Mitä ajattelet jos saa 30- ja 37-vuotiaana lapset?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Eli ajatellaan nyt näin, että kelläkään meistä ei olisi vielä lapsia.

Sitten jos verrataan noihin otsikossa oleviin ikiin, niin haluaisitko rehellisesti sanottuna nuorempana lapsia vai kenties jopa vanhempana vai pidätkö noita juuri hyvinä ikinä lasten hankintaan?

Me ollaan saatu miehen kanssa tuon ikäisenä lapsemme ja voin sanoa, että meille on ollut ainakin se parhain ikä. :) Jos ajatellaan siltä kantilta, mitä henkinen puoli on ollut ja sitten taloudellinen puoli. Biologisesti se ei varmaan enää paras ikä ole lapsia hankkia. Olisi minusta ainakin ollut varmasti hyväksi äidiksi nuorempanakin, siitä 20v ylöspäin korvilla, mutta ei vaan tullut sillon vielä lapsia hankittua. :)

Oma elämäni on suurinpiirtein mennyt näin:

Alle 18v elin lapsuuttani.

18-vuotiaana menin töihin ja muutin kotoa pois.

23-vuotiaana tapasin tuon mieheni, joka on myös lasteni isä.

Itsessään 18-29v oli nuoren aikuisuuden elon aikaa ja täynnä juhlimista, vapautta ja menoja.

29-vuotiaana aloin odottamaan esikoistamme ja siitä alkoi rauhoittuminen, menimme myös kihloihin raskauden selvittyä.

30-vuotiaana synnytin lapsemme ja meistä tuli perhe.

Vauva vuoden jälkeen, menimme 31-vuotiaina naimisiin.

36-vuotiaana aloin odottamaan toista lastamme kun esikoisemme oli eskarissa ja kun hän aloitti 7-vuotiaana koulun, synnytin hänelle 37-vuotiaana sitten sisaruksen joka oli myöskin viimeinen lapsemme. :)
 
Minulla lastensaanti-iät 21, 23, 25, 29 ja nyt 36. Hyvät iät minulle. Olen ehtinyt opiskella ja tehdä sellaisia asioita, joita itse haluan tehdä (liittyvät paljon perheeseen)
 
Eihän niillä oo vielä mitään elämää takana!

Mikseivät voi keskittyä elämään tuolleen rauhassa niinku minäkin oon eläny ja tehdä asioita kerrallaan, eikä silleen kaikki mulle heti periaatteella kun ei oo keretty vielä elää edes omasta lapsuudestakaan ulos...

Itse en ollut edes vielä 16-vuotiaana seksiä harrastanut! Eka kerta meni 19-vuotiaana. Kaamee kalkkis?
 
no ehkä nyt ei heti kannata verrata jotain 16-v ja yli 30-v.

En ymmärrä itsekään, miksi joku haluaa lapsena lapsia. Mutta ongelmia voi kyllä tulla kenelle vaan, ei se iästä riipu.
 
Itse olen ekan lapsen saannut 25v ja kuopuksen 38v. En kokenut itseäni vanhaksi 38 vuotiaana ja vieläkin tekisi mieli saada vauva, vaikka ikää jo 42v (tuskin, mutta mieli tekisi).
Jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä nuorempana pitänyt aloittaa lastenteko tai sitten vähän tiheämpään, että olisi ehtinyt tehdä enemmän :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tír na nÓg;28255098:
Jos en olisi jo äiti, haluaisin ennen pitkää kyllä olla. Mutta todellisuudessa olen potentiaalinen isoäiti alle 40-vuotiaana.

Eikö tunnu vielä pikkusen liian nuorelta siihen hommaan?

Kun tuon ikäisen monen isoäidin tehtävä on vielä itsekin lisääntyä ja saada olla äiti niille omille lapsilleen vain ja kasvattaa niitä, elää parhainta hetkeä perhe keskeistä arkea. :)
 
Sain lapset 34- ja 36-vuotiaana. Mulle oikein hyvä ikä. Olisin voinut muutamaa vuotta aikaisemminkin lapset haluta, alle kolmekymppisenä en. Elämä meni näin, ja tyytyväinen olen.
 
Ajattelen, että onneksi sain lapseni alle 30v :) Nyt olen 41v, ja esikoinen suunnittelee jo muuttamista pois kotoa parin vuoden sisään. Ja kymmenen vuoden sisään myös kuopus lentänee pesästä. Ollaan siis isännän kanssa kohtuullisen nuoria vielä silloinkin, jolloin on taas omaa aikaa =) (oletteko nähneet tv:stä niitä Oma Aika -lehden mainoksia? :D ).Ainoastaan taloudellinen puoli olisi voinut olla parempi tuolloin nuorempana, mutta hyvin on selvitty... olin kotiäitinäkin pitkään, joka oli toiveeni ja tavoitteeni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 6xäiti;28255127:
Itse olen ekan lapsen saannut 25v ja kuopuksen 38v. En kokenut itseäni vanhaksi 38 vuotiaana ja vieläkin tekisi mieli saada vauva, vaikka ikää jo 42v (tuskin, mutta mieli tekisi).
Jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä nuorempana pitänyt aloittaa lastenteko tai sitten vähän tiheämpään, että olisi ehtinyt tehdä enemmän :)

Tuumasta toimeen vaan. Sulla on vielä ihan oikea lisääntyä. :)

Mulle riittää ainakin nämä kaksi, kolme ois voinu vielä EHKÄ mennä, mut neljä on jo liikaa.
 
