOTE="kotiäiti";26263405]Mistäs tiedät mitä "puuhailevat" siellä ulkona keskenään?[/QUOTE]

Siitä, että näen ja kuulen heidät koko ajan Ovat tossa talonyhtiön leikkipaikalla, joka on meidän oman takapihan jatke, ja välissä ei ole edes pensasaitaa tai muutakaan näköestettä.

Ja usein oon tietty kuopuksen kanssa pihalla myös, mutta tässä nyt olikin kyse yksin ulkoilusta.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="kotiäiti";26263405]Mistäs tiedät mitä "puuhailevat" siellä ulkona keskenään?[/QUOTE]

Eiköhän melekin viisivuotias lapsi itse kerro, jos asiat ovat muuten ok?
Ja jos ei kerro niin sitten on todennäköisesti isompiakin ongelmia mietittävänä kuin se ulkoilu...

 

[säpäle]

Heh. En sanonut enkä tarkoittanut noin.
Sehän riippuu ihan lapsesta, luonteestaan, perheestä, asuinymoäristöstä, tilanteesta jne, mikä kulloinkin oikein tapa toimia.
Minun mielestäni ei voi sanoa "kumminkaan päin" jotain automaattista sääntöä tähänkään asiaan, koska olosuhteita on miljoonia erilaisia.

Niin tiedän tämän, mutta jotenkin saat tällaisen kommentit kuulostamaan aina siltä, että se toinen tapa on sinusta huonompi. Ei ole nimittäin ensimmäinen kerta. Et ilmeisesti huomaa tätä itse ollenkaan.

 

["kotiäiti"]

Siksi että hän saa itseään rikastuttavia onnistumisen kokemuskia ja itsevarmuutta.
Siksi että äidit ja isät ja mummot ja kummit hidastavat usein mielikuvituksen lentoa ja tunkevat omia premissejään leikkeihin.
Siksi, että lapsi haluaa - eikä ole mitään syytä estää.
Siksi, että...

Ja sitten tietenkin välillä on kiva kun on aikuisiakin mukana.
Aina tilanteen mukaan.

Meillä lapset saa onnistumisia/kehuja/tehdä mitä haluaa myös vanhemman ollessa läsnä.

 

[Mummeliisa]

Niin tiedän tämän, mutta jotenkin saat tällaisen kommentit kuulostamaan aina siltä, että se toinen tapa on sinusta huonompi. Ei ole nimittäin ensimmäinen kerta. Et ilmeisesti huomaa tätä itse ollenkaan.

Ikävää moinen.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="kotiäiti";26263440]Meillä lapset saa onnistumisia/kehuja/tehdä mitä haluaa myös vanhemman ollessa läsnä.[/QUOTE]

Kehu ei ole sama kuin itsenäinen onnistumisen kokemus.
Mutta toki kumpiakin tarvitaan.

 

[Viikate]

Minä en usko siihen, etteikö sitä reviiriä saisi laajennettua, vaikka aikuinen ulkona lapsen kanssa olisikin. Voihan se aikuinen tehdä jotain omia puuhiaan sillä aikaa, kun lapsi on kauempana toisaalla tekemässä omiaan. Miksi siihen opetteluun tarvittaisiin se, että aikuinen pysyy sisätiloissa?

Ei se huono tapa ole tuokaan. Kummassakin tapauksessa vanhemman valvova silmä on hetkeksi irrotettu lapsesta, kuitenkin etäisyyden ollessa riittävän lyhyt.
Kukin toimii tietysti tavallaan. Itse olen parhaillani sisällä vesirokkoisen nelivuotiaan ja kolmekuisen vauvan kanssa ruokaa laittaen, vanhimman lapsen painellessa pihalla. Näkyvät kaverinsa kanssa jonkin matkan päässä jotakin maasta kaivelevan Tyttö tietää, minkä alueen sisällä saa liikkua ja on toistaiseksi ollut luottamuksen arvoinen.

