Toggle sidebar

Pistää vihaksi nämä "tuomiot" hyväksikäytöistä! 10 vuotta hyväksikäyttöä ja EHDOLLISTA? :o

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tytsi-89
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Nyt en ihan ymmärtänyt, että jos lapsen raiskaus on myönnetty ja todettu tapahtuneeksi (vähättelemättä muuta hyväksikäyttöä) niin miksei se ole koventanut tuomiota? Onko tuossa katsottu, että jos väkivaltaa ei ole ollut niin lapsi (!) on ollut ikään kuin myöntyväinen tapahtumaan?

Heilahtaako häkki yleensä edes aikuisen raiskaamisesta?
 
[QUOTE="vieras";28247469]Miten se pilallisuus mielestäsi määritellään?

Mulla on ystävä joka on lapsuudessaan joutunut ihan systemaattisen hyväksikäytön uhriksi, oman isänsä taholta ja se oli todella pahaa. Ihan raiskausta, yhdyntään menevää siitä lähtien kun ystäväni täytti 9v.

Ystäväni on sairastanut skitsofreniaa ehkä 17-19vuotiaasta asti, en tiedä ihan tarkkaa ikää, tai ainakin silloin sairaus diagnosoitiin. On täysin työkyvytön ja on ollut vähän väliä hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. On myös täysin kyvytön solmimaan minkäännäköisiä rakkaussuhteita, siihen ei ole auttaneet lääkkeet eikä minkäänlaiset terapiatkaan.

Uskon että hän pystyisi aloittamaan parantumisprosessin vasta, kun isänsä kuolee. Vaikkei nykyään pidäkään mitään yhteyttä siihen sairaaseen kusipäähän.
Silti, se äijä yrittää esimerkiksi joka vuosi soitella kaverilleni ja kutsua hänet syntymäpäivilleen.
Se äijä ei näe itse mitään pahaa toiminnassaan.

Ja sekin äijä pääsi kuin koira veräjästä, kun ystäväni sairastui hän ei ekaan 15 vuoteen edes tiennyt itse mistä sairaus johtuu. Sitten, kun muisti ja alkoi puhumaan niin isänsä kiisti vaan kaiken ja sanoi että on harhainen koska on sairas.[/QUOTE]

Sepä mua tässä sylettääkin. Onko sun mielestä kaverisi elämä lopullisesti pilalla? Tai kenenkään muunkaan. Ainoa, joka voi vastauksen antaa, on kaverisi, hänen elämästä on kyse, eikä jeesustelevien palstamammojen.

Jos hänen omasta mielestään hänen elämänsä on pilalla, niin sitten on. En esim. minä voi niin sanoa pelkästään sen perusteella mitä kerroit. Minulla ei ole sellaista valtaa.
 
Surullista myòs ettà tuollaista voi tapahtua eikà kukaan huomaa mitààn. Varmaan se on sitten mahdollista ettà aikuinen osaa manipuloida lapsia niin ettei lapsi reagoi ulkomaailman silmissà mitenkààn erikoisella tavalla.
 
[QUOTE="Mamma italiana";28247551]Surullista myòs ettà tuollaista voi tapahtua eikà kukaan huomaa mitààn. Varmaan se on sitten mahdollista ettà aikuinen osaa manipuloida lapsia niin ettei lapsi reagoi ulkomaailman silmissà mitenkààn erikoisella tavalla.[/QUOTE]

Täysin mutua, mutta onkohan kyse usein siitä, että ei haluta huomata.
 
Itse komppailen varovasti eskeetä. Itse olen selviytyjä, en halua puhua itsestäni uhrina. En vähättele väärintekijöiden tekoja, ne ovat kuvottavia, mutta kenenkään arvo ei piile koskemattomuudessa. Siltä selviytyjän korvaan nuo "elämä pilalla"- hokemat tuntuvat. Että te itsekkin näette lapsen saastaisena, pilattuna olentona. Meillä leikkii lähes päivittäin lapsi, joka on myös kokenut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua. Minä näen lapsen lapsena, suloisena, arvokkaana. Ei häntäkään ole kukaan pilannut, ei minuakaan. Ei kellään ole valtaa pilata ihmistä.
 
