M
"Minttu"
Vieras
En mieti rahan puolesta, vaan tuon teidän elämänasenteen kannalta. Kuinka korkealta ja kovaa tiput, kun työkkäri "pakottaa" sinut ja miehesi töihin/kurssille..
S
"sasa"
Vieras
Ja minä maksan teidän oleilua, kivaa
Olet kuitenkin kunnalla tai valtiolla töissä, joten todellisuudessa joku yksityisellä töissä tai yrittäjä oleva maksaa sinunkin puuhastelun verovaroin rahoitetussa työpaikassasi.
K
"Kaisa"
Vieras
[QUOTE="Minttu";27489715]En mieti rahan puolesta, vaan tuon teidän elämänasenteen kannalta. Kuinka korkealta ja kovaa tiput, kun työkkäri "pakottaa" sinut ja miehesi töihin/kurssille..[/QUOTE]
Tai sitten huomaat, ettei lapsesi saa kavereita koulussa, koska olette "työnvieroksujia". Eli aidosti laiskoja ja saamattomia ihmisiä.
Tai sitten huomaat, ettei lapsesi saa kavereita koulussa, koska olette "työnvieroksujia". Eli aidosti laiskoja ja saamattomia ihmisiä.
En usko tätä. Yksikään sairaanhoitaja ei voi pakoilla työtä 4kk. Ei vaikka tekisi mitä, työhön kutsu tulisi varmasti alle puolessa päivässä
A
asasd
Vieras
[QUOTE="Kaisa";27489637]Toisaalta alkaa ymmärtää poliitikkojen kaipuuta saada lisää mahanmuuttajia kun suomalaisten asenne on tällainen. 
[/QUOTE]
Siis millainen? Kenen? Entä omasi?
[/QUOTE]Siis millainen? Kenen? Entä omasi?
A
asdasd
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja etkö??;27489697:
Täällä Oulussa on niin edellinen joukkoliikenne, että viikon palkka menee siihen. Tai meni. Nyt osaan ottaa rennosti. Enkä edes lisää ruuhkaa.
A
asdasd
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27489666:
Ei kaikille riitä palkallisia töitä. Jotkut voivat ottaa rennosti. Ja vaihtaa voi aina välillä.
Tätä on tulevaisuus.
EI jatkuvaa työtä. Vaan rentoa.
A
asdasd
Vieras
[QUOTE="Kaisa";27489731]Tai sitten huomaat, ettei lapsesi saa kavereita koulussa, koska olette "työnvieroksujia". Eli aidosti laiskoja ja saamattomia ihmisiä.[/QUOTE]
Lapsethan ne just haluaa herätä kuudelta, mennäkseen raatamaan kahdeksaksi tunniksi (plus matkat).
Haha. Elämä ON leikkiä.
Lapsethan ne just haluaa herätä kuudelta, mennäkseen raatamaan kahdeksaksi tunniksi (plus matkat).
Haha. Elämä ON leikkiä.
K
Keittiönoita
Vieras
Siitä huolimatta ihmettelen, että sairaanhoitoalalla olevalle ihmiselle ei löytyisi pariin vuoteen - kuten ap on suunnitellut - töitä. En sitä sano, etteikö voisi olla joku paikkakunta, jossa ei ole edes hoitoalan töitä tarjolla. Suurimmassa osassa Suomea kuitenkin on.
V
"vieras"
Vieras
Mulla taas ei onnistuisi jäädä työttömäksi, kun minulle löytyy aina töitä. Ei ole sellaista hetkeä, ettei töitä tarjottaisi. Toisaalta iso kirous kun en voi heittäytyä pummiksi, mutta toisaalta ihana maksaa omaa taloa pikkuhiljaa pois ja katsoa, kun tilille karttuu kokoajan enemmän rahaa; voi kohta heittäytyä ihan rahan kanssa lomailemaan Ja matkustelu on myös meille niin tärkeää, pää hajoais jos ei pääsis ikinä mihinkään.