 

[säpäle]

Ei se huono tapa ole tuokaan. Kummassakin tapauksessa vanhemman valvova silmä on hetkeksi irrotettu lapsesta, kuitenkin etäisyyden ollessa riittävän lyhyt.
Kukin toimii tietysti tavallaan. Itse olen parhaillani sisällä vesirokkoisen nelivuotiaan ja kolmekuisen vauvan kanssa ruokaa laittaen, vanhimman lapsen painellessa pihalla. Näkyvät kaverinsa kanssa jonkin matkan päässä jotakin maasta kaivelevan Tyttö tietää, minkä alueen sisällä saa liikkua ja on toistaiseksi ollut luottamuksen arvoinen.

No sinullahan oli kai se 6-vuotias eikä 2- tai 3-vuotias. Ihan eri asiasta siis kyse.

 

["kotiäiti"]

Oletteko koskaan katsoneet "oikeasti" sitä teidän pientä siellä ulkona yksinään ollessaan, että kaipaako hän kenties omaa läheistään sinne? Järkytyin, kun aiemmin näin pienen lapsen, ehkä 4-5 vuotias tytöntylleröinen istui hiekkalaatikolla taloyhtiön pihassa ja sieltä seurasi suruinen ilme kasvoilla perhettämme. Ei se lapselle riitä, että hän saa mennä ulos siksi, kun "haluaa", vaan kyllä pieni lapsi tarvitsee aikuista.

 

["kotiäiti"]

Kehu ei ole sama kuin itsenäinen onnistumisen kokemus.
Mutta toki kumpiakin tarvitaan.

No tuokin onnistuu meillä, vaikka se aikuinen on läsnä.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="kotiäiti";26263504]Oletteko koskaan katsoneet "oikeasti" sitä teidän pientä siellä ulkona yksinään ollessaan, että kaipaako hän kenties omaa läheistään sinne? Järkytyin, kun aiemmin näin pienen lapsen, ehkä 4-5 vuotias tytöntylleröinen istui hiekkalaatikolla taloyhtiön pihassa ja sieltä seurasi suruinen ilme kasvoilla perhettämme. Ei se lapselle riitä, että hän saa mennä ulos siksi, kun "haluaa", vaan kyllä pieni lapsi tarvitsee aikuista.[/QUOTE]

Olen katsonut. Jotakuinkin koko ajan kun on pihalla.
Iloisena leikkii tätiensä, enojensa ja serkkujensa kanssa.
On pollea kun saa pallon maaliin tai hiekkakakusta "hyväkakun" joka ei romahda jne.

 

[Viikate]

No sinullahan oli kai se 6-vuotias eikä 2- tai 3-vuotias. Ihan eri asiasta siis kyse.

No tietty, mutta edelleenkin alun perin lähdin kyseenalaistamaan yhtä kommenttia, jossa ihmeteltiin, miksi alle kouluikäisen lapsen pitäisi ulkoilla yksin. Alle kouluikäinenhän tuo tyttö on. Taaperoikäisen en antaisi ulkoilla itsekseen, en myöskään isompien sisarusten seurassa, ellei isompi sisarus olisi jo paljon vanhempi ja ottaisi sovitusti vastuuta taaperon valvonnasta.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="kotiäiti";26263514]No tuokin onnistuu meillä, vaikka se aikuinen on läsnä.[/QUOTE]

Mielenkiintoista.

 

[Maira]

Ei se huono tapa ole tuokaan. Kummassakin tapauksessa vanhemman valvova silmä on hetkeksi irrotettu lapsesta, kuitenkin etäisyyden ollessa riittävän lyhyt.
Kukin toimii tietysti tavallaan. Itse olen parhaillani sisällä vesirokkoisen nelivuotiaan ja kolmekuisen vauvan kanssa ruokaa laittaen, vanhimman lapsen painellessa pihalla. Näkyvät kaverinsa kanssa jonkin matkan päässä jotakin maasta kaivelevan Tyttö tietää, minkä alueen sisällä saa liikkua ja on toistaiseksi ollut luottamuksen arvoinen.

Musta siinä on ihan vissi ero ootko ite pihalla vaikka kukkapenkkiä kitkemässä kuin et sisällä laittamassa ruokaa..Edelleen pihalla ollessa näet sivusilmällä lapsen ja jos ei muuta niin kuulet missä se kulkee tai jos kulkee liian kauas, sisällä ollessa sulla ei ole mitään tällästä apua siinä mukana. Mä uskallan väittää et nopeammin mä reagoin jos jotain sattuu kun siinä pihalla olen kuin että olisin itse sisällä.