Olen saanut lapseni 20v ja 21v(melkein22). Meinasin jo nuorempana,17-vuotiaana saada ensimmäiseni,mutta se meni kesken. Aina olen ajatellut,että haluaisin lapset nuorena,mikäli se vain on mahdollista. Ja sainkin,nyt toivotaan kolmatta ja täytän tänä vuonna 26v. Nää on ikuisuuskysymyksiä,että kuka saa lapsensa minkä ikäisenä ja miksi ihmeessä. Ei ole oikeaa ja väärää!
 
Ajattelen, että onneksi sain lapseni alle 30v :) Nyt olen 41v, ja esikoinen suunnittelee jo muuttamista pois kotoa parin vuoden sisään. Ja kymmenen vuoden sisään myös kuopus lentänee pesästä. Ollaan siis isännän kanssa kohtuullisen nuoria vielä silloinkin, jolloin on taas omaa aikaa =) (oletteko nähneet tv:stä niitä Oma Aika -lehden mainoksia? :D ).Ainoastaan taloudellinen puoli olisi voinut olla parempi tuolloin nuorempana, mutta hyvin on selvitty... olin kotiäitinäkin pitkään, joka oli toiveeni ja tavoitteeni.

:D

Meilläkin esikoinen lentää kotoa tänä vuonna pois, täyttää 18, ollaan siis 48. Kuopus jos seuraa samoja jalan jälkiä niin olemme sillon 55 ja hyvin kerkeää aloittaa oman ajan. :)
 
Olen saanut lapseni 20v ja 21v(melkein22). Meinasin jo nuorempana,17-vuotiaana saada ensimmäiseni,mutta se meni kesken. Aina olen ajatellut,että haluaisin lapset nuorena,mikäli se vain on mahdollista. Ja sainkin,nyt toivotaan kolmatta ja täytän tänä vuonna 26v. Nää on ikuisuuskysymyksiä,että kuka saa lapsensa minkä ikäisenä ja miksi ihmeessä. Ei ole oikeaa ja väärää!

15-vuotiaan ei kuulu vielä omasta kehostaan määrätä sillein, että menee tuossa iässä suunittelemaan jo raskautta ja pyöräyttää mukulan 16v.

Hän on vielä silloin täysin omien vanhempiensa pikku,pikku,pikku mukula ja heidän vastuullaan ja heidän hoivattavanaan ja kasvatettavana. Eikä mikään pikku aikuinen tai äiti ja isä jo jollekin omalle lapselleen, niin kauan kun on ala-ikänen.
 
Eikö tunnu vielä pikkusen liian nuorelta siihen hommaan?

Kun tuon ikäisen monen isoäidin tehtävä on vielä itsekin lisääntyä ja saada olla äiti niille omille lapsilleen vain ja kasvattaa niitä, elää parhainta hetkeä perhe keskeistä arkea. :)

Ei. Minä olen lisääntymiseni hoitanut minulle oikeaan aikaan. Aikanaan hoidan sitten lapsenlapsia jos niitä tulee. Olipa minulla ikää alle 40 tai yli :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tír na nÓg;28255195:
Ei. Minä olen lisääntymiseni hoitanut minulle oikeaan aikaan. Aikanaan hoidan sitten lapsenlapsia jos niitä tulee. Olipa minulla ikää alle 40 tai yli :)

Itse toivon astuvani isoäidin saappaisiin 50v jälkeen. :)
 
Tulin mielestäni äidiksi loistavassa iässä 21 vuotiaana, mieheni isäksi 26v.
Ei ole tullut kertaakaan sellaista oloa, että olisi ollut huono ikä. Joskus on tullut kyllä mieleen, että voisiko enää paremmin mennäkään ja onneksi teimme juuri nämä valinnat.

Tämä toinen olisi voinut saada alkunsa vähän nopeammin(n.vuoden), mutta eipä sen elämän täydy täydellistä rataa kulkea ja näillä mennään tyytyväisenä. :) Nyt siis 24v ja 29v toinen pian syntyy.
 
Eihän niillä oo vielä mitään elämää takana!