Ihmettelen kyllä, että mitä ammatteja ja koulutuksia aloittajalla ja miehellään on, kun ei töitä tarjota?
Ja matkustelu on myös meille niin tärkeää, pää hajoais jos ei pääsis ikinä mihinkään. Ihmettelen kyllä, että mitä ammatteja ja koulutuksia aloittajalla ja miehellään on, kun ei töitä tarjota?
V
"vieras"
Vieras
Minä mietin eilen vähän samoja. Teen pienipalkkaista työtä 35-40h/vko. Mies tekee pienipalkkaista toimistotyötä 40h/vko. Ihan liian vähän saan viettää aikaa lasten kanssa, enkä saa siitä edes kunnon korvausta. Kaduttaa, että tuli ostettua tämä talo: jos asuisi vuokralla, niin voisin käydä osa-aikatöissä tai jäädä kokonaan pois töistä siksi aikaa, kun lapset ovat pieniä. Tällä hetkellä se ei mitenkään onnistu, sillä mieskin tienaa vain vähän reilun tonnin kuussa.
Kun esikoinen syntyi, minä opiskelin. Mies kävi osa-aikatöissä ja opiskeli. Valmistumisen jälkeen jäi työttömäksi ja oli kotona meidän kanssa yli puoli vuotta. Rahaa oli tosi vähän, mutta se oli ihanaa aikaa: ei ollut kiire ikinä.
Kun esikoinen syntyi, minä opiskelin. Mies kävi osa-aikatöissä ja opiskeli. Valmistumisen jälkeen jäi työttömäksi ja oli kotona meidän kanssa yli puoli vuotta. Rahaa oli tosi vähän, mutta se oli ihanaa aikaa: ei ollut kiire ikinä.
En mä mitään haluu kysyä, vaan totean vaan että samaa suunnitelmaa on jo alettu toteuttamaan 
!
Tosin töitä joudutaan tulevaisuudessakin tekemään noin ½ vuotta vuodessa, mutta tavoite on kuitenkin menot minimiin eli omaisuus pois, metsät myytiin jo, sen verran jätettiin, että siihen saa pienen mökin mihin muutetaan kun myydään loput omaisuudesta. Sit ei oo mitään, mutta eipä oo velkaakaan. Tulot saa pudota mutta elintaso nousee silti, nyt pankki vie kaiken.
!Tosin töitä joudutaan tulevaisuudessakin tekemään noin ½ vuotta vuodessa, mutta tavoite on kuitenkin menot minimiin eli omaisuus pois, metsät myytiin jo, sen verran jätettiin, että siihen saa pienen mökin mihin muutetaan kun myydään loput omaisuudesta. Sit ei oo mitään, mutta eipä oo velkaakaan. Tulot saa pudota mutta elintaso nousee silti, nyt pankki vie kaiken.
A
asdasd
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27490031:
Ehkö löytyy, mutta miksei ap antaisi niiden mennä ensin, jotka tarvitsevat/haluavat sitä enemmän. Kaikille niitä ei kuitenkaan ole.
A
asdasd
Vieras
[QUOTE="vieras";27490106]Minä mietin eilen vähän samoja. Teen pienipalkkaista työtä 35-40h/vko. Mies tekee pienipalkkaista toimistotyötä 40h/vko. Ihan liian vähän saan viettää aikaa lasten kanssa, enkä saa siitä edes kunnon korvausta. Kaduttaa, että tuli ostettua tämä talo: jos asuisi vuokralla, niin voisin käydä osa-aikatöissä tai jäädä kokonaan pois töistä siksi aikaa, kun lapset ovat pieniä. Tällä hetkellä se ei mitenkään onnistu, sillä mieskin tienaa vain vähän reilun tonnin kuussa.
Kun esikoinen syntyi, minä opiskelin. Mies kävi osa-aikatöissä ja opiskeli. Valmistumisen jälkeen jäi työttömäksi ja oli kotona meidän kanssa yli puoli vuotta. Rahaa oli tosi vähän, mutta se oli ihanaa aikaa: ei ollut kiire ikinä.[/QUOTE]
Ja tämä on tulevaisuudessa tarjolla yhä useammalle. Kiitos länsimainen hyvinvointiyhteiskunta.