2 vuotiaalle ei todellakaan tarvitse antaa tuollasta vastuuta itsestään, miten voisikaan kun toinen ei asian päälle kunnolla edes ymmärrä.

On täysin eri asia puhua esim. vaikka 4 vuotiaasta, hän on 2 vuotta kehityksessä edellä ja ymmärtää asioita paremmin, parivuotias on nipinnapin päässy vauva-ajasta ylitse ja sitä pitäis muka jo yksin pihalle päästää toteuttaa itteensä..

Ei, en pysty ymmärtää, en mitenkään..

 

[Kyynikko]

Jos yksin tai kavereiden kanssa ulkoilu ilman aikuista olisi pienen lapsen mieltä rikastuttava kokemus, miksei sitä toteuteta myös päivähoidossa?

 

[Viikate]

Musta siinä on ihan vissi ero ootko ite pihalla vaikka kukkapenkkiä kitkemässä kuin et sisällä laittamassa ruokaa..Edelleen pihalla ollessa näet sivusilmällä lapsen ja jos ei muuta niin kuulet missä se kulkee tai jos kulkee liian kauas, sisällä ollessa sulla ei ole mitään tällästä apua siinä mukana. Mä uskallan väittää et nopeammin mä reagoin jos jotain sattuu kun siinä pihalla olen kuin että olisin itse sisällä.

2 vuotiaalle ei todellakaan tarvitse antaa tuollasta vastuuta itsestään, miten voisikaan kun toinen ei asian päälle kunnolla edes ymmärrä.

On täysin eri asia puhua esim. vaikka 4 vuotiaasta, hän on 2 vuotta kehityksessä edellä ja ymmärtää asioita paremmin, parivuotias on nipinnapin päässy vauva-ajasta ylitse ja sitä pitäis muka jo yksin pihalle päästää toteuttaa itteensä..

Ei, en pysty ymmärtää, en mitenkään..

Tottakai. Täytynee tarkentaa, etten puhu taaperoikäisestä...

 

[Mummeliisa]

Jos yksin tai kavereiden kanssa ulkoilu ilman aikuista olisi pienen lapsen mieltä rikastuttava kokemus, miksei sitä toteuteta myös päivähoidossa?

Ei sitä taideta toteuttaa kotiloissa sen kummemin kuin päivähoidossakaan, ainakaan näiden ketjujen perusteella.

Jos minun lapseni olisivat joskus olleet päivähoidossa vastaavassa paikassa kuin kotopihamme olisivat minun puolestani mielellään saanet leikkiä keskenäänkin pihalla., Se vaan sisältää turhan monta "jossia" kun ei noista ketään ole koskaan perheen ulkopuoliselle hoitoon laitettu.

 

["minä"]

Siksi että hän saa itseään rikastuttavia onnistumisen kokemuskia ja itsevarmuutta.
Siksi että äidit ja isät ja mummot ja kummit hidastavat usein mielikuvituksen lentoa ja tunkevat omia premissejään leikkeihin.
Siksi, että lapsi haluaa - eikä ole mitään syytä estää.
Siksi, että...

Ja sitten tietenkin välillä on kiva kun on aikuisiakin mukana.
Aina tilanteen mukaan.

Meillä taitaa Mummeliisan kanssa olla melko lailla samanlainen kasvatusmetodi tässä, sillä meillä 2v ja 4v ulkoilevat keskenään. Heille on myös kerrottu, että toisista pitää pitää huolta, vaikka vastuuhan on kuitenkin aina aikuisella. Mielestäni lapsella tulee olla mahdollisuus kokeilla itesenäisyyttä turvallisten rajojen sisällä, sillä se kasvattaa lapsen itsetuntoa ja kykyä luottaa itseensä.

Meillä siis on ns. turvallinen piha ja huutoa kuullessani juoksen välittömästi paikalle tarkistamaan tilanteen. Ja tähän päivään mennessä jokaikinen vakavampi tapaturma lapsille on tapahtunut, kun olen ollut alle metrin päässä heistä.

