Puoliso tiesi tuttavien avioerosta. Ei kertonut minulle..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kesis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä en kyllä ymmärrä miksi erosta ei saisi mainita. Siis mikä salaisuus se on ja miten sitä sitten peitellään? Mua harmitti kerran kun olin nolossa tilanteessa, tapasin miehen kaverin avovaimon (olivat pari kk sitten olleet meillä yhdessä) ja juteltiin siinä ohimennen ja pyysin heitä käymään joku päivä. Toinen meni ihan oudon näköiseksi ja juttelu oikeastaan loppui siihen. Ei ollut saanut kertoa, että he ovat eronneet muutama viikko aiemmin!

Toisella kertaa olin ihan tyytyväinen, ettei mies kertonut saman kaverinsa toilailuista, kun se kaveri seurusteli mun työkaverin kanssa. Olisi ollut vaikea kuunnella kaverin (vietimme myös vapaa-aikaa yhdessä ja meillä pari oli tavannutkin) tilitystä suhteen ongelmista, jos olisin tiennyt jo puoli vuotta aiemmin, että mies haluaa erota...
 
Kyllä mua henk.koht. ärsytti, kun kerroin keskenmenoistani luottamuksellisesti ystävälleni ja hän kertoi kaiken heti miehelleen. Sen verran mutenkin vastaavissa jutuissa mennyt maku tuohon ystävään, että ollaan lähinnä kavereita enää. Mietin paljon tarkemmin mitä hänelle kerron.
 
Että mies on luotettavampi ystävä kuin sinä.

Itse jouduin vähän samantyyliseen tilanteeseen vuosia sitten. Yhdellä yhteisellä ystävällä (johon tutustuin miehen kautta) oli elmässään pitkään jatkunut suuri salaisuus. Hän oli kertonut tästä miehelleni ja kaksin tavatessaan usein puhuneet asiasta. Itse sain kuulla jutusta kun tämä ystävä lopulta itse uskoutui minulle. Olin kieltämättä vähän yllättynyt kun kuulin että mies oli ollut tuosta tietoinen jo 1,5v. Minun silmissäni nosti miehen pisteitä ettei ollut kertonut.

Mä olen samaa mieltä.

Ja tuo Madickenin kokema tilanne on munkin mielestä ok. Toivoisin omankin mieheni toimivan vastaavanlaisessa tilanteessa samalla tavalla (ja olen varma, että toimisikin). Ja oma hyvä ystäväni on myös uskoutunut minulle kertomalla eräästä arkaluontoisesta sairaudestaan, enkä mä tietenkään ole siitä miehelleni kertonut. Luottamuksella kerrotut asiat ovat luottamuksellisia, eikä niitä levitellä eteenpäin - kenellekään.
 
Yleensä juoruan kyllä monetkin asiat puolisolle, erikseen yleensä painotetaan, että "tätä ei saa kertoa sitten edes X:lle". Tietenkin jos on hyvin arkaluontoista tai häpeällistä niin en kerro miehellekään vaikkei tätä erikseen painotetakaan, riippuu niin paljon asiasta. Aika vähän minulla tai ystävilläni on mitään hirveitä salaisuuksia. Normaalit yksityiskohtaisemmat paskanjauhannat miehistä ja parisuhteesta on tietysti myös asioita, jotka ei kantaudu puolisoiden korviin.

Kyllä minusta olisi muuten aika outoa uskoutua tulevasta avioerosta jonkin pariskunnan toiselle puolelle, mutta ei toiselle (ellei kyse ole alkavasta suhteesta), asia kun kuitenkin on ennenpitkää hyvinkin julkinen. Ne yksityiskohdat voi sitten taas jättää kertomatta.
 
Arvostan ap:n miestä.

Mun kunnioitus mun miestä kohtaan nousi potenssiin miljoona, kun kuulin yhdestä meidän kaveriperhettä koskevasta asiasta ja selvisi että hän on tiennyt sen jo pitkään. Kysyin miksei maininnut ja hän sanoi että "koska lupasin olla kertomatta". Vau, kerrankin sanansa mittainen mies!

Mä varon erittäin tarkkaan mitä sanon yhden kaverini kuulleen, koska se on avoimesti ilmoittanut kertovansa ihan kaikki, ja nyt tarkoitan ihan kaikki asiansa miehelleen. On jopa itse pyytänyt ettei hänelle kerrota asioita joita ei voisi kertoa hänen miehelleen. Fine, nyt kukaan meidän kaveripiiristä ei puhu tämän naisen kuullen mitään henkilökohtaista vaikka on tunnettu vuosikymmen, koska kukaan meistä ei varsinaisesti tunne hänen miestään (jota meidän seura ei kiinnosta, mutta meidän asiat kyllä).
 
[QUOTE="vieras";28043862]Täällä mammat on yleisesti sitä mieltä että luottamuksella kerrotut asiat saa mennä kertomaan omalle puolisolle?? :o[/QUOTE]

Ihmettelen kyllä, että jotkut tosissaan on tuota mieltä. Kyllä pitääs osata erottaa ittensä siitä parisuhteesta sen verran, että ei mee puolisolleen kertomaan kaverin luottamuksella kertomia asioota. Ei se kaveri siihen parisuhteeseen liity.
 