/Viesti ei sisällä sarkasmia./
Kun esikoinen syntyi, minä opiskelin. Mies kävi osa-aikatöissä ja opiskeli. Valmistumisen jälkeen jäi työttömäksi ja oli kotona meidän kanssa yli puoli vuotta. Rahaa oli tosi vähän, mutta se oli ihanaa aikaa: ei ollut kiire ikinä.[/QUOTE]
Ja tämä on tulevaisuudessa tarjolla yhä useammalle. Kiitos länsimainen hyvinvointiyhteiskunta.
/Viesti ei sisällä sarkasmia./
K
Keittiönoita
Vieras
Tiestysti voi, mutta käsittääkseni tuosta paukahtaa karenssi. Toki jos on valmis ottamaan karenssin vastaan, niin mieluumminhan työnantajakin ottaa motivoituneen työntekijän kuin sellaisen, jota koko homma ei voisi vähempää kiinnostaa.
V
"Vieras"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Köyhempi ja onnellisempi :);27489384:En katsoisi meillä olevan pahoja mielenterveysongelmia. Mieskin on masennuksestaan jo hiukan toipunut, kylläkin lääkityksen avulla. Minä puolestani vain syntymähumalassa tietääkseni
Kyllä minä ymmärrän, että joillakin ottaa kupoliin tämä meidän ratkaisu. Itsekin kironnut usein "oloneuvoksia". Tuskin tämä lopullista on, tosiaan, työhönkutsuja ootellessa. Mutta toistaiseksi on saatu hengittää rauhassa.
Ja aika kyllä kuluu kuin siivillä! Olen kehittänyt tämmöisen päiväohjelman:
Herätys klo 8, aamukahvit ja lapsi pikkukouluun tai itse muuten vaan lenkille
klo 9.30
puuroa ja päivän nettilehdet/palstat
n klo 10.30-12.30
kotitöitä
n klo 13
lounaskahvit
13-15 päikkärit tai muuten vaan oleilua, lukemista
klo 15 alan laittamaan ruokaa(mies leikkii muksun kans yleensä ulkona tai sit ulkoillaan yhessä)
klo 16 syödään
klo 17-18
lähdetään usein kylään, uimaan tai sitten kokoonnutaan sohvalle köllimään, pelaamaan, katselemaan lastenohjelmia.
klo18-19 usein ulkoillaan tai sit siellä kylässä vielä
19.30 iltatoimet lapsen kans,
klo 20.30 lapsi nukkumaan, me katotaan leffaa/telkkaa muuten vaan, surffaillaan netissä, mies menee käymään tallilla tai minä lenkillä.
Puolilta öin nukkumaan
Minäkin vietän joskus tuollaisia kalsaripäiviä, kun olen oikein väsynyt. Mutta kahta tuollaista päivää peräkkäin en jaksaisi tuollaista elämää ilman aktiviteetteja. Vähän sellaiselta väsyneen vanhuseläkeläisen tai mielenterveyskuntoutujan elämältä tuo päivärytmi minusta kuulostaa. Aika tyypillistäkin uupuneen ja masentuneen toive-elämää: parasta on, kun ei tehdä mitään vaan ollaan vaan, päivän kohokohtina syöminen, telkkarin katselu ja nettisurffailu. Terveydenhuoltoalalla se on ihan yleinen vitsi, että masentuneista suurin osa ei halua parantua vaan päästä eläkkeelle tai just downshiftata.
Elämä on parhaimmillaan silloin, kun se on niin täynnä kaikkea upeaa koettavaa, tekemistä ja elettävää. On hienoa kokea olevansa kykenevä, osaava, tarvittu ja arvostettu. Ne, jotka siihen pystyvät, eivät koskaan halua downshiftata vaan elää. Jos tuo on juuri sitä, mitä haluatte, niin onnea elämäänne. Minä kuitenkin itse olen aina ollut aistivinani, että downshiftaus on sitä mitä väitetään haluttavan, kun ei kyetä siihen mitä ihan oikeasti halutaan.
