Miksi raskaus pitää salata?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pink Poodle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Haluan salata raskauteni mahdollisimman pitkään, koska pelkään että raskaus epäonnistuu (taas). Olisi kauheaa jos rakenneultrassa huomattaisiin jokin paha vamma, jonka vuoksi raskaus olisi pakko keskeyttää. Paras olisi jos raskauden saisi salattua siihen asti. Pahoin pelkään, ettei se onnistu (jos tämä nyt jatkuu pitemmälle) koska minulla vatsa pömpöttää muutenkin helposti.

t: se toisen ketjun ap
 
Itsellä keskenmenon riski suuri perussairauteni takia. En uskalla julkistaa tietoa ennenkuin ollaan "varmoilla" viikoilla. Nyttenkin toinen kaksosista lähti pois luotani ja toinen sinnittelee mahassa vielä. Asia "julkistetaan" 5. viikon päästä jos kaikki menee hyvin. :)
 
Tuon ymmärrän kyllä täysin ettei heti halua raskaudesta kertoa.
Itsekin keskenmenon kokeneena kertoisin varmaan joskus 12 viikon jälkeen, ehkä vähän myöhemminkin.. Ainahan voi kaikenlaista ikävää sattua mutta kun oltaisiin jo pidemmällä niin sitten kertoisin.
 
No ei kai sitä välttämättä PIDÄ salata, mutta moni haluaa sen salata.

Tyypillisimmin varmaan siksi, että jos ensimmäisten 12 viikon aikana kaikki ei sujukkaan hyvin ja raskaus menee kesken, ei tarvitse sitten olla sitä selittelemässä kaikille. Saattaa olla vaikea paikka muutoinkin, joten ehkei sitä jaksa sitten olla muille selvittelemässä jne.

Itse koen asian niin, että mulle olisi helpottavaa kun läheiset tietäisivät ja voisivat sitten olla tukena. Mutta eivät kaikki ajattele näin.

Varmaan joiltakin osin myös siksi, että on tilanteita, joissa naista saatettaisiin painostaa aborttiin. On ehkä helpompi olla kertomatta, kuin kohdata jatkuvaa painetta.

Joku voi pitää asian salassa työpaikan vuoksi. Kuka palkkaa raskaana olevan? Tai kuka jatkaa raskaana olevan sijaisen työsopparia? No toki joku, mutta moni ei.

Ehkä joku ei vaan jaksa sitä voohotusta, jota ympärillä tapahtuu, kun raskausuutisen paljastaa. Vaikka se voohotus olisi siis pelkästään positiivistakin.

Kyllä mä keksin useammankin syyn. Ja joku muu keksii varmaan vielä liudan lisää.
 
Mäkään en ole ymmärtänyt mikä siinä on niiin salaista. Jos pitää kertoa keskenmenosta niin sitten pitää. so?

Niin, joku voi tosiaan kertoa kokemastaan keskenmenosta siihen tyyliin, että "ai niin, mulle tuli muuten tänään keskenmeno. Mutta mitäs sitä tänään sitten ostais kaupasta, kun lähden shoppailemaan".

Joku toinen taas kokee sen ihan äärimmäisen raskaana asiana, eikä todellakaan halua olla sitä kymmenille ihmisille selittelemässä, vaan kaikki voimat kuluu siihen, että sen kestää itse.
 
Meil odotettiin Np ultraan asti. Mut silloin viikkoja olikin jo 14. Jos raskaaks viel pääsen niin voi olla et kerron aiksemmin muutamalle hyvälle ystävälle. En tiiä viel, kattoo sit kun jos tilanne eteen tulee.

Mitäs mieltä et ekasta kaveri kerto jo vikol 5-6 mut tokasta vast 12?
 
Minä kerroin ystävilleni raskaudestani vasta viikolla 20. Ehkä olen ainut, joka piti näin pitkään, mutta juuri sen takia emme halunneet raskautta julkistaa JOS tulee keskenmeno tms. Sukulaisillemme kerroimme vasta juhlissa. Oli siinä kyllä porukoilla suu auki, kun kerrottiin että laskettuun aikaan oli enään 2kk. Tosin jotkut olivat jo epäilleet asiaa. :D
 
[QUOTE="vieras";27919955]Haluan salata raskauteni mahdollisimman pitkään, koska pelkään että raskaus epäonnistuu (taas). Olisi kauheaa jos rakenneultrassa huomattaisiin jokin paha vamma, jonka vuoksi raskaus olisi pakko keskeyttää. Paras olisi jos raskauden saisi salattua siihen asti. Pahoin pelkään, ettei se onnistu (jos tämä nyt jatkuu pitemmälle) koska minulla vatsa pömpöttää muutenkin helposti.

t: se toisen ketjun ap[/QUOTE]

Ymmärrän, toivottavasti kaikki menee hyvin :hug:
 
Mä en ole koskaan ymmärtänyt mieheni veljen vaimon tapaa salata raskautensa. Esikoisesta mies sai tietää vuorokautta ennen lapsen syntymää, kun veli kyseli kyytiä sairaalaan :O Vanhemmille oli kuulemma kerrottu paria päivää ennen. Toinen paljastui hieman aiemmin, kun osattiin epäillä raskautta (ko. nainen piti samaa isoa venynyttä villaneuletta kesähelteellä). Miesten täti suorapuheisena ihmisenä kysyi ihan suoraan, että onkos vauva tulossa, niin se kiellettiin vihaisena :O Kolmannen laskettua aikaa ei kerrottu edes lapsen isälle :O Vaimo ei kuulemma halunnut kertoa, ettei joudu vastailemaan mihen kysymyksiin "joko kohta lähdetään?". Kolams raskaus paljastui muuten jo puolen välin jälkeen, kun miehen veli sen kerran kännissä möläytti...Ja kyse on "aikuisista", naimisissa olevista ihmisistä, jolla asiat kunnossa noin niin kuin taloudellisesti. Ja lapset ovat kaikki kuulemma olleet suunniteltuja ja erittäin toivottuja. Mä en ole koskaan ymmärtänyt, että miski se raskaus on niin häpeällinen asia, että se pitää salata.
 