Mikseivät voi keskittyä elämään tuolleen rauhassa niinku minäkin oon eläny ja tehdä asioita kerrallaan, eikä silleen kaikki mulle heti periaatteella kun ei oo keretty vielä elää edes omasta lapsuudestakaan ulos...

Itse en ollut edes vielä 16-vuotiaana seksiä harrastanut! Eka kerta meni 19-vuotiaana. Kaamee kalkkis?

No mutta, jos olet kerran sinut valintojesi kanssa niin varmaan voit hyväksyä myös muiden tekemät,erilaiset elämänvalinnat?
Sinä olet elänyt kuten suurinosa ihmisistä ja se teki sinut ilmeisen onnelliseksi, good for you. :)

Sitten on myös niitä ihan fiksuja ja kunnollisia teinejä jotka harrastavat seksiä 16-18-vuotiaana ja tulevat raskaaksi ehkäisystä huolimatta.
Pitävät lapsen vaikka tietävät että abortti olisi kaikinpuolin hyväksyttävin ja ehkäpä myös viisain ratkaisu.
Käyvät koulunsa ja elävät erilaisen nuoruuden ja aikuisuuden kuin sinä, kuitenkin keskimäärin yhtä onnellisena kuin joku vastaavassa tilanteessa aborttiin päätynyt tai seksistä kokonaan pidättäytynyt.
Eihän se toivottavaa ole teiniäidiksi ryhtyä, mutta sitäkin tapahtuu ja tulee aina tapahtumaan.
 
Tulin mielestäni äidiksi loistavassa iässä 21 vuotiaana, mieheni isäksi 26v.
Ei ole tullut kertaakaan sellaista oloa, että olisi ollut huono ikä. Joskus on tullut kyllä mieleen, että voisiko enää paremmin mennäkään ja onneksi teimme juuri nämä valinnat.

Tämä toinen olisi voinut saada alkunsa vähän nopeammin(n.vuoden), mutta eipä sen elämän täydy täydellistä rataa kulkea ja näillä mennään tyytyväisenä. :) Nyt siis 24v ja 29v toinen pian syntyy.

Eipä se elämä meilläkään ole täydellistä rataa aina kulkenut, on ollut sairautta ja vaikka mitä.
 
Mä sain ekani kun täytin 30v ja toinen ei ainakaan alle 33v ole tulossa ehkä kun olen 34, 35, 36.... ken tietää koska mun kroppaa päättää vauvan antaa.
ja itselleni ihan paras ikä saada lapsi.
opiskelin ja tein keikkahommaa 28vuotiaaksi. löysin sopivan puolison vast 25vuotiaana. sopiva koti löytyi myös. se oli lähes valmis remonteista kun lapsi syntyi. nyt on koti, työ, lapsi. koulut käyty, juhlat juhlittu, reissut reissattu. nyt voi nauttia kodista ja perheestä. reissuun tekee mieli mut parinvuoden pääst kuhan lapsikin jo isompi. nyt elämä on tässä.
 
Sain esikoiseni alle 18v ja lapsia on jälkeen syntynyt vielä neljä ja kaikki 32v ikään mennessä. Minulle näin oli juuri oikea ikä saada lapset. Nyt odottelen heidän kasvamistaan ja esikoinen on pian täysi-ikäinen.
 
[QUOTE="vieras";28255247]No mutta, jos olet kerran sinut valintojesi kanssa niin varmaan voit hyväksyä myös muiden tekemät,erilaiset elämänvalinnat?
Sinä olet elänyt kuten suurinosa ihmisistä ja se teki sinut ilmeisen onnelliseksi, good for you. :)

Sitten on myös niitä ihan fiksuja ja kunnollisia teinejä jotka harrastavat seksiä 16-18-vuotiaana ja tulevat raskaaksi ehkäisystä huolimatta.
Pitävät lapsen vaikka tietävät että abortti olisi kaikinpuolin hyväksyttävin ja ehkäpä myös viisain ratkaisu.
Käyvät koulunsa ja elävät erilaisen nuoruuden ja aikuisuuden kuin sinä, kuitenkin keskimäärin yhtä onnellisena kuin joku vastaavassa tilanteessa aborttiin päätynyt tai seksistä kokonaan pidättäytynyt.
Eihän se toivottavaa ole teiniäidiksi ryhtyä, mutta sitäkin tapahtuu ja tulee aina tapahtumaan.[/QUOTE]

En mie paasaa siitä jos yli 18-vuotias lisääntyy, sillon on ihan oma valintansa ja hyväksyttävä juttu mun mielestä, vaikka taitaa se 18-19vuotiaskin vielä virallisesti teini olla.

En kuitenkaan pidä ala-ikäisten raskauksista ja synnytyksistä, eikä minusta pidä esimerkiksi hyväksyä sitä että 15v on raskaana ja 16v synnyttää. Lapsihan hän on. Ehdottomasti täytyy olla vastaan.
 

Yhteistyössä