 

["Jenis"]

[QUOTE="kotiäiti";26263504]Oletteko koskaan katsoneet "oikeasti" sitä teidän pientä siellä ulkona yksinään ollessaan, että kaipaako hän kenties omaa läheistään sinne? Järkytyin, kun aiemmin näin pienen lapsen, ehkä 4-5 vuotias tytöntylleröinen istui hiekkalaatikolla taloyhtiön pihassa ja sieltä seurasi suruinen ilme kasvoilla perhettämme. Ei se lapselle riitä, että hän saa mennä ulos siksi, kun "haluaa", vaan kyllä pieni lapsi tarvitsee aikuista.[/QUOTE]

Joo, minä tosiaan ihan oikeasti katson noita leikkiviä poikia monta kertaa sinä aikana kun ulkona ovat. Leikkivät menemään, eivätkä nähtävästi tiedosta tarvitsevansa aikuista. Sisälläkin leikkivät monesti aivan eri huoneessa kuin missä itse olen, aivan omasta tahdostaan.

Mutta toki 5-vuotias on aivan eri asia kuin 2-vuotias, sen ikäistä en itsekään laske ulos yksin.

 

[säpäle]

Ei sitä taideta toteuttaa kotiloissa sen kummemin kuin päivähoidossakaan, ainakaan näiden ketjujen perusteella.

Ja syy tähän on sinun mielestäsi mikä? Minun mielestäni syy tähän on se, että useimmat (onneksi) ajattelevat, että pieni lapsi tarvitsee valvontaa ulkona.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="minä";26263591]Meillä taitaa Mummeliisan kanssa olla melko lailla samanlainen kasvatusmetodi tässä, sillä meillä 2v ja 4v ulkoilevat keskenään. Heille on myös kerrottu, että toisista pitää pitää huolta, vaikka vastuuhan on kuitenkin aina aikuisella. Mielestäni lapsella tulee olla mahdollisuus kokeilla itesenäisyyttä turvallisten rajojen sisällä, sillä se kasvattaa lapsen itsetuntoa ja kykyä luottaa itseensä.

Meillä siis on ns. turvallinen piha ja huutoa kuullessani juoksen välittömästi paikalle tarkistamaan tilanteen. Ja tähän päivään mennessä jokaikinen vakavampi tapaturma lapsille on tapahtunut, kun olen ollut alle metrin päässä heistä. [/QUOTE]

Tuo tapaturmajuttu pätee meilläkin eli toistaiseksi (viimeisen 28 vuoden aikana) ei ole yhdellekään pienelle käynyt onnettomuutta silloin kun ovat olleet keskenään kotipihalla. Minun läsnäollessani sen sijaan on jokusen kerran sattunut samoin kuin ohjatuissa harrastuksissa.

Se tietenkin vain sattumaa, mutta epäilemättä vaikuttaa jossain mielenpohjalla ajatteluunkin.

 

[Mummeliisa]

Ja syy tähän on sinun mielestäsi mikä? Minun mielestäni syy tähän on se, että useimmat (onneksi) ajattelevat, että pieni lapsi tarvitsee valvontaa ulkona.

Useimmat taitavat ajatella niin.

Ja niistäkin (harvoista?) jotka eivät ajattele niin, useimmat taitavat silti tehdä niin kuin on heille itselleen mukavinta.

 

[lucifer]

Kysyisin sellaisen kysymyksen että miksi ette halua viettää lastenne kanssa aikaa ulkona? Minusta on ihana kun saan olla lapsien kanssa ulkona. Se on meidän yhteistä aikaa. Kotitöitä kerkii tekemään myöhemmin. Meillä ei olekaan koti tiptop.

kyllä vietin ja vietän, mutta välillä on tilanteita että on pakko käydä sisällä esim itse en tykännyt imettää ulkona ja vaipanvaihto myös oli mukavampi sisällä ja sillä aikaa vanhempi oli ulkona yksin. ei meillä muksut ole tunteja yksin ulkona. ja nykyään eivät hetkeäkään kun tuo nuorempi on sellainen vilpertti.