L
lastenvahti
Vieras
Olen ollut useamman vuoden kokopäiväisenä lastenvahtina perheelle, jossa lapset 5v ja 10v.
5v on aivan ihana, leikkisä, hauska, iloinen ja huumorintajuinen lapsi. Kaikki on kivaa ja aina positiivisellä tuulella. 10v on täysi vastakohta. Itsekäs, epäkohtelias, suoraan sanoen törkeä, ei kunnioitusta ketään kohtaan, väittää vastaan joka asiasta ja on epärehellinen. Tosi kömpelö sosiaalisissa tilanteissa, ei ymmärrä vihjeitä tai kuvailevaa puhetta, hankala lapsi hoitaa.
Ongelma on, että tämä 10v käytös minua kohtaan on tullut siihen pisteeseen, että haluan lyödä hanskat tiskiin ja lopettaa. Hän puhuu minulle törkeästi, keskeyttää lauseeni, ei usko mitä sanotaan, väittää vastaan MISTÄ TAHANSA ja saattaa esim. kutsua valehtelijaksi tms. Olen jo useamman vuoden tätä menoa katsellut ja lähentynyt enemmän 5v kanssa. Tämä 10v ei ole koskaan tykännyt leikkiä, joten leikin yleensä 5v kanssa. Suoraan sanottuna ollaaan tultu pisteeseen, jossa en halua enää nähdä koko 10v lasta. Hän ei ole tälläinen vain minua kohtaan, vaan myös 5v:tä, vanhempiaan, kavereita, koulussa ongelmia jne.
Olen puhunut vanhemmille asiasta, mutta suoraan sanonuttuna en jaksa enää. Heillä ei ole mitään seuraamuksia lapsen käytökselle, hän saa aina mitä haluaa, luultavasti koska vanhemmilla on huono omatunto koska eivät vietä tarpeeksi aikaa lastensa kanssa. He ovat usein paikalla kun tämä 10v puhuu minulle rumasti eivätkä sano mitään. En jaksa enää edes kertoa vanhemmille.
Nyt kuitenkin olen saanut kuulla, että syy tähän 10v käytökseen on minussa. Hän on kuulema mustasukkainen ajasta, joka vietän 5v:n kanssa ja siksi käyttäytyy huonosti. Vanhemmat syyttävät minua siitä että vietän liikaa aikaa 5v:n kanssa enkä 10v:n. Totta, ehkä, mutta miksi viettäisin aikaa hänen kanssaan? Hän ei halua leikkiä tai tehdä mitään, hän on ilkeä, törkeä ja epäkohtelias. Hän ei hakeudu seuraani tai kysy leikkimään. Hän ei ole tälläinen vain minua kohtaan vaan muitakin.
En tiedä mitä tekisin, koska rakastan 5v:tä enkä haluaisi lopettaa työtäni, mutta en myöskään suostu olemaan sylkukuppina ja syypäänä 10v:n (joidenkin mielestä asperger-lapsi?) käytökseen.
Vanhemmat eivät vietä aikaa lasten kanssa juuri ollenkaan. Arkisin ei ollenkaan, viikonloppuina pari tuntia. Heillä ei ole juurikaan sääntöjä eikä yhtään seuraamuksia. Heillä ei myöskään ole mitään kotiaskareita tms. Olen yrittänyt tuoda seuraamuksia huonoon käytökseen ja "palkintoja" hyvään, ignoroida törkeät puheet mutta mikään ei auta. 5v:llä on selvät rajat mitä hän saa tehdä kanssani, koska hän kunnioittaa ja uskoo minua.
En tiedä miksi avauduin, tuntuu vaan uskomattoman epäreilulta että minua syytetään tämän lapsen ongelmista. Olen päivästä 1 asti yrittänyt kohdella kumpaakin lasta tasapuolisesti, ottanut mukaan menoihin ja leikkeihin. Minäkin olen kuitenkin ihminen, enkä jaksa 24/7 epäkunnioitusta ja ilkeilyä. Olenko nyt siis vuoden huonoin lastenvahti, vai onko vika jossain muualla? Minun teoriani mukaan 10v käyttäytyy huonosti, koska voi. Kyllä minäkin ajaisin ylinopeutta ja punaisia päin, jos teoillani ei olisi mitään seuraamuksia ja voisin tehdä mitä haluaisin.
