4 v.:ltä joitakin taitoja hukassa, päiväkodissa otettiin tänään puheeksi...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a p";28095269]Joo, puheessa ehkä enemmän ongelmaa kuin noissa muissa. Mutta en minä senkään suhteen ole mitenkään huolissani, kun kuitenkin puhetta tulee niin että ainakin lyhyistä lauseista saa hyvin tolkun. Toki kyllä saattaa olla että puheterapiaa suositellaan, ja jos näin, niin sen otamme vastaan.

Ja jos olisikin jotain ihan kehitysviivästymää tms., mitä sitten. Pääasia että lapsi saisi siihen sopivaa apua, ja me vanhemmat myös ohjeita kuinka tukea lapsen kehitystä. Lapsen ei tarvitse olla ns. "normaali" (inhoan oikeastaan koko sanaa) ollakseen tärkeä ja rakas.[/QUOTE]

juurikin näin,<3.
 
[QUOTE="mamimamimami";28095280]No mulla on 4v poika kotihoidossa joka ei 4v neuvolassa suostunut puhua pukahtamaan sanaakaan. Voitte siis kuvitella, että ei tehty ainuttakaan testiäkään.

Mitä siitä seurasi? No ei juuri mitään. Puheterapeutin oma konsultaatio, joka ei myöskään saanut lasta puhumaan, senhän nyt arvasinkin. Lähinnä se oli sitten ne muutamat kerrat mun ja terapeutin välistä keskustelua ja siihen se jäi. Hyvillä mielin.

Älkää stressatko oikeesti noista neuvoloista. Vasta koulussa sitten ne "vaikeudet" tulee esiin ja jos on oikeasti jotain ns. vakavaa vialla, sen kyllä huomaa, eikä sekään lasta pilaa jos se ei ole "normaali".[/QUOTE]

Ei niitä neuvoloita tarvitse stressata, mutta kyllä ne ihan syystä on. Jos toimintaterapia tms. tarvetta on, se tulee aloittaa ennen koulua, jos halutaan ne "vaikeudet" välttää. Eikä tässä ole nyt normaaliudesta kyse, vaan kaiken mahdollisen avun vastaanottamisesta. Itsekin tässä ollaan toimintaterapiajonossa.
 
[QUOTE="a p";28095269]Joo, puheessa ehkä enemmän ongelmaa kuin noissa muissa. Mutta en minä senkään suhteen ole mitenkään huolissani, kun kuitenkin puhetta tulee niin että ainakin lyhyistä lauseista saa hyvin tolkun. Toki kyllä saattaa olla että puheterapiaa suositellaan, ja jos näin, niin sen otamme vastaan.

Ja jos olisikin jotain ihan kehitysviivästymää tms., mitä sitten. Pääasia että lapsi saisi siihen sopivaa apua, ja me vanhemmat myös ohjeita kuinka tukea lapsen kehitystä. Lapsen ei tarvitse olla ns. "normaali" (inhoan oikeastaan koko sanaa) ollakseen tärkeä ja rakas.[/QUOTE]

No sitä sitten, että siihen kehitysviivöstymään kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisin, niin on lapsellekin helpompi oppia ja siihen oppimiseen puuttua, kuten jo päiväkodissa tehtykin. Kuulo ja näkö kyllä tarkistettava kunnolla.

Kuulostaa kyllä tuo puheen oppiminen 4-vuotiaalle todella heikolta ja itse olisin oman lapseni kohdalla huolissani. Ei se huoli lasta vähemmän rakkaammaksi tee, päinvastoin haluaisi auttaa ja selvittää mahdollisimman pian mistä puheen oppimisen ongelmat johtuvat.

Meillä 2-vuotias jo puhunut kunnolla lauseita ja osannut laajan sanavarastoon ja 5-vuotiaana jo kirjoitti ja luki kokonaisia lastenkirjoja, joten tässä vähän vertailua ettei puhe ole ihan 4-vuotiaan tasolla...
 