[QUOTE="vieras";28247564]Täysin mutua, mutta onkohan kyse usein siitä, että ei haluta huomata.[/QUOTE]

en tiedà, jànnà juttu oli ettà isà ei ollut kieltànyt puhumasta noista "leikeistà". eikò lapset yleensà jotenkin ala leikkià samanlaisia leikkejà muiden kanssa? eikà opettajat, tai toisten lasten vanhemmat huomaa mitààn?

ja asia jota on vaikea ymmàrtàà, ettà àiti sààlii ex-miestànsà. mahdollista toki sekin.
 
[QUOTE="Mamma italiana";28247551]Surullista myòs ettà tuollaista voi tapahtua eikà kukaan huomaa mitààn. Varmaan se on sitten mahdollista ettà aikuinen osaa manipuloida lapsia niin ettei lapsi reagoi ulkomaailman silmissà mitenkààn erikoisella tavalla.[/QUOTE]

Lapsilla on vahvat defenssit käytössä. Pelko ja häpeä usein estää kertomasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja child is my name:
Itse komppailen varovasti eskeetä. Itse olen selviytyjä, en halua puhua itsestäni uhrina. En vähättele väärintekijöiden tekoja, ne ovat kuvottavia, mutta kenenkään arvo ei piile koskemattomuudessa. Siltä selviytyjän korvaan nuo "elämä pilalla"- hokemat tuntuvat. Että te itsekkin näette lapsen saastaisena, pilattuna olentona. Meillä leikkii lähes päivittäin lapsi, joka on myös kokenut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua. Minä näen lapsen lapsena, suloisena, arvokkaana. Ei häntäkään ole kukaan pilannut, ei minuakaan. Ei kellään ole valtaa pilata ihmistä.
Click to expand...

Oletko sekä sinä että lapsesi kokenut hyväksikäyttöä? :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja eskee:
Sepä mua tässä sylettääkin. Onko sun mielestä kaverisi elämä lopullisesti pilalla? Tai kenenkään muunkaan. Ainoa, joka voi vastauksen antaa, on kaverisi, hänen elämästä on kyse, eikä jeesustelevien palstamammojen.

Jos hänen omasta mielestään hänen elämänsä on pilalla, niin sitten on. En esim. minä voi niin sanoa pelkästään sen perusteella mitä kerroit. Minulla ei ole sellaista valtaa.
Click to expand...

Niin, vaikeita asoita. Mä olen ihan oikeasti sitä mieltä että ilman noita kokemuksia hän ei olisi skitsofreniapotilas, joka on vähän väliä psyk. sairaalassa eikä pysty luottamaan keneenkään.
Niin ja kukako sitten määrittelisi, missä vaiheessa elämä on pilalla?
Ainakin se on pilattu. Se äijä on pilannut ja vienyt ystävältäni, niinsanotun normaalien ihmisten elämän.
Koska en usko, että kukaan pitää normaalina ja hyvänä elämänä tuollaista, mitä hän elää. Vaikka hän onkin mitä ihanin, herkin ihminen ja paras ystävä minulle, toivoisin hänelle kyllä parempaa jos se olisi mahdollista.
 
[QUOTE="Mamma italiana";28247586]En tarkoittanut kertomista vaan muunlaista reagointia.[/QUOTE]

Lapsella voi olla niin vahvat defenssit, että voi elää ulospäin ihan normaalisti. Kieltää vahvasti kokemansa jne. Sellaista todellisuudesta irtautumista.
 