Hyvä ystävä ei kerro edes puolisolleen, jos on pyydetty niin. Koska ikävä kyllä erityisesti naisilla on taipumus juoruta ja hetken päästä siitä tietää kaikki + keksityt mausteet päälle..

Itsellä on harkinta-aika päällä.. minä sekä mieheni olemme harvoille tilanteesta kertoneet. KOSKA siksi se harkinta-aika on olemassa, että on myös mahdollisuus palata takaisin yhteen.
Meille se on eräänlainen hengähdystauko.. eikä olis kauheen kiva jos siitä rallateltais ympäriinsä ja kuitenkin palattais ehkäpä yhteen. Mukavempi mitä harvempi tietää asiasta.. silti tieto on jo vuotanut parilta ja nyt on jo keksittyjä 3. 4. 5. pyöräjuttuja, seksin puutetta(ei tod.ongelmia sen suhteen ikinä ollut).. väkivaltaakin epäilty. ok.. miksihän joskus ei kaikkea kannata kertoa? ;)

Että ymmärrän täysin ap:n kohdalla, että on vaiettu vielä erosta. Mies on ollut ryhdikäs ja pitänyt suun supussa. Kunnioitan!
 
Arvostan miestä. Selkeästikään asia ei kuulunut sinulle ja miehesi teki niin kuin kaveripariskunta toivoi.

Ei mun miehelle kuulu mun kavereiden asiat eikä miehen kavereiden asiat minulle. Oletusarvona meillä on se, että muiden asioita ei juoruta paitsi jos on erikseen sanottu, että saa kertoa myös toiselle. (Tällaisia on esimerkiksi pitkien lapsettomuushoitojen jälkeen aikaansaatu raskaus...)
 
Meillä oli vastaava tilanne, mutta minä olin se, joka asiasta kuulin. Oli todella vaikeaa olla kertomatta miehelleni, mutta pidin salaisuuden kunnes ystävä ilmoitti että on OK kertoa eteenpäin.
Joskus sitä ei vaan halua kaikkia asioita kaikkien tietouteen, ei se tee sinusta, ap, huonoa kaveria eikä edes epäluotettavaa.
 
Ymmärrän, että luottamuksellisia asioita ei kerrota, jos niin luvataan.

Mutta tässä tapauksessa en ihan täysin ymmärrä koko kuviota. Ensinnäkin, miksi avioeroa pitää salata ja tiedon saa vain tarkkaan valitut henkilöt? Avioerohan on täysin julkinen asia esim. Käräjäoikeudessa. Kun avioero on tapahtunut, eron voi todeta kuka tahansa sisäpiiriin kuulumatonkin ihan omilla silmillään, kun pariskunta tosiaan asuu eri paikoissa jne.

Ymmärtäisin, jos avioeron syistä pyydettäisiin olemaan hiljaa, mutta en tasan tarkkaan ymmärrä sitä, että itse avioeroa tulisi salailla. Koska sehän käy ilmi arkielämässä ennemmin tai myöhemmin. Tai voi johtaa epämieluisiin tilanteisiin, kun vahingossa törmätään kaupungilla ja jutellaan niitä näitä ja asiasta tietämätön voi jotain sit just sanoa, että tulkaa käymään tai eipä teitä ole vähään aikaan näkynytkään jne. niin meinaako se eronnut osapuoli edelleen sit vetää jotain hiton kulissia, eikä kertoa, että avioero on tullut?? Hä?
 
olisitko muka oikeasti tyytynyt pelkkään tietoon ystäväpariskunnan erosta? Et takuulla, kun kerran suhtaudut asioihin niin, että sinulle pitää kaikki kertoa, eikä miehellä ole oikeutta pitää ystävälleen antamaansa vaitiololupausta.

Olisit piinannut miesparkaasi niin kauan, että hänen olisi ollut pakko kertoa kaikki, mitä tietää.

Minusta miehesi toimi, kuten kunnon ystävän pitääkin. Avioeroon saattaa hyvinkin liittyä yksityiskohtia, joita miehen ystävä ei halua muille kerrottavan.

Kyse ei siis ole siitä, luottaako miehesi sinuun, vaan siitä, luottaako miehen ystävä sinuun - ei ole miehesi asia päättää, kenelle asiasta kerrotaan, salaisuus ei ole hänen omansa.
 
Itse vaimolleni olen kertonut todellakin vain hänelle tarkoitettuja juttuja, niin kohta hänen paras kaveri tiesi jo.. Kyllä vitutti ja hävetti..

Nykyään ymmärtää jo paremmin..
 
No ihan oikein mies teki. Ei parisuhde ole kuitenkaan mikään sumbioosi jossa toiselle pitää kertoa KAIKKI ja kaverienkin asiat. Mun mielestä se rehellisyys koskee omia asioita, ei tuttujen tai ystävien asioita.
 

Yhteistyössä