Pelottaa ihan Törkeesti! Huomenna lääkkeellinen tyhjennys :/ Kertokaa joku jotain kokemuksia, pliis..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pesco
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

pesco

Jäsen
23.06.2011
125
0
16
Satakunta
Multa löydettiin kohdusta iso hematooma ja sykkeetön 6 viikkoinen sikiö (tai alkiohan tuo vielä on). En tiedä yhtään mitä on edessä. Tuttu kertoi sen olevan kivulias toimenpide. Hän itse on käynyt läpi abortin, joka käytännössä tehdään samalla tavalla. Miten teillä on edennyt tuo lääkkeellinen tyhjennys, kauanko vuotoa kesti sen jälkeen, entä kipuja? Mua pelottaa ihan hirveesti!

Kiitos jo etukäteen!
 
helpompi ja kivuttomampi...itselläni tuulimuna ja en suostunut lääkkeelliseen vaan halusin kaavinnan... yrittivät ensin imurilla mutta liian suuri saalis ja lopulta tarvittiin se kaavinta.
 
Kivut loppuivat mulla aika pian sen jälkeen kun alkio oli tullut ulos.... Nyt kun oon synnyttänyt niin voin sanoa että tyhjennys oli vähän kuin synnytys. Vatsa kramppaili pitkin päivää ja kivut yltyivät pikkuhiljaa kunnes kipulääkekään ei enää kunnolla auttanut. Sitten kohta tuli isompi hyytymä ulos...
 
Minulle tehty samoilla viikoilla lääkkeellinen tyhjennysja kyllä se oli aika kivulia, mutta lääkäristä sai mukaan panacodia ja ihan sillä selvisin hyvin,henkisesti se oli pahempaa..odottaa että se tulee ulos sieltä vaikka vielä ihan minikokoinen onkin.Mutta siitä selviää ja kipua ei kannata pelätä.Kyllä se siitä!
 
Itse sain kipulääkkeet, otin ennen tyhjennystä. Supisteli, mutta ei se kipu nyt ollut mitään ihmeellistä. Loppu menikin sitten päin peetä, vuosin kuin pistetty sika, pakkohan siinä oli sairaalaan lähteä kun ei meinannut enää tajuissaan pysyä. Yö osastolla tipassa, vuoto kesti tämän jälkeen noin viikon. Yleensä näin ei vissiin kuitenkaan käy :)
 
mulle on tehty lääkkeellinen keskeytys. ei ollut mitenkään todella kivulias, tuntu kuin olis ollut menkkajomotuksia vain, vuoto oli todella rajua aluks ja se vähän yllätti. mulla ei tuolla kuitenkaan kohtu tyhjentynyt joten jouduin vielä kaavintaan. enää en lääkkeelliseen suostuis vaan pyytäisin heti kaavinnan.
 
Mulla viimeks tehtiin lääkkeellinen tyhjennys tuulimunan jälkeen. Olin hetken aikaa tosi kipee siitä ja sit oksentelin monta tuntia. :( Tänään ultrassa näkyi pussi ja istukka, ei alkiota. Pelkään että sama toistuu taas. :'(
 
mulla on ollut monen monta keskenmenoa ja kaksi kertaa on yritetty lääkkeillä, kummallakin kerralla epäonnistui ja jouduin kaavintaan. Tokalla kerralla tuli lisäksi kohtutulehdus. :(
Kivut olivat kovat. :(

Itse ottaisin aina täst edespäin kaavinnan, sen jälkeen ei tunnu muulta kuin että olis menkat...

tsemppiä!
 
[QUOTE="Pyy";26423324]helpompi ja kivuttomampi...itselläni tuulimuna ja en suostunut lääkkeelliseen vaan halusin kaavinnan... yrittivät ensin imurilla mutta liian suuri saalis ja lopulta tarvittiin se kaavinta.[/QUOTE]

vai saalis....
 
minulla 3 lääkkeellistä tyhjennystä tehty, kaikki mennyt hyvin alusta loppuun asti ilman komplikaatioita. Kivut ei ole olleet koskaan menkkakipuja kummoisempia. Vuoto saattaa jatkua pitkäänkin mutta ei sitä nyt saavista kaataen tule, ihan kykenevä ollut joka kerta seuraavana päivänä toimimaan kuin ei mitään.
 
Minä sain särkylääkkeen ensiksi, joten ei sattunut juuri enempää kuin menkat. Ja vuotoa kesti kuin menkoissa. Oma vinkkini on että siteen heittää katsomatta roskiin ja vessanpytyllä pesee käsisuihkulla ennen kuin pyyhkii paperilla. Ei tarvi katella mahdollisia klimppejä ja miettiä niitä. Henkisesti oli raskasta ettei vauvaa tule, fyysisesti oli helppo.
 
mulle on tehty ja valehtelematta, se kipu oli samanlaista kuin synnytyksessä avautumisvaihe. Eli kamalaa. Kipulääkkeitä sain, mutta ne ei oikein auttaneet. Lopulta sikiö ei edes tullut kunnolla ulos joten jouduin jäämään yöksi. Muutaman viikon päästä selvisi, että kohtuun olikin jäänyt raskausmateriaalia ja jouduin vielä kaavintaan. Ihan kamala kokemus.
 
[QUOTE="Pyy";26423790]että liian suuri saalis ei mahdu imuriin,pääädytään kaavintaan.[/QUOTE]

No johan. Itselleni oli ihan uutta että tuollaista nimitystä käyttävät.
 
kyllä mäkin melkein synnytykseen vertaisin. Lääkkeencjälkeen seuravana aamuna alko vuoto ja sitä tuli litrakaupalla. Sit alko supistaa ja suihkussa kuuman veden alla pystyin olee. Sit ku tuli ulos ni helpotti. Mä sain kaks lääkettä ja toinen ois pitäny ottaa myöhemmin et varmasti tyhjenee, en ottanu kaikki oli tarkastuksessa ok. varaa tarpeeks särkylääkettä enkä suosittele tutkimaan tuloksia...
 