Meillä kanssa keväällä 4 täyttävä ei piirrä muutakuin suttua ja väreistä kysyttäessä vastaus on mikä milloinkin. En ole huolissani, enemmän kyllä pitäisi harjoitella ja aletaankin!
 
[QUOTE="mamimamimami";28095280]

Älkää stressatko oikeesti noista neuvoloista. Vasta koulussa sitten ne "vaikeudet" tulee esiin ja jos on oikeasti jotain ns. vakavaa vialla, sen kyllä huomaa, eikä sekään lasta pilaa jos se ei ole "normaali".[/QUOTE]

Ei se lasta pilaa jos ei ole ns. normaali, mutta kyllä ennen kouluikää kuuluu ohjata lasta saamaan apua silloin kun on selvästi monella osa-alueella jäljessä ikätasoa.
 
[QUOTE="...";28096154]Meillä kanssa keväällä 4 täyttävä ei piirrä muutakuin suttua ja väreistä kysyttäessä vastaus on mikä milloinkin. En ole huolissani, enemmän kyllä pitäisi harjoitella ja aletaankin![/QUOTE]

On oikeasti aihetta kiinnittää asiaan huomiota.
 
[QUOTE="Vieras";28096090]
Meillä 2-vuotias jo puhunut kunnolla lauseita ja osannut laajan sanavarastoon ja 5-vuotiaana jo kirjoitti ja luki kokonaisia lastenkirjoja, joten tässä vähän vertailua ettei puhe ole ihan 4-vuotiaan tasolla...[/QUOTE]

Joo no sun muksukaan ei ole ollut ikätasollaan, joten ihan turha tehdä tuollaista vertailua.
 
Entäs kuulo? Onko tarkastettu? Tiedän yhden lapsen, jolla oli paljon korvatulehduksia jne. Kuuli jotenkin huonosti ja siitä johtuen ei kuullut puhetta normaalisti. Ja tietty oppi sitten puhumaan "väärin".
Ja todellakin kannattaa puuttua asioihin ennen kouluikää. Koulussa voi jäädä auttamatta jälkeen eri aineissa, jos täytyy keskittyä johonkin muuhun.
 
Mitä T A I T O J A ?
Kunhan peruasiat oppii, mitä missäkin tarkoittaa KOHTA, HUOMENNA, EILEN jne

Kyllä ne muut tulee aikanaan, jos ajan tajun käsittää, esim kuun liikkeet:
http://wikipedia.fi/org/wiki/Beda_Venerabilis

---tulee ekana mieleen.
Uusikuu, kun ei kuuta näy ja täysikuun näkee tietenkin kaikki ja puolikuut siinä välillä. Niillä pärjää jo aika pitkälle;-)
 
[QUOTE="mamimamimami";28095280]Vasta koulussa sitten ne "vaikeudet" tulee esiin ja jos on oikeasti jotain ns. vakavaa vialla, sen kyllä huomaa, eikä sekään lasta pilaa jos se ei ole "normaali".[/QUOTE]
Puhehäiriöihin kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä helpommalla ja nopeammin niitä tuloksia saa aikaan. Kyllä normaaliälyinen lapsi itsekin tajuaa oman erilaisuutensa, kun puhe ei toimi kuten muilla.

Jotain hahmotushäiriöitä voi olla ja mahdollisesti hienomotoriikankin ongelmia, kannattaa käydä toimintaterapeutin tutkimuksissa, jos sinne pääsee. Toimintaterapia on lapsista yleensä aina hurjan kivaa, se on käytännössä aina jotain leikkimistä lapsen tarpeet huomioon ottaen. Meidän lapsi oli katkera, kun hänellä ei ollut legojen kokoamista ohjeiden mukaan kuten jollain toisella, mutta toiset taas saattoivat olla kateellisiä hänelle, kun hän pääsi hautautumaan pallomereen ja keinumaan erilaisilla keinuilla.
 
