Et ole eläinrakas jos sinulla ei ole lemmikkiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja muka eläintenvihaaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onhan se eläinrakkautta, kun halustaan ja koirakuumeestaan huolimatta tiedostaa mahdollisuutensa ja malttaa jättää eläimen ottamatta. Ihan omaa eläinrakkauttaan antaa koiralle mahdollisuuden sellaiseen kotiin, jossa sen kanssa ehditään olla. Kyllä koira kuuluu hankkia silloin, kun elämänrytmi on sen mukainen, että sille riittää se aika minkä se vaatii.
Otatte sitten koiran, kun elämä rauhoittuu.

Aika paljon on niitäkin eläinrakkaita, jotka eläimiä keräävät ympärilleen, eivätkä sitten pystykään niitä hoitaaan ja kouluttamaan niinkuin pitäisi.
Onneksi on tietysti niitäkin, jotka elävät esimerkillisesti hoidetun eläinlauman keskellä, näitä kuuluu omaankin tuttavaporukkaan monia.
 
  • Tykkää
Reactions: Minni:)
Alkuperäinen kirjoittaja Rähinä-Reetta;27927002:
Kaverisi vaikuttaa hitusen tasapainottomalta.

Eläinrakkautta on yhtä lailla olla ottamatta eläintä, jos olosuhteet ei ole siihen sopivat.

Veit sanat suustani. Ja kuten Luniskin tossa kerkesi sanomaan et eläimiä on valitettavasti hyvin monilla joilla niitä ei pitäisi olla ja heitä ei voi hullukaan sanoa eläinrakkaiksi.
 
Jos on "ihan pakko" ottaa lemmikki punnitsematta elämäntilanteen sopivuutta, se on huolestuttavaa, ei eläinrakkautta. Pakkomielteen omainen "mun pitää saada, nyyh nyyh" tulee enemmän mieleen kuin mikään oikea eläintä arvostava ihminen.
 
Se on kyllä usein niin päin, että niillä jotka eläimistä ei piittaa pätkääkään, niillä on jos jonkinlaista eläintä ja ne vaihtuvat kuin sukat.

Eläinrakas ihminen tietää ettei eläin ole lelu, ja sitä ei voi ottaa jos ei ole rahkeita siitä asianmukaisesti huolehtia.

Meilläkään ei ole lemmikkiä, koska tiedän mitä se vaatii Ja minua eläinrakkaampaa ihmistä tuskin ainakaan tällä palstalla on nähty. Kunnioitan eläimiä, en vain pidä niistä. Siinä on eroa.

(Siis pidän eläimistä, jos joku käsitti ton mustennetun väärinpäin).:rolleyes:

Tuo on niin totta! Alleviivaan täysin ylemmän lihavoidun tekstin! Tiedän monia tapauksia, että niitä lemmikkejä otetaan vain siksi, kun "mä nyt vaan haluun tämmösen" ja sitten siihen kyllästytään, eikä hoideta asianmukaisesti. : /

Tuota periaatetta pitäisi käyttää myös lisääntymiseen. :D Joillakin vaan on kumma vietti haalia kaikenlaista elämäänsä, mutta ei välttämättä rahkeet riitä laadukkaan elämän tarjoamiseen. :(
 
Me reissataan paljon, vaikka onkin kaksi koiraa. Ei se sitä etä. Koirat mukaan kotimaassa ja pidemmille reissuille koirille hoitaja. Meidän sukulaiset asuu kaukana, mutta aina on koirille lähisukulainen oitajaksi järjestynyt.
 
Olen samoilla linjoilla siinä, että eläinrakkautta on myös se, että ei ota sitä lemmikkiä silloin kun ei koe kykenevänsä asianmukaisesti sitä hoitamaan.

Minulla on hieman samankaltainen tilanne. Hinku olis kyllä kovasti kissa tai koira hankkia, mutta koen lapsieni olevan vielä liian pieniä lemmikin hankkimista varten.

Ystäväsi kuulostaa hieman katkeralta päätöksestäsi. Voikohan olla taustalla pentujen hoitamisesta aiheutunut stressi? Niissä kun on paljon hommaa.....
 
Onpa typerä ystävä! Ja vielä typerämpää on lisäännyttää eläimiä, jos ei ole varmuutta saada niille hyvää ja rakastavaa kotia. Onko ystäväsi eläinrakkaus kenties raharakkautta eläinten kautta?
 
Et ole eläinrakas jos syöt eläimiä!! Eläimiä possut ja lehmät ovat siinä missä kapiset rakitkin. Miettikääpä sitä, ja kuka oikeasti onkaan eläinrakas.....
 
Et ole eläinrakas jos syöt eläimiä!! Eläimiä possut ja lehmät ovat siinä missä kapiset rakitkin. Miettikääpä sitä, ja kuka oikeasti onkaan eläinrakas.....
ajattele miten söpö ja maukas se pupu on mikä metsässä loikkii, ammut sen ja teet ruuaksi. eläinrakkautta parhaimmillaan.

ja itse kasvatat possusta kunnon sian niin on muuten parasta eläinrakkautta kun ruokaa valmistaa nassesta.
 
Mitä väliä sillä sitten on, onko eläinrakas vai ei? En minäkään koe itseäni mitenkään eläinrakkaaksi, mutta kuitenkin silti olen ihan hyvä ihminen enkä niitä eläimiäkään kuitenkaan tuolla puskissa myrkkylihapullien kanssa vainoa.
 
Mie ainakin rakastan kissoja tosi paljon, vaikkei omaa olekkaan. Mutta tosi monilla läheisillä on kissa, esim. Mun siskolla, miehen siskolla ja anopilla, ja kaikkien heidät kissat ovat mulle kyllä niin rakkaita, vien niille silloin tällöin kaiken maailman namupaloja ja aina iskee hirvee kissakuume kyläillessä, se on niin ihana saada kehräävä kissa syliin ja silitellä sitä =) Mutta olosuhteiden takia ei olla omaa kissaa vielä otettu, ja nytkin kun on vauva tuloillaan niin en uskalla tähän elämänvaiheeseen sitä kissaa ottaa..mutta vielä joskus...
 

Yhteistyössä