en jaksa enää

[lopj]

eli tilanne on tämä: oon kahden pienen lapsen äiti ja mies on todellapaljon töissä. mulla on nyt voimat ihan loppu tän arjen pyörittämiseen, en vaan jaksa enää! ei edes ulkoilla lasten kanssa emää kun esikoinen kumminkin saa uhmailukohtauksen ja nuorempi kitisee rattaissa. mä olen niin loppu ja haaveilen koko ajan poismuutosta...ihan yksin. ainut ongelma on etten taida pystyä olemaan erossa lapsistamme montaa päivää. en vaan keksi enää enempää. tukiverkkp aittaa niin paljon kuin pystyy mutta ei se vaan riitä. pinna palaa todella herkästi ja itken mitä pienemmästäkin syystä... onko mitään neuvoja tilanteeseen?

 

["Vieras"]

Käytkö töissä?

 

[alkuper.]

en käy kun olen äityislomalla.

 

["vieras"]

Ei tuosta tule mitään, nyt lapset hoitoon ja äiti töihin lepäämään.

 

["Vieras"]

Varaa sairaanhoitajalta aika ja pyydä että pääsisit verikokeisiin ja jos jotain häikkää, lääkäriin. Paras varmaan ensin tutkia fyysinen puoli.

Jos sairaanhoitajalle pääsyon vaikeaa, mene samantien yksityisen lääkäriaseman sivuiille ja varaa lääkäriaika. Monilla sivuilla on lääkäreiden kuva, valitse sellaisnen, joka herättää luottamuksesi. Ja se aika mahd pian.

Ja lepää aina kun voit. Tsemppiä.

 

[Äksymaija]

eli tilanne on tämä: oon kahden pienen lapsen äiti ja mies on todellapaljon töissä. mulla on nyt voimat ihan loppu tän arjen pyörittämiseen, en vaan jaksa enää! ei edes ulkoilla lasten kanssa emää kun esikoinen kumminkin saa uhmailukohtauksen ja nuorempi kitisee rattaissa. mä olen niin loppu ja haaveilen koko ajan poismuutosta...ihan yksin. ainut ongelma on etten taida pystyä olemaan erossa lapsistamme montaa päivää. en vaan keksi enää enempää. tukiverkkp aittaa niin paljon kuin pystyy mutta ei se vaan riitä. pinna palaa todella herkästi ja itken mitä pienemmästäkin syystä... onko mitään neuvoja tilanteeseen?

Äitiys on raskasta.
Ja ne voimat kun loppuu, ei se yhden yön vapaa niitä takaisin tuo.
Eikä viikonkaan.
Eikä se yksin muutto ole ratkaisu sinällään, kun sä katuisit sitä lopun ikääs. (viestistäsi päätellen, ei sillä että etä-äitejä vastustaisin.)

Pyydä neuvolassa, että haluat mennä neuvolapsykologin juttusille. Puhuminen auttaa, ja siihen päälle tukiverkon tuoma helpotus.
Tuohon tilanteeseen ei ole ratkaisua sinällään, kun se äitiyden väsähtäminen on omassa päässä, ei niinkään työn määrässä.
Jos palaat töihin->tarhaan vienti ja haku ressaa. Jos jäät tilanteeseen->palaat loppuun ja teet jotain mitä kadut (tyyliin se pois muutto yksin.).
Joten, hae apua. Muuta mä en osaa neuvoa, mutta neukkupsykologi osaa! Ne on ammattilaisia äitiyden ongelmiin.
Voimia.

 

[alkuper.]

Outo juttu tässä on se että jaksaisin esikoisen kanssa kahdestaan vallan mainiosti mutta sitten tämä vauvaikäinen kuopus... Kaksi pientä yhtäaikaa on vaan niin paljon mun jaksamiselle...

 

[nvn]

voisitko mennä lomailemaan, vaikka kahdestaan sen esikoisen kanssa? Saisitte aikaa kahdestaan ja sinäkin levättyä jos yhden kanssa on helpompaa. Kotona olevakaan ei väsyisi kun on siellä sen vauvan kanssa?

 

[mhh]

onko miehelläsi viikonloppuvapaita? Lähdet lepäämään viikonlopuksi joko yksin tai yhden lapsen kanssa.

 

["Vieras"]

Outo juttu tässä on se että jaksaisin esikoisen kanssa kahdestaan vallan mainiosti mutta sitten tämä vauvaikäinen kuopus... Kaksi pientä yhtäaikaa on vaan niin paljon mun jaksamiselle...

Pitää vaan sopeutua siihen, että esikoinen selviää kyllä vuoronsa odottamisesta eikä siitä ole hänelle mitään haittaa. Sinun ei tarvitse ola "täydellinen äiti "

 

[alkuper.]

[QUOTE="Vieras";27135598]Pitää vaan sopeutua siihen, että esikoinen selviää kyllä vuoronsa odottamisesta eikä siitä ole hänelle mitään haittaa. Sinun ei tarvitse ola "täydellinen äiti " [/QUOTE]

Ei nyt ole ollenkaan siitä kyse että yrittäisin/haluaisin olla täydellinen äiti. Kerroin aloituksessani siitä kuinka loppu mä olen tähän perhe-elämään.