5v on aivan ihana, leikkisä, hauska, iloinen ja huumorintajuinen lapsi. Kaikki on kivaa ja aina positiivisellä tuulella. 10v on täysi vastakohta. Itsekäs, epäkohtelias, suoraan sanoen törkeä, ei kunnioitusta ketään kohtaan, väittää vastaan joka asiasta ja on epärehellinen. Tosi kömpelö sosiaalisissa tilanteissa, ei ymmärrä vihjeitä tai kuvailevaa puhetta, hankala lapsi hoitaa.
Ongelma on, että tämä 10v käytös minua kohtaan on tullut siihen pisteeseen, että haluan lyödä hanskat tiskiin ja lopettaa. Hän puhuu minulle törkeästi, keskeyttää lauseeni, ei usko mitä sanotaan, väittää vastaan MISTÄ TAHANSA ja saattaa esim. kutsua valehtelijaksi tms. Olen jo useamman vuoden tätä menoa katsellut ja lähentynyt enemmän 5v kanssa. Tämä 10v ei ole koskaan tykännyt leikkiä, joten leikin yleensä 5v kanssa. Suoraan sanottuna ollaaan tultu pisteeseen, jossa en halua enää nähdä koko 10v lasta. Hän ei ole tälläinen vain minua kohtaan, vaan myös 5v:tä, vanhempiaan, kavereita, koulussa ongelmia jne.
Olen puhunut vanhemmille asiasta, mutta suoraan sanonuttuna en jaksa enää. Heillä ei ole mitään seuraamuksia lapsen käytökselle, hän saa aina mitä haluaa, luultavasti koska vanhemmilla on huono omatunto koska eivät vietä tarpeeksi aikaa lastensa kanssa. He ovat usein paikalla kun tämä 10v puhuu minulle rumasti eivätkä sano mitään. En jaksa enää edes kertoa vanhemmille.
Nyt kuitenkin olen saanut kuulla, että syy tähän 10v käytökseen on minussa. Hän on kuulema mustasukkainen ajasta, joka vietän 5v:n kanssa ja siksi käyttäytyy huonosti. Vanhemmat syyttävät minua siitä että vietän liikaa aikaa 5v:n kanssa enkä 10v:n. Totta, ehkä, mutta miksi viettäisin aikaa hänen kanssaan? Hän ei halua leikkiä tai tehdä mitään, hän on ilkeä, törkeä ja epäkohtelias. Hän ei hakeudu seuraani tai kysy leikkimään. Hän ei ole tälläinen vain minua kohtaan vaan muitakin.
En tiedä mitä tekisin, koska rakastan 5v:tä enkä haluaisi lopettaa työtäni, mutta en myöskään suostu olemaan sylkukuppina ja syypäänä 10v:n (joidenkin mielestä asperger-lapsi?) käytökseen.
Vanhemmat eivät vietä aikaa lasten kanssa juuri ollenkaan. Arkisin ei ollenkaan, viikonloppuina pari tuntia. Heillä ei ole juurikaan sääntöjä eikä yhtään seuraamuksia. Heillä ei myöskään ole mitään kotiaskareita tms. Olen yrittänyt tuoda seuraamuksia huonoon käytökseen ja "palkintoja" hyvään, ignoroida törkeät puheet mutta mikään ei auta. 5v:llä on selvät rajat mitä hän saa tehdä kanssani, koska hän kunnioittaa ja uskoo minua.
En tiedä miksi avauduin, tuntuu vaan uskomattoman epäreilulta että minua syytetään tämän lapsen ongelmista. Olen päivästä 1 asti yrittänyt kohdella kumpaakin lasta tasapuolisesti, ottanut mukaan menoihin ja leikkeihin. Minäkin olen kuitenkin ihminen, enkä jaksa 24/7 epäkunnioitusta ja ilkeilyä. Olenko nyt siis vuoden huonoin lastenvahti, vai onko vika jossain muualla? Minun teoriani mukaan 10v käyttäytyy huonosti, koska voi. Kyllä minäkin ajaisin ylinopeutta ja punaisia päin, jos teoillani ei olisi mitään seuraamuksia ja voisin tehdä mitä haluaisin.
