Emme sitten enää vieraile vanhempieni luona...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja itku tuli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

itku tuli

Vieras
Olin eilen käymässä lasteni kanssa vanhempieni luona. 6v poikani suuttui kun ei saanut tahtoaan läpi ja lähti mököttämään pihakeinuun. Isäni lähti perässä. Luulin, että isäni lähti puhumaan pojan kanssa ja ratkomaan mistä kenkä puristaa. Pian sen jälkeen kuului armoton huuto ja lähdin välittömästi katsomaan mitä tapahtuu. Nuorempi lapseni juoksee luokseni ja sanoo, että ukki tukistaa veljeä. Kun saavun paikalle kuulen miten isäni sanoo lapselle, että jos et nyt ole hiljaa joku soittaa poliisit kun huudetaan ja ukki joutuu putkaan. Jos et nyt ole hiljaa ottaa hän tukasta uudestaan kiinni. Kun minä puutuin asiaan (en hyväksy hiuksista tukistamista, en varsinkaan jos ei ole edes yritystä selvittää asioita) sanoo isäni, ettyä hänen pihallaan ei huudeta ja kiukutella ja voimme lähteä kotiin. Isäni vielä sanoi pojalle, että mene kotiin. Mehän sitten lähdimme siltä seisomalta. Eikä ole pelkoa, että menemme kyläilemään vähään aikaan. Äitini seisoo vieressä isääni puolustaen, vmäinen hymy naamalla. Hänen mielestään minä aiheutan aina "kohtauksia" joita saa hävetä.

Samaiset vanhempani olivat naapureille selittäneet, miten lapseni eivät pääse heille kesällä yökylään. Minä kun en päästä. Naapuri tätä minulle ääneen ihmetteli, että kyllä hänen lastenlapsensa heille pääsevät. Suu auki kuuntelen mitä naapuri tilittää, kunnes saan sanottua, että minä en ole lapsiani kieltänyt yökylään tulemasta mutta vanhempani eivät koskaan ole lapsia heille pyytäneet ja kerran kun kysyin, että sopiiko yksi yö, niin ei sopinut. Äitini ilmoitti, että ei halua ottaa lapsia heille.

En vaan voi mitään mutta kyyneleet tulevat silmiin koko ajan.
 
Harmillista, että isovanhemmat käyttäytyvät kuinka käyttäytyvät.
Lapsillehan heidän käyttäytyminen kostautuu, ei kenellekkään muulle. Ja varmaan isovanhemmat on lapsille tärkeitä kuitenkin :/

Tukistamista en olisi hyväksynyt minäkään. Olen joskus äitini kanssa käynyt myös pieniä kasvatus-vääntöjä. Ei tosin noin rankoista kuin sinä.. Olen sanonut äidilleni hyvin suoraan, että minä kasvatan omat lapseni omalla tavallani, äitini kasvatti aikoinaan omat omalla tavallaan. Toistaiseksi tämä on toiminut.
 
Hurja juttu! Iso hali sulle, mutta koita vain nyt tässä kohtaa aatella, että "vanhempasi ne hyvän menettävät"! Ei noin kohdella ketään, saati omaa lastaan tai lapsenlapsiaan.. Vanhempasi ovat suuren anteeksipyynnön ja selityksen velkaa sekä lapsellesi, että sinulle.. Mulla on mennyt välit isääni poikki jo lähes parikymmentä vuotta sitten(ei sentäs edes noin kauheita tapahtunut), enkä ole yhteyttä pitänyt, eikä hänkään, vaikka hänen syynsä, että niin pääsi tapahtumaan..Ikävä tosiasia vain on se, että sukulaisiaan ei voi valita ja vanhempiaan vielä vähempi! Mutta heidänkin täytyy osata olla "ihmisiä", eikä mitään kenraaleja, jotka määrää marsiijärjestyksen! Jaksuja sulle<3
 
miksi sä olet tekemisessä tuollaisten ihmisten kanssa?? Minä en kyllä tuollaisen jälkeen enää kylään menisi koskaan. En haluaisi lapsille traumoja väkivaltaisista isovanhemmista. Ja eipä tuo äitisikään kovin kuulosta sinua rakastavan.
 
Jätä kokonaan menemättä sinne jatkossa.
Siinä olisi sille äidillesi sitä kohtausta kerrakseen mitä saa aina hävetä.

Eipä tuosta saa mitenkään sellaista kuvaa että lapsenlapset jäisivät nyt jostain merkityksellisestä paitsi vaikka eivät noiden isovanhempien kanssa olisikaan tekemisissä.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
Isäni ei koskaan tule pyytämään anteeksi keneltäkään. Hänhän ei virheitä tee. Olen itse saanut lapsena tukkapöllyjä, luunappeja ja remmiä. Koskaan hän ei ole pyytänyt tekojaan anteeksi. Enkä tasan tarkkaan ole lapsena voinut olla niin paha, että remmiä olisin ansainnut. Omat lapseni "säästän" kaikelta tuolta. Heidät kasvatan rakastaen, vaikka kuria on, mutta heidän pitää tuntea olevansa meille vanhemmille rakkaita.