[QUOTE="Vieras";28096090]
Meillä 2-vuotias jo puhunut kunnolla lauseita ja osannut laajan sanavarastoon ja 5-vuotiaana jo kirjoitti ja luki kokonaisia lastenkirjoja, joten tässä vähän vertailua ettei puhe ole ihan 4-vuotiaan tasolla...[/QUOTE]

No ei tuokaan ole ihan normaali 2 vuotias :laugh: Kyllä yksi meidänkin lapsista oli tuollainen. Ja pari muuta ei ole puhunut juuri mitään vielä kaksi vuotiaana ja toinen heistä ei sitten puhunut vielä oikein nelivuotiaanakaan, vaikka vuosi puheterapiaa oli jo takana. Eli ääripäät on kyllä tullut kokeiltua.
 
[QUOTE="a p";28095269]Joo, puheessa ehkä enemmän ongelmaa kuin noissa muissa. Mutta en minä senkään suhteen ole mitenkään huolissani, kun kuitenkin puhetta tulee niin että ainakin lyhyistä lauseista saa hyvin tolkun. Toki kyllä saattaa olla että puheterapiaa suositellaan, ja jos näin, niin sen otamme vastaan.

Ja jos olisikin jotain ihan kehitysviivästymää tms., mitä sitten. Pääasia että lapsi saisi siihen sopivaa apua, ja me vanhemmat myös ohjeita kuinka tukea lapsen kehitystä. Lapsen ei tarvitse olla ns. "normaali" (inhoan oikeastaan koko sanaa) ollakseen tärkeä ja rakas.[/QUOTE]

Toivottavasti pääsette puheterapiaan. Meidän 4-vuotias puhui niin epäselvästi, että se alkoi kiusata häntä itseäänkin, kun ihmiset eivät ymmärtäneet ja hän usein lopetti yrityksen sanomalla "ei mitään" ja "äiti kerro sä loppuun". Kävimme puheterapiassa 1-2 viikon välein. Tuo tiheä väli oli myös omasta aktiivisuudestani kiinni. Erikseen soittelin puheterapeutille ja kyselin lisäaikoja ja vapaita aikoja. Ja siitä oli kyllä todella iso hyöty! 4,5-5-vuotiaana puhe oli kehittynyt sellaiseksi, ettei eroa ikätovereihin enää ollut.
 
Mitä T A I T O J A ?
Kunhan peruasiat oppii, mitä missäkin tarkoittaa KOHTA, HUOMENNA, EILEN jne

Kyllä ne muut tulee aikanaan, jos ajan tajun käsittää, esim kuun liikkeet:
http://wikipedia.fi/org/wiki/Beda_Venerabilis

---tulee ekana mieleen.
Uusikuu, kun ei kuuta näy ja täysikuun näkee tietenkin kaikki ja puolikuut siinä välillä. Niillä pärjää jo aika pitkälle;-)

Tai oikeastaan, jos lapsi tajuaa, kuinka tyhmiä aikuiset voivatkaan olla, sit pärjää:
Ajan riennossa
 
"Mainio ajanlaskujärjestelmämme perustuu siis itse asiassa höperön munkin laskuvirheisiin, jotka sinisilmäinen historioitsija Beda, luku- ja kirjoitustaidoton keisari Kaarle Suuri ja suurpiirteinen katolinen kirkko yhteisvoimin siunasivat. Aikojen saatossa muotoutunut ajanlaskujärjestelmämme on kuin rautalangalla ja muilla tilapäistarvikkeilla paikattu höyryveturi, joka vioistaan ja puutteistaan huolimatta jyskyttää voimallisesti eteenpäin vielä tällä uudella vuosituhannella."
Reijo Heikkinen sentään osasi sen meillekin kertoa - jos nyt sattui joku tietämätön lukemaan....;.)
 
[QUOTE="Vieras";28096090]No sitä sitten, että siihen kehitysviivöstymään kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisin, niin on lapsellekin helpompi oppia ja siihen oppimiseen puuttua, kuten jo päiväkodissa tehtykin. Kuulo ja näkö kyllä tarkistettava kunnolla.