Mulle tehty 2x tuo lääkkeellinen. Panacod+600Burana toimi hyvin(ja ettei nyt tarvi alkaa moralisoimaan, niin EI ollut abortteja). Kyllä siitä selviää. Mulla oli 2 synnytystä tätä ennen.
Kaavintoja on tehty synnytysten jälkeen, koska mulla tuppaa istukkaa kiinnittymään niin hurjan kovaa kiinni. 3 synnytystä ja 5 kaavintaa, ei mukavia. Mä liputan kyllä lääkkeellisen puolesta, mutta tosin se ei aina riitä sekään.
Tsemppiä!
 
Mulle tehty 2x tuo lääkkeellinen. Panacod+600Burana toimi hyvin(ja ettei nyt tarvi alkaa moralisoimaan, niin EI ollut abortteja). Kyllä siitä selviää. Mulla oli 2 synnytystä tätä ennen.
Kaavintoja on tehty synnytysten jälkeen, koska mulla tuppaa istukkaa kiinnittymään niin hurjan kovaa kiinni. 3 synnytystä ja 5 kaavintaa, ei mukavia. Mä liputan kyllä lääkkeellisen puolesta, mutta tosin se ei aina riitä sekään.
Tsemppiä!

Lisään vielä: Olen kolmasti synnyttänyt pelkän ilokaasun tuella. En voi puhua todellakaan edes samassa lauseessa synnyttämisestä ja lääkkeellisestä tyhjennyksestä. Synnytykseen ei olisi kyllä paljon Buranat yms. auttaneet.
Kokemuksia on kai monia...
 
Samaa sanon, kun moni edellinen, eli mulla kans ekassa km:ssa lääkkeellä tosi kovat kivut -ihan verrattavissa synnytyskipuihin (eikä auttanu kipulääkkeetkään). Vaikka toi on tosiaan yksilöllistä, niin jos meinaat kotona nuo lääkkeet ottaa, niin suosittelen varmistamaan, että joku muun on kotona sun kanssa. Jos sairaalassa antavat, niin sieltä saa sitte vahvistusta kivunlievitykseen tarpeen vaatiessa. Kivut sitte tosiaan hellittää, kun "saalis" tulee ulos.

Mulla ei myöskään tyhjentyny kohtu kokonaan, eli kaavintaan mentiin tuon lääkekärvistelyn jälkeen. Ja sen jälkeen oli mulla ainakin huomattavasti menkkoja runsaampaa vuotoa jonkun 4-5 viikkoa (no, loppua kohden tietty määrä väheni). Siitä parin viikon päästä olinki sitte jo taas raskaana, ja tuon raskauden tuloksen peittelin juur yöunille. :)

Toisessa km:ssa, nyt alkuvuodesta pyysin (ei, vaan VAADIN) saman tien kaavintaa. Sanoin, etten voi huutaa tuskissani kipuja kotisohvalla, kun kaks pientä ihmistä on mun vastuulla, mut eivät vaan p*rkele suostuneet. Ne alko juurikin selittää noista kaavinnan vaaroista (missä kirurgisessa toimenpiteessä nyt EI olis riskejä?!), mut itelle tuli kyllä semmonen olo, että määrärahoja siinä vaan säästeltiin.

Olis niitten kai pakko ollu se kaavinta antaa, jos olisin nyrkkiä pöytään lyöny, mut siinä vaiheessa oli fiilikset aika herkillä, ja suostuin lopulta ottamaan ne pirun pillerit. Mut kotiin en lähteny, vaan sain sieltä aika tujut lievitykset ja makoilin pari tuntia TYKSin patjoilla. Oli aika lailla pokassa pitelemistä, kun sitte ultrassa totesivat, että mitään ei ollu tapahtunu, ja "pitää tästä nyt sitten varmaan siihen kaavintaan ryhtyä..." :)
 
Miulla kanssa tuulimuna. Valitsin lääkkeet kaavinnan sijaan. Ja kaduin sitä päätöstä. Piti olla lyhyt keikka. Pari tuntii ja kotiin. Kesti sitten tyhjentyminen. Syömästä kiellettiin sinä aamuna. Jos joutuu jostain syystä kaavintaan. Luvattiin, että ruokailla saan jo aamupäivästä. Siellä sitten makoiltiin päiväosastolla koko päivä, ilman ruokaa. 4 aikoihin ilmoitettiin, että otetaan yöksi osastolle. Koska kohtu ei ollut tyhjentynyt tarpeeksi. Pyörryin ensimäisen kerran elämässäni hissiin kun oltiin osastolle menossa. Silloin sain mehua lasin.

Yöksi sijoitettiin johonkin varaston tapaiseen, kun tilaa ei ollut synnyttäneiden osastolla. Iltapalalle sain luvan mennä. Mutta pyörryin uudelleen jonottaessani iltapalaa. Joka minulta sitten jostain syystä sen jälkeen kiellettiin. Yö meni itkien heikkoa oloa. Aamulla tempaistiin käytävälle makaamaan odottamaan lääkäriä. Silloin sain jossain vaiheessa aamupäivää sokeripalan, kun olo oli todella heikko.

Joskus iltapäivästä vihdoin kerkesi lääkäri ottamaan vastaan ja sain luvan lähteä kotiin.

Mutta tarinoita on varmasti niin monta kun meitä ihmisiäkin. Joten uskoisin omani olleen vain erittäin huonoa onnea.
 

Yhteistyössä