Joka tapauksessa mielenterveysongelmissa (ja niitähän masennus ja uupumus todellakin ovat) ei koskaan kannata jäädä itse tehtyihin diagnooseihin ja hoitoihin, vaan hakea apua vaikka ei oikein jaksaisikaan. Pahasta masennuksesta ja uupumuksesta ei enää ihan ennalleen toivu, mutta siitä huolimatta voi saada paljon apua ja iloa elämäänsä.
A
asdasd
Vieras
[QUOTE="Vieras";27490244]Minäkin vietän joskus tuollaisia kalsaripäiviä, kun olen oikein väsynyt. Mutta kahta tuollaista päivää peräkkäin en jaksaisi tuollaista elämää ilman aktiviteetteja. Vähän sellaiselta väsyneen vanhuseläkeläisen tai mielenterveyskuntoutujan elämältä tuo päivärytmi minusta kuulostaa. Aika tyypillistäkin uupuneen ja masentuneen toive-elämää: parasta on, kun ei tehdä mitään vaan ollaan vaan, päivän kohokohtina syöminen, telkkarin katselu ja nettisurffailu. Terveydenhuoltoalalla se on ihan yleinen vitsi, että masentuneista suurin osa ei halua parantua vaan päästä eläkkeelle tai just downshiftata.
Elämä on parhaimmillaan silloin, kun se on niin täynnä kaikkea upeaa koettavaa, tekemistä ja elettävää. On hienoa kokea olevansa kykenevä, osaava, tarvittu ja arvostettu. Ne, jotka siihen pystyvät, eivät koskaan halua downshiftata vaan elää. Jos tuo on juuri sitä, mitä haluatte, niin onnea elämäänne. Minä kuitenkin itse olen aina ollut aistivinani, että downshiftaus on sitä mitä väitetään haluttavan, kun ei kyetä siihen mitä ihan oikeasti halutaan.
Joka tapauksessa mielenterveysongelmissa (ja niitähän masennus ja uupumus todellakin ovat) ei koskaan kannata jäädä itse tehtyihin diagnooseihin ja hoitoihin, vaan hakea apua vaikka ei oikein jaksaisikaan. Pahasta masennuksesta ja uupumuksesta ei enää ihan ennalleen toivu, mutta siitä huolimatta voi saada paljon apua ja iloa elämäänsä.[/QUOTE]
Hienosti kalenterisi täyttyy, ja arvokkaaksi itsesi tunnet.
Kissat ovat arvottomia itseään pestessään ja olemassaolostaan nauttien.
Elämä on parhaimmillaan silloin, kun se on niin täynnä kaikkea upeaa koettavaa, tekemistä ja elettävää. On hienoa kokea olevansa kykenevä, osaava, tarvittu ja arvostettu. Ne, jotka siihen pystyvät, eivät koskaan halua downshiftata vaan elää. Jos tuo on juuri sitä, mitä haluatte, niin onnea elämäänne. Minä kuitenkin itse olen aina ollut aistivinani, että downshiftaus on sitä mitä väitetään haluttavan, kun ei kyetä siihen mitä ihan oikeasti halutaan.
Joka tapauksessa mielenterveysongelmissa (ja niitähän masennus ja uupumus todellakin ovat) ei koskaan kannata jäädä itse tehtyihin diagnooseihin ja hoitoihin, vaan hakea apua vaikka ei oikein jaksaisikaan. Pahasta masennuksesta ja uupumuksesta ei enää ihan ennalleen toivu, mutta siitä huolimatta voi saada paljon apua ja iloa elämäänsä.[/QUOTE]
Hienosti kalenterisi täyttyy, ja arvokkaaksi itsesi tunnet.
Kissat ovat arvottomia itseään pestessään ja olemassaolostaan nauttien.
V
"Vieras"
Vieras
Kalenterin täyttyminen ja arvokkuus ovat sinun käyttämiäsi termejä, ja kertovat enemmän sinusta kuin minusta.