Minun yhteydenpitoni kotiin saa jäädä. Tiedän, että äitini ei tule soittamaan minulle. Mutta antaa olla, minä en tehnyt mitään väärää, eivätkä lapset. Kohtauksen aihetti kyllä joku muu kuin minä.
 
Esim. minun vanhempani panivat meidän suurperheen lapset kuriin juuri tukistamalla. Meistä tuli kuuliaisia ja kilttejä. Osasimme käyttäytyä kaikkialla. Traumoja ei jäänyt.
Omat lapsemme kasvatimme ilman fyysistä kuritusta.
 
[QUOTE="July";26914588]Esim. minun vanhempani panivat meidän suurperheen lapset kuriin juuri tukistamalla. Meistä tuli kuuliaisia ja kilttejä. Osasimme käyttäytyä kaikkialla. Traumoja ei jäänyt.
Omat lapsemme kasvatimme ilman fyysistä kuritusta.[/QUOTE]

Ei taida kuitenkaan olla ihan isoisän asia tukistaa lasta.
 
Alat huomenna järjestelemään sitä kohtausta jota äitisi saa hävetä loppuelämnsä: soita niille naapureille onko heistä joku nähnyt/kuullut kun isäsi pahoinpiteli lastasi koska harkitset rikosilmoituksen tekoa. Se teetkö sitä ilmoitusta vai et ei niin väliä, mutta ainakaan ne naapurit eivät enää ihmettele eivätkä kysele miksi teitä ei siellä enää näy, eivätkä enää välttämättä edes ala vanhempiesi kanssa juttusille (elleivät sitten itsekin pahoinpitele jälkeläisiään).

Tai sitten vain yrität unohtaa koko ihmisten olemassaolon ja lähdette vaikka lasten kanssa säännöllisesti vierailemaan lähimmässä vanhainkodissa (tai mikä sellaisen paikan nimitys nykyään onkaan), varmasti löytyy paljon sijaismummoja ja -pappoja joista jää mukavia muistoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Täydellisen epätäydellinen;26914623:
Alat huomenna järjestelemään sitä kohtausta jota äitisi saa hävetä loppuelämnsä: soita niille naapureille onko heistä joku nähnyt/kuullut kun isäsi pahoinpiteli lastasi koska harkitset rikosilmoituksen tekoa. Se teetkö sitä ilmoitusta vai et ei niin väliä, mutta ainakaan ne naapurit eivät enää ihmettele eivätkä kysele miksi teitä ei siellä enää näy, eivätkä enää välttämättä edes ala vanhempiesi kanssa juttusille (elleivät sitten itsekin pahoinpitele jälkeläisiään)./QUOTE]

Vaihtoehto II:

Naapurit ajattelevat että sinun vanhempasi olivat sittenkin oikeassa että sinä olet ihan pimahtanut, , kun oma lapsi on tekemässä rikosilmoitusta yhden tukistamisen takia.
 
Minä en usko lapsen traumatisoituvan vakavasti yhdestä tukistamisesta, mutta silti on hyvä, että äiti antaa signaalin, että kukaan, ei edes isoisä saa käydä käsiksi.

Ap:n on syytäkin suojella lapsiaan, sillä minusta on käsittämätöntä tukistaa lasta, joka on vetäytynyt syrjään mököttämään. Tilannehan on sillä erää ohi. Viittaan siis tuohon "minun pihallani ei huudeta" -kommenttiin.

Lapsi toimii oikein, ei riehu, ei kiukuttele, vaan tyytyy tilanteeseen ja menee hautomaan loukattuja tunteitaan omaan rauhaansa ja joku käy repimään tukasta?
 
[QUOTE="Vieras";26914662]Jospas isoisä katsoi olevansa vastuussa lapsensa huonosta äitiydestä.[/QUOTE]

Öööö.... miksi sitten lasta tukistetaan? Jos isoisä vastuussa lapsensa huonosta äitiydestä (mihin en usko aloituksen perusteella), niin tukistaa olisi pitänyt isoisää! Sehän se "syyllinen" sitten on.
 
:hug: ap:lle!

Tosi kurjaa sulle ja lapsillesi. Mutta joo, parempi lapsille etteivät tollasten isovanhempien kanssa ole paljoa tekemisissä, jää vain ikuiset traumat. Tuntuu varmasti tosi pahalta kun omat vanhemmat käyttäytyvät noin. Mullakin välillä ollut napit vastakkain vanhempieni kanssa kasvatusasioissa, mutta ei mitään noin ikävää. Joillekin ihmisille lapset tuntuvat olevan ok niin kauan kun ne on hiljaa ja kiltisti, mitään muuta ei kestetä eikä kiukutteluun osata ollenkaan suhtautua.

Vielä kerran :hug:
 
  • Tykkää
Reactions: idunnor
Taas kerran on palstamamma väsännyt yksipuolisen ja väritetyn kertomuksen ja kuorossa muut täällä antavat tukea aloittajalle vaikka näistä tarinoista aina jää pois se olennainen osa.
 

Yhteistyössä