Miten suhtaudutte naiseen joka antaa lapsensa adoptioon?

[hyvää]

Järjetön kysymys, jota osasin odottaa. Olen olemassa, joten valitsen sen. Mutta jos minut olisi abortoitu, en sitä missään surisi enkä siitä kärsisi, tietenkään, kun en olisi olemassa.

Adoptio on rankka juttu, ei mikään elämänpelastusjuttu vaan siinä on kyse lapsesta ja siitä, että lapsi menettää kosketuksensa biologisiin vanhempiin. Teille se tietysti on pala kakkua, koska olette sitä mieltä että sama se millainen elämä, elämälle pitää pelastaa.

siis sinä mieluummin olisit olematta.. alright.

minä arvostan elämää ja sitä että se jokaiselle suodaan. Kaikille ei käy hyvin tässä elämässä, mutta kyllä varmasti paremman elämän saa kuin afrikan lapset jotka kuolevat nälkään tai jonkun pedofiilin kellarissa kasvaneet.

Minä tunnen adoptoituja ja he kyllä ovat tyytyväisiä elämäänsä.

 

[hyvää]

siis luin nopeasti tuon phoebsin kommentin. jätä eka lause huomioimatta.

 

["vieras"]

Suhtautuisin oikein hyvin vaikken pystykään ymmärtämään ajattelutapaasi siitä että opiskelu ja ydinperhe menee lapsen edelle. Itselläni lapsi menee aivan kaiken edelle. Joka tapauksessa on suurta rakkautta sekä lasta kohtaan että annat hänelle elämän sekä niitä tulevia vanhempia kohtaan jotka ovat niin paljon lasta toivoneet. Parempi on antaa lapsi häntä rakastavaan perheeseen kuin pitää itse jos tietää ettei kykene huolehtimaan hänestä. Verraten esimerkiksi sellaisiin jotka laiminlyövät ja pahoinpitelevät lapsiaan, parempi olisi jos olisivat antaneet adoptoitavaksi rakastavaan perheeseen. Toimit hyvin vastuuntuntoisesti ja olen iloinen kuullessani etteivät kaikki päädy itsekkäistä syistä lapsensa tappamiseen vaan ymmärtävät elämän arvon ja sen että lapsella on oikeus elämään vanhempien teoista ja mielipiteistä huolimatta. Voimaa ja rohkeutta toimia oikein.

 

[Phoebsi]

siis sinä mieluummin olisit olematta.. alright.

minä arvostan elämää ja sitä että se jokaiselle suodaan. Kaikille ei käy hyvin tässä elämässä, mutta kyllä varmasti paremman elämän saa kuin afrikan lapset jotka kuolevat nälkään tai jonkun pedofiilin kellarissa kasvaneet.

Minä tunnen adoptoituja ja he kyllä ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Mahtavaa päättelyä. Olet monen muun tavoin jotenkin kykenemätön kuvittelemaan asiaa sen lapsen kannalta. Vaikka tuskin se helppoa on äidillekään.

Mutta kuitenkin, ap;lle, älä tee lapselle sitä, että kannat hänet kohdussasi, synnytät ja sitten annat pois. Kukaan lapsi ei ansaitse sellaista kohtaloa.

 

[hyvää]

Mahtavaa päättelyä. Olet monen muun tavoin jotenkin kykenemätön kuvittelemaan asiaa sen lapsen kannalta. Vaikka tuskin se helppoa on äidillekään.

Mutta kuitenkin, ap;lle, älä tee lapselle sitä, että kannat hänet kohdussasi, synnytät ja sitten annat pois. Kukaan lapsi ei ansaitse sellaista kohtaloa.

siis sekaisinhan sinä olet. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtaloa?!? Kyllä on asiat hyvin jos tuo on pienin ongelmasi elämässä "byhyy äiti ei halunnut minua".
ajattelisit mieluummin, että rakkaudesta sinuun hän ajatteli antaa elämän, sellaisen jota ei voinut itse tarjota.

 

[Phoebsi]

siis sekaisinhan sinä olet. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtaloa?!? Kyllä on asiat hyvin jos tuo on pienin ongelmasi elämässä "byhyy äiti ei halunnut minua".
ajattelisit mieluummin, että rakkaudesta sinuun hän ajatteli antaa elämän, sellaisen jota ei voinut itse tarjota.