Kokeminen, tekeminen ja eläminen eivät vaadi täyttä kalenteria. Saan kyllä työssäkin monenlaista mukavaa kuten kohdata joka päivä toistakymmentä uutta ihmistä, mutta niitä työelämän virikkeitä täydennän tietysti vapaa-ajan virikkeillä: matkailua, uusia paikkoja, ihmisiä, luontoa, vaelluksia, uusia ruokia, treeniä, kunnon parantamista, kauneushömppää, ystäviä, teatteria, konsertteja, kielitaidon kohentamista, kahvilassa völläilyä, rentoja hotelliaamiaisia, kirjallisuutta ja siitä puhumista, koiran rapsuttamista, itsensä kehittämistä, ajatuksia, ideoita, maailman tapahtumia. Täyttä elämää.
tai sit ap:n tyylistä elämää viettäen vuorokaudesta 10 h nukkuen, 5 h netissä tai telkkaria tuijottaen ja 3 h syöden tai ruokaa laittaen. Kukin tavallaan, mutta minä kyllä masentuisin, jos joutuisin viettämään noin tylsää elämää kuin ap. Ja tuo aikuisen ihmisen 10 h päivässä nukkumiseen kuulostaa sekin vähän siltä, että kannattaisi käydä lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole mitään sairautta taustalla.
N
näin
Vieras
Onnea valitsemallenne tielle.
Joskus pitää pysähtyä, antaa aikaa itselle.
Ajatella.
Laittaa arvoja uuteen järjestykseen.
Menettää jotain.
Satuttaa itseensä.
Lopulta huomaa saavuttaneen rauhan, hyvän olon.
Onnea etsintään elämän tiellä.
Joskus pitää pysähtyä, antaa aikaa itselle.
Ajatella.
Laittaa arvoja uuteen järjestykseen.
Menettää jotain.
Satuttaa itseensä.
Lopulta huomaa saavuttaneen rauhan, hyvän olon.
Onnea etsintään elämän tiellä.
A
asdasd
Vieras
[QUOTE="Vieras";27490509]Kalenterin täyttyminen ja arvokkuus ovat sinun käyttämiäsi termejä, ja kertovat enemmän sinusta kuin minusta.
Kokeminen, tekeminen ja eläminen eivät vaadi täyttä kalenteria. Saan kyllä työssäkin monenlaista mukavaa kuten kohdata joka päivä toistakymmentä uutta ihmistä, mutta niitä työelämän virikkeitä täydennän tietysti vapaa-ajan virikkeillä: matkailua, uusia paikkoja, ihmisiä, luontoa, vaelluksia, uusia ruokia, treeniä, kunnon parantamista, kauneushömppää, ystäviä, teatteria, konsertteja, kielitaidon kohentamista, kahvilassa völläilyä, rentoja hotelliaamiaisia, kirjallisuutta ja siitä puhumista, koiran rapsuttamista, itsensä kehittämistä, ajatuksia, ideoita, maailman tapahtumia. Täyttä elämää. tai sit ap:n tyylistä elämää viettäen vuorokaudesta 10 h nukkuen, 5 h netissä tai telkkaria tuijottaen ja 3 h syöden tai ruokaa laittaen. Kukin tavallaan, mutta minä kyllä masentuisin, jos joutuisin viettämään noin tylsää elämää kuin ap. Ja tuo aikuisen ihmisen 10 h päivässä nukkumiseen kuulostaa sekin vähän siltä, että kannattaisi käydä lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole mitään sairautta taustalla.[/QUOTE]
Tämä. Pahoittelen väärinkäsitystä.
Osaat elää.
Opeta!