Kuulostaa kyllä tuo puheen oppiminen 4-vuotiaalle todella heikolta ja itse olisin oman lapseni kohdalla huolissani. Ei se huoli lasta vähemmän rakkaammaksi tee, päinvastoin haluaisi auttaa ja selvittää mahdollisimman pian mistä puheen oppimisen ongelmat johtuvat.

Meillä 2-vuotias jo puhunut kunnolla lauseita ja osannut laajan sanavarastoon ja 5-vuotiaana jo kirjoitti ja luki kokonaisia lastenkirjoja, joten tässä vähän vertailua ettei puhe ole ihan 4-vuotiaan tasolla...[/QUOTE]

No, 2 v. neuvolaan mennessä lapsi puhui juuri normaalin alarajan verran, ( 5-10 sanaa)sanottiin ettei aihetta huoleen. 2,5-vuotiaana kuitenkin oman huoleni takia puhumalla puhuin hänelle lähetteen puheterapeutin kontrolliin, ja siellä käytiin 2,5-3-vuotiaana 3 kertaa. 3-vuotisneuvolassa todettiin että puhetta tulee 3-4-sanaisia lauseita kuten kolmevuotiaalta piti vähintään tullakin. Eli alaraja täyttyi, ja viivästymää ei todettu. Uskon että alaraja täyttyy nelivuotiaanakin. Normaali on todella laaja käsite, ja sinun lapsesi on puhunut keskivertoa paremmin.

Voi olla että puheterapialähete tulee, mutta se on vain hyvä.En siis ole pätkän vertaa huolissani. Turha lietsoa hysteriaa koska sinun lapsesi on puhunut kaksivuotiaana kuin ruuneperi.Lapsia on erilaisia, ja normaalin kirjo on erittäin laaja. Mutta jos todetaan että lapsi tarvitsee tukea joko puheensa kehityksessä, tai sitten muussa, niin otamme ilolla vastaan, luotan ammattilaisen sanaan.
 
[QUOTE="vieras";28096932]Puhehäiriöihin kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä helpommalla ja nopeammin niitä tuloksia saa aikaan. Kyllä normaaliälyinen lapsi itsekin tajuaa oman erilaisuutensa, kun puhe ei toimi kuten muilla.

Jotain hahmotushäiriöitä voi olla ja mahdollisesti hienomotoriikankin ongelmia, kannattaa käydä toimintaterapeutin tutkimuksissa, jos sinne pääsee. Toimintaterapia on lapsista yleensä aina hurjan kivaa, se on käytännössä aina jotain leikkimistä lapsen tarpeet huomioon ottaen. Meidän lapsi oli katkera, kun hänellä ei ollut legojen kokoamista ohjeiden mukaan kuten jollain toisella, mutta toiset taas saattoivat olla kateellisiä hänelle, kun hän pääsi hautautumaan pallomereen ja keinumaan erilaisilla keinuilla.[/QUOTE]

Minä myös olin aikanani aivan hirveän katkera siskolleni, joka kävi toimintaterapiassa, kun oven rakosesta näin millä kaikilla kivoilla jutuilla se pääsi leikkimään :D. Suunnilleen kai toivoin itsellekin jonkun vamman, että oisin päässy sinne temmeltämään.
Ja kivaahan sen on toisaalta tarkoituskin olla: kuitenkin sen lapsen mielenkiinnon tulee pysyä yllä, ja tarkoitus on muutenkin pitää yllä sellanen positiivinen fiilis. Ei niin että se lapsi turhautuu ja kiukustuu, eikä varmasti enää ikinä halua tulla uudelleen eikä tehdä yhtäkään harjoitusta asiaan liittyen... Toisaalta myös ton ikäset nauttii ihan pienimmistäkin jutuista (esim. varpailla kävely) kunhan asian osaa esittää oikein ;).

Ja ap:lle. Kuulostaahan tuo kehitys vähän viivästyneeltä, mutta hyvä ettet ole suuremmin huolissasi etkä leimaamassa lasta jälkeenjääneeksi! :) Eiköhän ne sieltä neuvolasta osaa tarpeen tullen neuvoa eteenpäin, ja asia saadaan järjestykseen. Näin ruudun toiselta puoleltahan on vaikeaa tietää mistä on kyse (esim. joku dysfasian muodoista), toisaalta kun niitä testejäkin varmaan tehdään vähän sen perusteella mitä epäillään/missä on isommat ongelmat.