Kuule, sinä et tiedä, mistä puhut. Aikamoista vähättelyä adoptiolapsia kohtaan

 

["vieras"]

Phoebsi, siis sun mielestä ihmisen elämä ei ole edes elämisen arvoinen jos ei ole tekemisissä biologisten vanhempiensa kanssa? Eihän moni vanhempiensa kanssa kasvanutkaan ole. Ehkä sinulla on joku ihannemielikuva siitä että on biologiset vanhemmat kun olet itse adoptoitu, usko pois että moni heistä jotka on kasvaneet biologisten vanhempiensa kanssa toivoisivat että olisivat päässeet adoptoitaviksi. Ihan oikeasti.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="vieras";27086055]Phoebsi, siis sun mielestä ihmisen elämä ei ole edes elämisen arvoinen jos ei ole tekemisissä biologisten vanhempiensa kanssa? Eihän moni vanhempiensa kanssa kasvanutkaan ole. Ehkä sinulla on joku ihannemielikuva siitä että on biologiset vanhemmat kun olet itse adoptoitu, usko pois että moni heistä jotka on kasvaneet biologisten vanhempiensa kanssa toivoisivat että olisivat päässeet adoptoitaviksi. Ihan oikeasti.[/QUOTE]

Silti, minusta adoptio on viimeinen vaihtoehto.

 

[hyvää]

Kuule, sinä et tiedä, mistä puhut. Aikamoista vähättelyä adoptiolapsia kohtaan

no tiedän siltä kannalta jotka ovat tyytyväisiä osaansa.

Tarkoitin, että on pahempiakin kohtaloita.. insestin uhrit, lapsisotilaat, se 8vuotias joka tapettiin ym.

Tiedätkö sinä,että sikiöiden on tutkittu tuntevan kipua abortissa? Nehän siellä veitsellä elävältä silvotaan palasiksi, se jos mikä on surullista

mitä jos vanhemmat kuolee kun lapsi on vauva? sama tilanne joutuu kasvamaan eri vanhemmilla.

 

[Pakko kysyä]

Tyytyväinen siitä, että antaa oman lapsensa pois? Ei se kuule ole niin ruusuista kuin sinä kuvittelet, vai pystyisitkö itse siihen?

Aborttikin on vastuunkantoa, eikä välttämättä jää kaivelemaan pitkäksikään aikaa. Toisin kuin adoptio. Mitähän sitä vastaa sitten lapselleen, jos ja kun hän tulee kyselemään että miksi annoit minut pois, mitä tapahtui? No, halusin opiskella täysillä...

Oletko sinä koskaan tavannut äitiäsi?

 

["vieras"]

siis sekaisinhan sinä olet. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtaloa?!? Kyllä on asiat hyvin jos tuo on pienin ongelmasi elämässä "byhyy äiti ei halunnut minua".
ajattelisit mieluummin, että rakkaudesta sinuun hän ajatteli antaa elämän, sellaisen jota ei voinut itse tarjota.

Musta adoptio ei välttämättä ole lapsen kannalta välttämättä paras vaihtoehto. Aika moni adoptoitu lapsi yrittää etsiä biovanhempiaan, oli lapsuudenkoti kuinka rakastava ja "hyvä" tahansa. Miettivät ennemmin, mikseivät kelvanneet kuin miten biovanhemmat tekivät teon rakkaudesta ja kaipaavat vanhempiaan.

 

[Lapsiahne]

Kuule, sinä et tiedä, mistä puhut. Aikamoista vähättelyä adoptiolapsia kohtaan

Älä Phoebsi noista vähättelijöistä välitä. Moni lapseton koittaa vain ap:tä painostaa adoptioon, että omat mahdollisuudet saada lapsi paranisivat. Ei ne välitä, mistä ja miten lapsen saa, kunhan sen saavat. Biologinen äiti on niille tunteeton lapsenkantoastia, adoptoitava lapsi muka tyhjä taulu.