Mäkään en ole ymmärtänyt mikä siinä on niiin salaista. Jos pitää kertoa keskenmenosta niin sitten pitää. so?

Jollekin tuo on helpompaa ja toiselle vaikeampaa. Monet kertovat myös niille läheisimmilleen aika piankin, siis niille ihmisille kenen kanssa jakaisivat sitten sen mahdollisen keskenmenonkin.

Mutta jos tuo raskaus on asia mistä heti alkuviikoilla tiedottaa kaikille naapureille ja puolitutuillekin niin jaksaako sitä samaa tiedottelukierrosta enää tehdä keskenmenon jälkeen? Tai muistaako edes kenelle on kerrottu... Ei tuokaan tietty pakollista ole mutta ei välttämättä ole kiva sitten useampi kuukausi keskenmenon jälkeen kuulla joiltain harvemmin tapaamiltaan ihmisiltä kyselyitä siitä joko vauva on syntynyt.
 
me ei heti kerrottu kellekään mutta ei varsinaisesti salattukaan. Me arvattiin millainen jumalaton hössötys alkaa miehen suvun puolelta, kun selviää vauvan olevan tulossa. Jos joku arvasi, niin toivottiin heidän olevab kertomatta. Toisaalta oli hauskaa, kun ihmiset arvas sitten ihan erilaisista asioista mun olevan raskaana:)
 
Jollekin tuo on helpompaa ja toiselle vaikeampaa. Monet kertovat myös niille läheisimmilleen aika piankin, siis niille ihmisille kenen kanssa jakaisivat sitten sen mahdollisen keskenmenonkin.

Mutta jos tuo raskaus on asia mistä heti alkuviikoilla tiedottaa kaikille naapureille ja puolitutuillekin niin jaksaako sitä samaa tiedottelukierrosta enää tehdä keskenmenon jälkeen? Tai muistaako edes kenelle on kerrottu... Ei tuokaan tietty pakollista ole mutta ei välttämättä ole kiva sitten useampi kuukausi keskenmenon jälkeen kuulla joiltain harvemmin tapaamiltaan ihmisiltä kyselyitä siitä joko vauva on syntynyt.

Emmä nyt puolitutuille kerro muitakaan mun asioita. En pitäisi sitä silti salailuna. Niille voi kertoa jos kysyvät joko raskaudesta tai keskenmenosta. Kyllä mä osan sanoa jollekin kysyttäessä että se meni kesken, mikäli kyseinen henkilö oli jotakin kautta saanut tietää raskaudesta. Se että ei salaile raskautta, ei tarkoita asian fanaattista levittämistä.
 
Mä salasin pitkään sen takia, että oli viisi keskenmenoa ollut aiemmin. Äidilleni kerroin kyllä viikolla 12. Voihan sitä ystäville kertoa keskenmenosta, mutta yleensä raskausuutinen vaan tuppaa leviämään monelle puolitutullekin, ja usean keskenmenon saaneena ei vaan yksinkertaisesti ole voimia vastata ihmisten kyselyihin. Viides keskenmeno oli jo tarpeeksi raskasta, puhumattakaan siitä, että olisi vielä kuudennen jälkeen joutunut selittämään asiaa tai kuulemaan ihmisten suruvalitteluja.
 
Omalla kohdallani en mainostanut raskautta lainkaan. Tuntui että se on minun ja miehen oma ihana juttu niin kauan kun vain me tiedämme siitä. Sitten kun kerrottiin läheisille siinä raskauden puolivälissä tuntui että se on muidenkin omaisuutta. Kun lähdin töistä sairaslomalle 2kk enen synnytystä ei monikaan tiennyt että olen raskaana.
Minusta oli hyvä niin, itse nautin suunnattomasti salaisuudestani. Kuuntelin pitkin työpäivää potkuja mahassani ja hymyilin itsekseni.
 
Mä en neljännestä raskaudesta ennenku vasta puolivälis. Tai siskolle kerroin aiemmin mutta en muille. Ja ihan siitä syystä että en jaksanu siinä alkuvaihees kuunnella niitä taivasteluja... En tosin siis mitenkään erityisesti asiaa yrittänyt salatakkaan mutta ei huvittanut kertoakkaan.
 
Onhan se tietysti vähän outoa, kun ei kuuluta maailmalle iloaan.
Lähipiirille kerrottiin reilusti ekan utran jälkeen. Moni muu saanut kuulla uutisen muilta. Ei siis varsinaista salailua. Kulkee se tieto muutenkin.
Naapureilta ja miehen työkavereilta on salattu pitkään. Mies kun oli varma että työpaikka savustaa hänet heti ulos (lomautuksia ja muuta). Tämän takia en kaikille ystävillekään ole kertonut, kun voivat hölistä sitten FBssä. (josta miehen työkaverit näkevät)
Eikä myöhemmin viitsinyt vain paukauttaa uutista. Pitää mennä ihan käymään. Näkeepä sitten! Olen kuitenkin jo reippaasti loppupuolella.
 

Yhteistyössä