[QUOTE="vieras";28247584]Oletko sekä sinä että lapsesi kokenut hyväksikäyttöä? :/[/QUOTE]

Kirjoitan, että "meillä leikkii lähes päivittäin". Kysymyksessä on siis lapseni kaveri.
 
[QUOTE="Mamma italiana";28247607]Kuinka yleistà tuollainen on? Ja kuinka yleistà se ettà lapsen reagointi nàkyy tavalla tai toisella?[/QUOTE]

En osaa sanoa. Tarpeeksi kauheita kun kokee, saattaa "irtautua" kehostaan, samankaltaisesti kuin arveltiin tämän kidutetun Eerikan tehneen. Ulkopuolinen tai oma perheenjäsenkään ei välttämättä näe tällöin lapsessa/nuoressa mitään erilaista. Hyväksikäyttöhän voi aiheuttaa myös sivupersoonia ja dissosiatiivista oireilua, jolloin unohtaa ainakin osan tapahtuneesta.
 
"Olennainen osa dissosiatiivista identiteettihäiriötä on dissosioiminen. Se on puolustusmekanismi, jolla mieli suojautuu traumaattisia kokemuksia vastaan. Dissosiaatiossa ikävät muistot eristetään arkitodellisuudesta ja näin pystytään säilyttämään normaali toimintataso, aivan kuin mitään traumaa ei olisi koskaan sattunutkaan. Jos traumaattinen kokemus toistuu tarpeeksi usein, siirretään kaikki siihen liittyvät asiat toiseen persoonaan, mikä voi aiheuttaa persoonien täydellisen eriytymisen."

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö – Wikipedia
 
[QUOTE="Mamma italiana";28247578]en tiedà, jànnà juttu oli ettà isà ei ollut kieltànyt puhumasta noista "leikeistà". eikò lapset yleensà jotenkin ala leikkià samanlaisia leikkejà muiden kanssa? eikà opettajat, tai toisten lasten vanhemmat huomaa mitààn?

ja asia jota on vaikea ymmàrtàà, ettà àiti sààlii ex-miestànsà. mahdollista toki sekin.[/QUOTE]

Ystäväni tapauksessa (ainakin) yksi perheenjäsen huomasi ja tiesi, mutta ei puuttunut, kun ei halunnut omaa lastaan vaikeuksiin ja häpeää suvulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
En osaa sanoa. Tarpeeksi kauheita kun kokee, saattaa "irtautua" kehostaan, samankaltaisesti kuin arveltiin tämän kidutetun Eerikan tehneen. Ulkopuolinen tai oma perheenjäsenkään ei välttämättä näe tällöin lapsessa/nuoressa mitään erilaista. Hyväksikäyttöhän voi aiheuttaa myös sivupersoonia ja dissosiatiivista oireilua, jolloin unohtaa ainakin osan tapahtuneesta.
Click to expand...

En epàile etetkò olisi oikeassa. Mutta jos lasta kàytettààn hyvàksi jo 1-vuotiaasta làhtien ilman vàkivaltaa (no hyvàksikàyttò on jo sinàllàààn vàkivaltaa), luulisi ettà lapsi kasvaa niin ettà luulee kaiken olevan normaalia. "Normaaleja" asioita lapsi ei osaa pyyhkià pois mielestààn tai piilotella ja noiden "leikkien" nàyttàmienen/piirtàminen yms esim pàivàkodissa, koulussa, sukulaiskylàilyllà, naapurinlapsien luona ja muuaalla on kai aika automaattista. Lapsethan leikkivàt usien esim kotia tai piirtàvàt piirrustuksen vaikka siità mità viikonloppuna tehtiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja child is my name:
Itse komppailen varovasti eskeetä. Itse olen selviytyjä, en halua puhua itsestäni uhrina. En vähättele väärintekijöiden tekoja, ne ovat kuvottavia, mutta kenenkään arvo ei piile koskemattomuudessa. Siltä selviytyjän korvaan nuo "elämä pilalla"- hokemat tuntuvat. Että te itsekkin näette lapsen saastaisena, pilattuna olentona. Meillä leikkii lähes päivittäin lapsi, joka on myös kokenut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua. Minä näen lapsen lapsena, suloisena, arvokkaana. Ei häntäkään ole kukaan pilannut, ei minuakaan. Ei kellään ole valtaa pilata ihmistä.
Click to expand...