Ei se lapsettomuus ihmisistä jalompia tai rakastavampia tee, tällä palstalla käyvät tuntuvat olevan kieroutuneita. Ap on varmasti parempi vaihtoehto lapsen kasvattavaksi äidiksi kuin useimmat adoptiota jonottavat. Hän aivan varmasti kiintyy lapseen raskauden edetessä eikä adoptio tule lopulta kysymykseenkään.

 

["vieras"]

Mutta kuitenkin, ap;lle, älä tee lapselle sitä, että kannat hänet kohdussasi, synnytät ja sitten annat pois. Kukaan lapsi ei ansaitse sellaista kohtaloa.

Joku adoptoitu sanoi hyvin, että adoptio on ainoa trauma elämässä, josta pitäisi muka olla kiitollinen.

 

["MinnaKoo"]

Adoptio tulee henkisesti olemaan sinulle tuhatkertaa kovempi juttu mitä abortti. Kuvittele nyt, joku muu kasvattaa lastasi ja on isi riski, ettet näe lastasi enää. Täällä joku abortinvastainen, sama henkilö, kirjoittelee näitä "kunnioittaisin sinua suuresti jos valitsisit adoption" - hömppää. Valitsisin ehdottomasti abortin. Minulla on lapsia ja en vaan kestäisi ajatusta, jos olisin antanut lapsen adoptioon. Kaikella kunnioitukslla adoptioäitejä ja -isiä kohtaan.

 

["maikki"]

minäkään en ymmärrä ap:n ajatusmaailmaa..en todellakaan...eikö abortti olisi paras ratkaisu kuitenkin..Mieti miltä lapsesta tuntuu, kun alkaa ymmärtämään tilanteensa..miltä sinusta tuntuu, kun tiedät, että sinulla lapsi, mutta et tiedä lapsesta mitää..miltä sinusta tuntuu antaa lapsi pienen pienenä käärönä 9kk odotusajan jälkeen vieraiden haltuun.. tunteetonta... Itse EN IKINÄ voisi tuossa tilanteessa, noin hepposilla syillä antaa lasta adoptioon, en ikinä..Mielestäni vastuu pitää itse kantaa! Mutta tsemppiä tulevaisuuteesi!

 

[minusta]

[QUOTE="MinnaKoo";27086264]Adoptio tulee henkisesti olemaan sinulle tuhatkertaa kovempi juttu mitä abortti. Kuvittele nyt, joku muu kasvattaa lastasi ja on isi riski, ettet näe lastasi enää. Täällä joku abortinvastainen, sama henkilö, kirjoittelee näitä "kunnioittaisin sinua suuresti jos valitsisit adoption" - hömppää. Valitsisin ehdottomasti abortin. Minulla on lapsia ja en vaan kestäisi ajatusta, jos olisin antanut lapsen adoptioon. Kaikella kunnioitukslla adoptioäitejä ja -isiä kohtaan.[/QUOTE]

Olen kirjoittanut yhden kommentin. Minulla on biologisia lapsia ja mulle on tehty abortti. Kunnioitan oikeasti niitä ihmisiä, jotka voivat valita aikuisemman ja vastuullisemman ratkaisun mitä itse olen tehnyt. Aborttia en ole kertaakaan katunut, mutta ei se minusta kovin jalo teko ollut. Väitän että suurin osa adoptoiduista saa hyvän elämän ja heillä on sentään siihen mahdollisuus.

 

[minusta]

Älä Phoebsi noista vähättelijöistä välitä. Moni lapseton koittaa vain ap:tä painostaa adoptioon, että omat mahdollisuudet saada lapsi paranisivat. Ei ne välitä, mistä ja miten lapsen saa, kunhan sen saavat. Biologinen äiti on niille tunteeton lapsenkantoastia, adoptoitava lapsi muka tyhjä taulu.

Ei se lapsettomuus ihmisistä jalompia tai rakastavampia tee, tällä palstalla käyvät tuntuvat olevan kieroutuneita. Ap on varmasti parempi vaihtoehto lapsen kasvattavaksi äidiksi kuin useimmat adoptiota jonottavat. Hän aivan varmasti kiintyy lapseen raskauden edetessä eikä adoptio tule lopulta kysymykseenkään.