Tuli mieleen, että tykkääkö lapsi muuten askarrella, jos ei piirtäminen/maalaaminen suju? Koska kyllähän periaatteesa joku askartelumateraalien (helmet, napit, höyhenet.... mitä ikinä) kehittää hienomotoriikkaa, samoin esim. Hamahelmi-tyyliset jutut. Tai innostuisko muovailuvahan sijasta enemmän pullatakinasta, kun tietää että saa syödä ne sitten? Tietysti pullataikinaa nyt ei jokapäivä viitsi vääntää :D.
 
[QUOTE="vieras";28096984]Toivottavasti pääsette puheterapiaan. Meidän 4-vuotias puhui niin epäselvästi, että se alkoi kiusata häntä itseäänkin, kun ihmiset eivät ymmärtäneet ja hän usein lopetti yrityksen sanomalla "ei mitään" ja "äiti kerro sä loppuun". Kävimme puheterapiassa 1-2 viikon välein. Tuo tiheä väli oli myös omasta aktiivisuudestani kiinni. Erikseen soittelin puheterapeutille ja kyselin lisäaikoja ja vapaita aikoja. Ja siitä oli kyllä todella iso hyöty! 4,5-5-vuotiaana puhe oli kehittynyt sellaiseksi, ettei eroa ikätovereihin enää ollut.[/QUOTE] Normaalisti en edes ajattele miten lapseni puhuu, kun olen niin tottunut. Mutta päiväkodissa häntä hakiessa näen joka päivä 1-1,5 v. nuorempia jotka puhuvat samalla tavalla... ei pitäisi vertailla tietenkään, mutta kyllä silloin käväisee huoli mielessä, ei mikään kauhea stressi kuitenkaan. Eniten toivon ettei neuvolassa jää mitään huomaamatta, varsinkaan jos olisi hahmotushäiriötä tms.

Lueskelin juuri netistä hahmotushäiriöstä, ja kyllä kuvaukset sopivat poikaani aika hyvin. Ei tykkää piirtää eikä värittää eikä leiki "näpräämistä" vaativia leikkejä kuten rakenna Duploilla tai legoilla, tee palapelejä tai rakenna junarataa. Leikkiminen menee helposti vipellykseksi, eli hippaleikit tms. kiinnostavat enemmän kuin rauhalliset tai tarkkuutta vaativat. Eli hienomotoriikka ei ole kovin vahvaa.
 
Jos lapsi vaan on "jo" oppinut olemaan hiljaa, kuten perinteisesti opetetaan. Oppii ne sen joka tapauksessa joskus. Onko se tarhan tädin mielestä toivottava "taito", vaihtelee. Voisivat keskittyä siihen lasten kuuntelemiseen enemmän siellä, missä niitä lapsia on:-)

http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/maapallo/kuunvaih.htm

Tuo liittyy aimpiin kommentteihin, et ei jäis vanhemmat sanattomiksi;-)
 
Minä myös olin aikanani aivan hirveän katkera siskolleni, joka kävi toimintaterapiassa, kun oven rakosesta näin millä kaikilla kivoilla jutuilla se pääsi leikkimään :D. Suunnilleen kai toivoin itsellekin jonkun vamman, että oisin päässy sinne temmeltämään.
Ja kivaahan sen on toisaalta tarkoituskin olla: kuitenkin sen lapsen mielenkiinnon tulee pysyä yllä, ja tarkoitus on muutenkin pitää yllä sellanen positiivinen fiilis. Ei niin että se lapsi turhautuu ja kiukustuu, eikä varmasti enää ikinä halua tulla uudelleen eikä tehdä yhtäkään harjoitusta asiaan liittyen... Toisaalta myös ton ikäset nauttii ihan pienimmistäkin jutuista (esim. varpailla kävely) kunhan asian osaa esittää oikein ;).

Ja ap:lle. Kuulostaahan tuo kehitys vähän viivästyneeltä, mutta hyvä ettet ole suuremmin huolissasi etkä leimaamassa lasta jälkeenjääneeksi! :) Eiköhän ne sieltä neuvolasta osaa tarpeen tullen neuvoa eteenpäin, ja asia saadaan järjestykseen. Näin ruudun toiselta puoleltahan on vaikeaa tietää mistä on kyse (esim. joku dysfasian muodoista), toisaalta kun niitä testejäkin varmaan tehdään vähän sen perusteella mitä epäillään/missä on isommat ongelmat.

Tuli mieleen, että tykkääkö lapsi muuten askarrella, jos ei piirtäminen/maalaaminen suju? Koska kyllähän periaatteesa joku askartelumateraalien (helmet, napit, höyhenet.... mitä ikinä) kehittää hienomotoriikkaa, samoin esim. Hamahelmi-tyyliset jutut. Tai innostuisko muovailuvahan sijasta enemmän pullatakinasta, kun tietää että saa syödä ne sitten? Tietysti pullataikinaa nyt ei jokapäivä viitsi vääntää :D.

Päiväkodissa on askarrellut, ja ihan hienoja juttuja on saanut aikaan. :-) Kotona ei olla varsinaisesti askarreltu koska en kertakaikkiaan osaa tippaakaan, olen maailman surkein askartelija. :-( Mutta kyniä ja paperia tarjoan hänelle päivittäin, ja vesivärejä sekä muovailuvahaa, mutta jaksaa vain minuutin pari, kunnes keksii jotain mielenkiintoisempaa.

Nyt se dysfasia mainittiin eka kerran, se tuli mieleeni jo varmaan vuosi sitten, mutten viitsinyt mainita ettei minua leimattaisi hysteerikoksi. :-D mutta, kyllä puheen tuottamisen vaikeuden lisäksi selvästi tuntuu että ymmärryksessäkin on vaikeutta, sekä hahmotushäiriötä sekä hienomotoriikan häiriötä.

Puhe on epäselvyyden lisäksi tosiaan vähän höpöhöpöä, niin että voi selittää pitkiä lauseita niin ettei niissä ole järjen hiventäkään, eli lähinnä latelee sanoja peräkkäin ja selvästi odottaa että häntä ymmärretään. Jotenkin kuvittelisin että dysfasia olisi tuollaista.

Kuitenkaan 2-3 v. neuvoloissa ei huomattu mitään hälyttävää kuin että puhe on ikätason alarajalla. Mutta tosin, viime neuvolassa lapsi ei sanonut tai suostunut tekemään juuri mitään...:-/

Päiväkodissa nämä tosiaan on kaikki huomattu, mutta mitään ongelmia tms. lapsi ei aiheuta, ja pärjää erittäin hyvin ryhmässä. Aloitti vuoden alussa uudessa ryhmässä, ja heti sai kavereita ja sopeutui, sellainen hän on.
 
Löysin tällaisen tekstin

"Dysfasia jaetaan kolmeen eri ryhmään: lieväasteiseen, keskiasteiseen ja vaikea-asteiseen dysfasiaan. Lieväasteisessa dysfasiassa puheen- ja kielenkehitys on varhaisvaiheista lähtien yleensä viivästynyttä. Lapsen puheessa saattaa olla epäsystemaattista sekavuutta, kieliopillisten rakenteiden kypsymättömyyttä, sananlöytämisen tai nimeämisen vaikeutta. Lisäksi puheilmaisu voi olla niukkaa. Arkielämän puheen ymmärtäminen onnistuu yleensä hyvin, mutta pidempien ja käsitteellisempien asioiden vastaanotossa on usein ongelmaa. Lieväasteisena dysfasia ei välttämättä vaikeuta lapsen arkipäivän toimintoja päiväkoti-iässä, mutta kouluiässä eteen saattaa tulla oppimisvaikeuksia. (Rantala & Hällback: 1996: 14.)"

-------------

Osui ja upposi täysin.En osannut kuvailla millä tavalla poikani puhuu hassusti, mutta tuossa se juuri oli kuvailtu. Lisäksi puhe on epäselvää.
 
jos puheessa viivästymää niin sitten kannattaa pyytää konsultaatiota, sillä mitä aikaisemmin lasta autetaan sitä parempi. itselläni on 4 vee tyttö jolla puheen viivästymää ja olemme saaneet siihen apua jo 1,5 vuotta ja samalla opiskelleet tukivittomia ja nyt tyttö puhuu lauseita. meillä yksityinen puheterapeutti sanoikin, että mitä aikaisemmin lapsen "ongelmiin" saadaan apua sen parempi, sillä vaikeaa on vasta eskari ikäisen puhetta alkaa korjaamaan. joten nyt vaan "nyrkkiä pöytään" jotta lapsi ja vanhemmat saavat apua ja eiköhän se puhe siitä lähde sujumaan :)
 
[QUOTE="a p";28094775]Se onkin hassu juttu, että lapsi leikkaa todella hienosti. Mutta siinäpä sel Ei osaa tehdä palapelejä, (ollaan kyllä treenattu usein, mutta vain 2 v. ikäiselle sopivat menevät) ei maalaa vesiväreillä kuin samanlaista suttua kuin 1-vuotiaana, ei osaa muovailla muovailuvahasta mitään, möykkyjä vaan. Piirustustauluunkaan ei piirrä koskaan kuin suttua. Legoilla ei osaa rakentaa, edes Duploilla, vaikka meillä on niitä paljon, ja tosi usein koitetaan saada häntä innostumaan niistä. Mutta lähinnä vaan heittelee niitä...:-([/QUOTE]

Ei kuulosta sitten yhtään nelivuotiaalta. Kannattaa varautua että jotain on vialla, normaalilta tuo ei kuulosta, jos puhekin on epäselvää.
Osaako hän leikkiä yksin, keskittyykö mihinkään? Jos legoja vain heittelee tuossa iässä, niin kuulostaa aika pahalta keskittymishäiriöltä...
 
Meillä yksi lapsista alkoi piirtää tunnistettavia kuvia vasta eskarivuonna, sitä ennen teki vain pelkkää suttua vaikka miten ois neuvonu ja harjoitellu sen kanssa. Nyt se täyttää 9v ja piirtelee todella taidokkaita sarjakuvia tarkkoine yksityiskohtineen.
 
Syötä kalaöljyä. Voi olla liian myöhäistä mutta yrittänyttä ei laiteta. :) Kalaöljy on aivojen kehitykselle täysin välttämätön lapselle. Ilman sitä lapsi voi olla kehityksessä aina jäljessä muita. Eikä aikuisenakaan kehity täysiin mittoihinsa aivoistaan. Voi tietysti olla että syötät jo EPA ja DHA:ta.
 
[QUOTE="jaa-a";28097786]Ei kuulosta sitten yhtään nelivuotiaalta. Kannattaa varautua että jotain on vialla, normaalilta tuo ei kuulosta, jos puhekin on epäselvää.
Osaako hän leikkiä yksin, keskittyykö mihinkään? Jos legoja vain heittelee tuossa iässä, niin kuulostaa aika pahalta keskittymishäiriöltä...[/QUOTE] Leikkii kyllä, ei ole vain koskaan ollut kiinnostunut legoista tai piirtämisestä. Leikkii isolla parkkitalollaan sekä autoilla pitkäänkin, ja Angry Birdseille rakentaa rakennelmia ja ampuu niitä sillä ritsasysteemillä. Keskittyy hyvinkin, en epäile keskittymishäiriötä. Pikku kakkosen myöskin aina katsoo liikahtamatta alusta loppuun.

Itse olen nyt alkanut ajatella pikemminkin tuota dysfasiaa. Ja olen päiväkodissakin kysellyt voisiko olla AD/HD, kuulemma ei missään tapauksessa. Eli olen kyllä aavistanut ehkä vuoden verran ettei kaikki ole kunnossa.
 

Yhteistyössä