Kokeminen, tekeminen ja eläminen eivät vaadi täyttä kalenteria. Saan kyllä työssäkin monenlaista mukavaa kuten kohdata joka päivä toistakymmentä uutta ihmistä, mutta niitä työelämän virikkeitä täydennän tietysti vapaa-ajan virikkeillä: matkailua, uusia paikkoja, ihmisiä, luontoa, vaelluksia, uusia ruokia, treeniä, kunnon parantamista, kauneushömppää, ystäviä, teatteria, konsertteja, kielitaidon kohentamista, kahvilassa völläilyä, rentoja hotelliaamiaisia, kirjallisuutta ja siitä puhumista, koiran rapsuttamista, itsensä kehittämistä, ajatuksia, ideoita, maailman tapahtumia. Täyttä elämää.
tai sit ap:n tyylistä elämää viettäen vuorokaudesta 10 h nukkuen, 5 h netissä tai telkkaria tuijottaen ja 3 h syöden tai ruokaa laittaen. Kukin tavallaan, mutta minä kyllä masentuisin, jos joutuisin viettämään noin tylsää elämää kuin ap. Ja tuo aikuisen ihmisen 10 h päivässä nukkumiseen kuulostaa sekin vähän siltä, että kannattaisi käydä lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole mitään sairautta taustalla.[/QUOTE]Tämä. Pahoittelen väärinkäsitystä.
Osaat elää.
Opeta!
S
"Samma"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Köyhempi ja onnellisempi :);27489197:
Eikö olisi ollut fiksumpaa jäädä vaikkapa osittaiselle hoitovapaalle tai vuorotteluvapaalle?
K
Kohta tohtori
Vieras
No ihan oikein ottaa ilo irti siitä, mitä ilmaiseksi saa!
Itsekin olen opiskellut pitkään valtion kustannuksella ja nyt väikkäriä viimeistellessä on tietenkin haussa post-doc-paikka ulkomailta. Tavoitteena vähän katsastaa, miltä elämä ulkomailla maittaa, että on paremmat lähtökohdat tehdä päätös siitä, missä löysemmän verotuksen maassa haluan viettää loppuelämäni. Nimittäin ei kyllä kiinnosta jäädä tänne pähkäilemään, mitä sitten tehdään, kun kaikki ap:n kaltaiset tekee ap:n tempaukset myös. Faktahan on, että ei tämä veroparatiisi ikuisesti pyöri näin.
Itsekin olen opiskellut pitkään valtion kustannuksella ja nyt väikkäriä viimeistellessä on tietenkin haussa post-doc-paikka ulkomailta. Tavoitteena vähän katsastaa, miltä elämä ulkomailla maittaa, että on paremmat lähtökohdat tehdä päätös siitä, missä löysemmän verotuksen maassa haluan viettää loppuelämäni. Nimittäin ei kyllä kiinnosta jäädä tänne pähkäilemään, mitä sitten tehdään, kun kaikki ap:n kaltaiset tekee ap:n tempaukset myös. Faktahan on, että ei tämä veroparatiisi ikuisesti pyöri näin.
R
Rollolainen
Vieras
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="Vieras";27490244] Terveydenhuoltoalalla se on ihan yleinen vitsi, että masentuneista suurin osa ei halua parantua vaan päästä eläkkeelle tai just downshiftata.
[/QUOTE]
Näinhän se menee. On tullut nähtyä yhtä sun toista ja kaikista hirveimpiä, ilkeitä ja empatiakyvyttömiä ovat naishoitajat mielenterveyspuolella. Mitä vitsiä ja naurettavaa siinä on, että haluaa downshiftata? Vaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi olen juurikin valinnut osa-aikatyön ja toivon mukaan saan tätä tehdäkin. Nythän minulle vasta jääkin aikaa elää, toisin kuin jos tekisin työtä 40 tuntia viikossa.
[/QUOTE]
Näinhän se menee. On tullut nähtyä yhtä sun toista ja kaikista hirveimpiä, ilkeitä ja empatiakyvyttömiä ovat naishoitajat mielenterveyspuolella. Mitä vitsiä ja naurettavaa siinä on, että haluaa downshiftata? Vaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi olen juurikin valinnut osa-aikatyön ja toivon mukaan saan tätä tehdäkin. Nythän minulle vasta jääkin aikaa elää, toisin kuin jos tekisin työtä 40 tuntia viikossa.
H