Toivottavasti kiintyy, sehän on paras mahdollinen tilanne. Mutta jos ei kiinny, niin ei se hänestä kelvotonta tee, päinvastoin kypsän ihmisen joka tunnustaa realiteetit. Ja nyt ei osunut, minulla on lapsia, biologisia. Mutta siinä olet oikeassa, että minusta vanhemmuus on paljon muutakin kuin biologiaa.

 

["vieras"]

Mitä vikaa siinä on että toisille, sekä lapsettomille että niille joilla on omia lapsia, annetaan mahdollisuus adoptioon? Ja lapselle oikeus elämään? Ei kukaan täällä voi päättää siitä etteikö jonkun elämä olisi elämisen arvoista vain siksi ettei tunne biologisia vanhempiaan tai ellei ole syntynyt länsimaissa varakkaaseen ihanneydinperheeseen. Abortti on niin väärin kuin olla ja voi, en voi kuvitella suurempaa raakuutta. Raaempaa kuin tappaa joku vieras aikuinen ihminen on tappaa oma viaton lapsensa.

 

["Xxx"]

Kuule, sinä et tiedä, mistä puhut. Aikamoista vähättelyä adoptiolapsia kohtaan

Hmm, eiköhän tuo oma puheesi ole melkoista vähättelyä lapsen surmaamista kohtaan.

 

[Xzx]

Tyytyväinen siitä, että antaa oman lapsensa pois? Ei se kuule ole niin ruusuista kuin sinä kuvittelet, vai pystyisitkö itse siihen?

Aborttikin on vastuunkantoa, eikä välttämättä jää kaivelemaan pitkäksikään aikaa. Toisin kuin adoptio. Mitähän sitä vastaa sitten lapselleen, jos ja kun hän tulee kyselemään että miksi annoit minut pois, mitä tapahtui? No, halusin opiskella täysillä...

Meinaat että sitä on tyytyväisempi itseensä, kun on tappanut oman lapsensa?

 

[Phoebsi]

Meinaat että sitä on tyytyväisempi itseensä, kun on tappanut oman lapsensa?

Emme ajattele abortista samalla tavalla, joten aika turha edes lähteä sulle vastaamaan mitään.

 

[Phoebsi]

Oletko sinä koskaan tavannut äitiäsi?

Olen monta kertaa, ja isän myös.

 

[mieti, mieti...]

Rankka asia.
Olet järkevän oloinen nuori nainen. Varmasti katuisit adoptiota lopun ikääsi? miten sitten kun muutaman vuoden päästä teetkin vauvoja uuteen ihanaa elämääs,i uuden ihanan miehesi kanssa? mitä mahtaa esikoisesi ajatella, kun annoit hänet pois? mitä itse silloin miettisit?että tuolla jossain on esikoisesi? sinuna tekisin lapsen ja järjestäisisin elämäni lapsen kanssa tai toinen vaihtehto abortti.
Ja kyllä, luulen että saat outoja katseita ym.. adoptioon päätyessäsi.
Viimeiset hetket aborttiin on nyt käsillä...

 

["Xxx"]

Emme ajattele abortista samalla tavalla, joten aika turha edes lähteä sulle vastaamaan mitään.

Miksi sitten vastasit? Päättelysi on jotenkin tosi outoa. Mielummin Tapat lapsen kun annat sen syntyä ei-biologiselle äidille. Sitten ilmoitat, että et näe syytä keskustella sellaisten kanssa, joiden mielipiteet eroavat omistasi. Jep, kannattaisikohan sinun keskustella sitten vaikka jonkun ammattilaisen kanssa.

 

["noh"]

[QUOTE="vieras";27085789]Samaa mieltä, mielestäni suurin rakkauden osoitus lapselle. Lapsen saaminen on mielestäni aina jossain mielessä omien halujensa (saada olla äiti, jatkaa omia geenejä, jne.) tyydyttämistä. Adoptiossa annat täysin epäitsekkäästi lapselle elämän lahjan, vaikket itse voikaan häntä pitää. Abortti on ns. "helppo" ja itsekäs ratkaisu adoptioon nähden.[/QUOTE]

Suurin rakkaudenosoitus? En ole koskaan käsittänyt tuota väitettä. Suurin olisi pitää ja hoitaa.

AP:n kysymykseen: säälisin. Äiti tuskin helposti koskaan lapsestaan luopuu.