Mitä kettua? :O

En todellakaan näe. Näen, että siinä on lapsen elämältä viety tietty pohja pois, ja se elämän rakentaminen on tämän takia muita hankalampaa. Toki kaikilla on omat ristinsä kannettavana, mutta tosiasia on että kaikki eivät joudu uhreiksi, ja heihin tavallaan verrataan sitten. Heidän tavalliseen elämäänsä ja tavalliseen kasvuun lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi. En usko, että kukaan näkee lapsiuhria tai muitakaan uhreja, ei naisia eikä miehiä, minään saastaisina olentoina.

Todella kuvottavasti ajateltu, ja todella paljon aliarvioitu meitä muita.
 
  • Tykkää
Reactions: pookypooh
[QUOTE="vieras";28247654]Onko sinua hyväksikäyttänyt tai kaveri lasta hyväksikäyttänyt jäänyt kiinni ja tuomittu?[/QUOTE]

Minun isoisäni teki kuolemaa, kun kerroin asiasta alle teini-ikäisenä. Kuoli hetken päästä. Tämän lapsen isosisää vastaan käydään käräjiä jo kolmatta vuotta.

Ne papat ja vaarit voi olla itse perkeleitä, oman empiirisen kokemukseni mukaan. Seksuaalista väärinkäyttöä voi olla usean sukupolven ajalta näiden konkarien kohdalla. Paljon suljettuja silmiä ja suita myös.

Me olemme tabunrikkojia, tämä tyttö ja minä. Tämän tytön vanhemmat ovat myös tabunrikkojia, hatunnosto heille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebsi:
Mitä kettua? :O

En todellakaan näe. Näen, että siinä on lapsen elämältä viety tietty pohja pois, ja se elämän rakentaminen on tämän takia muita hankalampaa. Toki kaikilla on omat ristinsä kannettavana, mutta tosiasia on että kaikki eivät joudu uhreiksi, ja heihin tavallaan verrataan sitten. Heidän tavalliseen elämäänsä ja tavalliseen kasvuun lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi. En usko, että kukaan näkee lapsiuhria tai muitakaan uhreja, ei naisia eikä miehiä, minään saastaisina olentoina.

Todella kuvottavasti ajateltu, ja todella paljon aliarvioitu meitä muita.
Click to expand...

Sinä loukkaannut siitä, kun kerron, miltä tuo hokema TUNTUU. Se, että jokun tuntuu joltain, ei tarkoita sitä, että sitä pitää kuitenkaan totena. Tiedän, että uhrin uhriuttamisella lisää ei tarkoiteta pahaa, vaan se on eräänlainen empatian osoitus.

Silti, jos joku tulisi minulle päin naamaa toteamaan, että "elämäsi on pilalla", joutuisin nielemään kyyneleitä ja miettimään, että kuinka huonosti olen elämäni elänyt ja asiani hoitanut, että joku on tuota mieltä. Varmaan koittaisin "puolustautua" jotenkin.

Nettiin jää pysyvä jälki ja ihminen on utelias, se etsii itseään koskevat uutiset ja keskustelut. Miettikääpä sitä.
 
Tavallaan ymmärrän sen, miksi hyväksikäytetystä voi tuntua julmalta, kun joku sanoo, että "uhrin elämä on pilalla". Vaikeampaa se voi pitkään olla, muttei kaikilla mitenkään lopullisesti pilalla. Lisää varmaan epätoivoa ja pahaa oloa, jos kukaan ei tunnu uskovan, että kokemuksista voi selviytyä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa