A
a.p.
Vieras
Mutta olen myös sen miehelle aikoinani kertonut, että en todellakaan mene sellaista tekemään jos jotain käy.
Joten se ei ole vaihtoehto.
Joten se ei ole vaihtoehto.
Hyvä, että pääsit moisesta eroon. Pärjäät yksinkin lapsen kanssa. Kai sulla omaa sukua on olemassa
V
"vieras"
Vieras
Odota nyt pari viikkoa rauhassa. Kyllä ne mielipiteet voivat kummasti muuttua. Lapsi tulee tuomaan elämääsi paljon iloa ja onnea riippumatta siitä, onko isä kuvioissa vai ei. Taloudellisestihan isä tulee lasta joka tapauksessa tukemaan halusi tai ei.
N
"ninni"
Vieras
Tsemppiä ap. Alkuraskaus on muutenkin sekavaa aikaa ja tunteet on pinnassa.
Elämässä vaan joskus tapahtuu yllätyksiä, eikä kaikki mene aina käsikirjoituksen mukaan. Älä välitä näistä haaskoista täällä.
Nyt sinun on pohdittava, jaksatko lapsen kanssa kahden. Tuon isän varaan en laskisi.
Elatusmaksuihin olet tietenkin oikeutettu, kyse on nyt lähinnä sinun omasta jaksamisestasi. Jos se epäilyttää, kannattaa miettiä aborttia, sekään ei ole häpeä, eikä kukaan syyllistä sinua siitä.
Tsemppiä ap, mihin tahansa vaihtoehtoon sitten päädytkin.
Elämässä vaan joskus tapahtuu yllätyksiä, eikä kaikki mene aina käsikirjoituksen mukaan. Älä välitä näistä haaskoista täällä.
Nyt sinun on pohdittava, jaksatko lapsen kanssa kahden. Tuon isän varaan en laskisi.
Elatusmaksuihin olet tietenkin oikeutettu, kyse on nyt lähinnä sinun omasta jaksamisestasi. Jos se epäilyttää, kannattaa miettiä aborttia, sekään ei ole häpeä, eikä kukaan syyllistä sinua siitä.
Tsemppiä ap, mihin tahansa vaihtoehtoon sitten päädytkin.
A
"arja"
Vieras
tee abortti. Mies tuskin tulee osallistumaan lapsen hoitoon tai hänen sukunsa. Pahimmassa tapauksessa olet refluksi ja koliikkivauvan kanssa täysin yksin.
Siis mikä tässä tuli yllätyksenä?
Se että ilman ehkäisyä voi tulla raskaaksi? Se ettei mies halua lasta? Jos te kerta olette olleet erossa niin uskoitko/toivoitko miehen haluavan palata takaisin yhteen? Vaikka on jo uuden naisen kanssa?
Ihan jo lähtötilanteen huomioon ottaen niin olisin ollut asennoitunut siihen että saisin yksin valmistautua vastuunkantamaan lapsesta; jos isä siihen haluaisi pitää yhteyttä niin se olisi pelkkää plussaa.
[QUOTE="arja";28338572]tee abortti. Mies tuskin tulee osallistumaan lapsen hoitoon tai hänen sukunsa. Pahimmassa tapauksessa olet refluksi ja koliikkivauvan kanssa täysin yksin.[/QUOTE]
Aikuinen nainen ei voi selvitä vaativan vauvan kanssa yksin?
Aikuinen nainen ei voi selvitä vaativan vauvan kanssa yksin?
K
kkklk
Vieras
Hei, itse olin tuossa tilanteessa 19 vuotiaana. Jotenkin salaa elättelin toiveita että meistä vielä tulisi pari/perhe. Nyt naurattaa mikä idiootti olinkaan! Voin antaa neuvoja kantapään kautta opituista asioista...
A)jos mies hylkää sinut, niin Kaikki vastuu ja päätäntävalta jää sinulle! Nyt sinä voit vielä keskeyttää raskauden jos et ole valmis kantamaan vastuuta yksin. Mieti tarkkaan! Jos päätät pitää vauvan on asian rankkuudesta turha enää itkeä. Se on Sinun oma päätös!
B) luovu kokonaan ajatuksesta että olisitte perhe! Todellisuudessa mahdollisuudet teidän pysyvään perhe elämään on pienet, ikävä kyllä. Älä siis tuhlaa energiaasi häneen.
C) oletko ollut yhteydessä hänen äitiinsä? Itse ajattelin että kun mies hylkäsi niin siinä meni sukukin. Näin ei ollut. Meillä lapsi alkoi vierailemaan mummilla, aluksi minun kanssa, nykyään 4v. Käy jo itsekseen sielä. Ja mummi todellakin haluaa tavata lasta! Ja lapselle uskon olevan hyväksi oppia myös juuristaan siltä puolelta sukua. Itse olisin toivonut suvulta enenmmän aktiivisuutta, mutta he eivät vain kahdanneet/uskaltaneet sitä tehdä.
D) todennäköistä on että vietät ainakin kaksi ensimmäistä vuotta yksin sinkkuna. Etkai ole läheisyys riippuvainen? Et voi notkua uutta miestä etsimässä pitkin kaupunkia jos sinulla on pieni lapsi kotona. Sinulla ei ole soäiihen todennäköisesti varaa+etkai aijo esitellä jokaista uutta tuttavuutta lapsellesi?
E) jos et ole hyväpalkkaisessa työssä, niin todennäköistä on että elätte yhtä pienilä rahoilla kun sossun toimeenntulolotuella.
F) lapsella on oikeus isään lukee lasten oikeuksissa. Jos isyys vahvistetaan pääsee isä näin maksamaan elatusmaksuja ja lapsesta tulee hänen perillinen. Näistä elatusmaksuista tappeleminen voi olla vittumaista. Samoin jos teille sattuisi tulemaan yhteishuoltajuus niin lapsen isä voi estää teitä esim. matkustamasta kieltäytymälä suostumuksesta passihakemukseen...
G) jos lapsen isä jossain vaiheessa muuttaakin mieltään ja haluaa tavata lasta niin sehän on ihanaa, mutta mitä jos mieli taas muuttuu..? Tämä hajottaa lasta kokoajan enemmän ja enemmän mitä isommaksi hän tulee. Mikä minussa on vikana? Miksi isi ei rakasta? Miksi se ei tule? Ja usein se on äiti johon tämå kaikki pahaolo puretaan. Tai pahimmillaan siitä tehdään sinun syysi.
Elämä lapsen kanssa on ihanaa! Mutta itse olen huomannut että kaikki vanha ja mennyt pitää hylätä. Muuten ei ole tarpeeksi tyhjä elämä johon lapsi ja sen tuomat muutokset ja haasteet mahtuvat tulla. Yksinäistä elämä tulee olemaan. Juu ysävät sanovat tukevansa mutta se tuki kestää juuri niin kauan kun vauva on söpö. Ja on heilläkin omat elämänwä. Jos kuvittelet yksin olon olevan rankkaa, niin se on 10x sitä rankempaa! Ja turha kuvitella olevansa poikkeus
jokainen yh varmasti tekee niin, ja pettyy. Itse pieän siitä miten tiivis suhde lapseen on syntynyt. Meillä on oikeasti todella kivaa kun vitsailemme ja touhuamme yhdessä. Henk.koht pidän yh:den lapsia paljon omatoimisempana.
Itse opin kantapäänkautta asiat. Monet itkut on itketty ja kovemmaksi tultu. Nyt odotan toista lasta yksin, enkä todellakaan aijo sotkea miehiä tähän onneeni!
A)jos mies hylkää sinut, niin Kaikki vastuu ja päätäntävalta jää sinulle! Nyt sinä voit vielä keskeyttää raskauden jos et ole valmis kantamaan vastuuta yksin. Mieti tarkkaan! Jos päätät pitää vauvan on asian rankkuudesta turha enää itkeä. Se on Sinun oma päätös!
B) luovu kokonaan ajatuksesta että olisitte perhe! Todellisuudessa mahdollisuudet teidän pysyvään perhe elämään on pienet, ikävä kyllä. Älä siis tuhlaa energiaasi häneen.
C) oletko ollut yhteydessä hänen äitiinsä? Itse ajattelin että kun mies hylkäsi niin siinä meni sukukin. Näin ei ollut. Meillä lapsi alkoi vierailemaan mummilla, aluksi minun kanssa, nykyään 4v. Käy jo itsekseen sielä. Ja mummi todellakin haluaa tavata lasta! Ja lapselle uskon olevan hyväksi oppia myös juuristaan siltä puolelta sukua. Itse olisin toivonut suvulta enenmmän aktiivisuutta, mutta he eivät vain kahdanneet/uskaltaneet sitä tehdä.
D) todennäköistä on että vietät ainakin kaksi ensimmäistä vuotta yksin sinkkuna. Etkai ole läheisyys riippuvainen? Et voi notkua uutta miestä etsimässä pitkin kaupunkia jos sinulla on pieni lapsi kotona. Sinulla ei ole soäiihen todennäköisesti varaa+etkai aijo esitellä jokaista uutta tuttavuutta lapsellesi?
E) jos et ole hyväpalkkaisessa työssä, niin todennäköistä on että elätte yhtä pienilä rahoilla kun sossun toimeenntulolotuella.
F) lapsella on oikeus isään lukee lasten oikeuksissa. Jos isyys vahvistetaan pääsee isä näin maksamaan elatusmaksuja ja lapsesta tulee hänen perillinen. Näistä elatusmaksuista tappeleminen voi olla vittumaista. Samoin jos teille sattuisi tulemaan yhteishuoltajuus niin lapsen isä voi estää teitä esim. matkustamasta kieltäytymälä suostumuksesta passihakemukseen...
G) jos lapsen isä jossain vaiheessa muuttaakin mieltään ja haluaa tavata lasta niin sehän on ihanaa, mutta mitä jos mieli taas muuttuu..? Tämä hajottaa lasta kokoajan enemmän ja enemmän mitä isommaksi hän tulee. Mikä minussa on vikana? Miksi isi ei rakasta? Miksi se ei tule? Ja usein se on äiti johon tämå kaikki pahaolo puretaan. Tai pahimmillaan siitä tehdään sinun syysi.
Elämä lapsen kanssa on ihanaa! Mutta itse olen huomannut että kaikki vanha ja mennyt pitää hylätä. Muuten ei ole tarpeeksi tyhjä elämä johon lapsi ja sen tuomat muutokset ja haasteet mahtuvat tulla. Yksinäistä elämä tulee olemaan. Juu ysävät sanovat tukevansa mutta se tuki kestää juuri niin kauan kun vauva on söpö. Ja on heilläkin omat elämänwä. Jos kuvittelet yksin olon olevan rankkaa, niin se on 10x sitä rankempaa! Ja turha kuvitella olevansa poikkeus
jokainen yh varmasti tekee niin, ja pettyy. Itse pieän siitä miten tiivis suhde lapseen on syntynyt. Meillä on oikeasti todella kivaa kun vitsailemme ja touhuamme yhdessä. Henk.koht pidän yh:den lapsia paljon omatoimisempana.Itse opin kantapäänkautta asiat. Monet itkut on itketty ja kovemmaksi tultu. Nyt odotan toista lasta yksin, enkä todellakaan aijo sotkea miehiä tähän onneeni!
A
a.p.
Vieras
kkklk pitkästä ja monelta kannalta asiaa käsittelevästä tekstistä. Juuri tätä tarkoitin.
Miten tuo sinun ja mummin välinen yhteydenpito sai alkunsa? Olitteko yhteydessä jo raskausaikana?
Miten tuo sinun ja mummin välinen yhteydenpito sai alkunsa? Olitteko yhteydessä jo raskausaikana?
V
"vieras"
Vieras
Kyllä sä selviät yksinkin. Sukulaisten tai miesten vanhempien mieli voi muuttua kun vauva syntyy. Normaali ihminen ei halua olla erossa lapsen lapsistaan, vaikka ei pitäisikään siitä missä olosuhteissa tai kenelle on syntynyt.
H
"Hiphei"
Vieras
Tuohon "kai aikuinen nainen hoitaa yksin koliikin tai refluksin" -kommenttiin. Mä en olisi selvinnyt yksin. Oman lapsen kipukirkuminen 14h/ vrk on ehdottomasti elämäni stressaavin kokemus. Toki niin voimakas reagointi on äärimmäisen harvinaista. Jos tukiverkkoa ei olisi ollut niin en tiedä mitä olisi tapahtunut.
Ja se tukiverkko... Tosiaan minäkin kuvittelin olevani hyvä tukiverkko yh-ystävälle. Kävin 6kk aikana hoitamassa vauvaa kahtena yönä. Kun sain oman valvottavan vauvan pyysin anteeksi. Jos ei tiedä miten jaksaa seuraavan tunnin, ei paljon helpota, että joku tulee kolmen viikon päästä.
Mutta tilanteesta:
Olet ap selvästi varma, ettet halua aborttia. Sinuna valmistautuisin olemaan täysin yh. Älä odota mieheltä mitään. Isyystestin voit vaatia ja elarit. Päätös harrastaa seksiä oli yhteinen. Anna pölyn laskeutua rauhassa. Voi olla, että mie muuttaa mielensä tai sitten ei. Ja myöhemmin voit olla yhteydessä miehen äitiin ja kertoa, että oli teidän välit mitkä tahansa niin toivot, että lapsi saisi tuntea isovanhempansa.
Tsemppiä ja voimia! Et ole maailman ensimmäinen, etkä viimeinen nainen tuossa tilanteessa.
Ja se tukiverkko... Tosiaan minäkin kuvittelin olevani hyvä tukiverkko yh-ystävälle. Kävin 6kk aikana hoitamassa vauvaa kahtena yönä. Kun sain oman valvottavan vauvan pyysin anteeksi. Jos ei tiedä miten jaksaa seuraavan tunnin, ei paljon helpota, että joku tulee kolmen viikon päästä.
Mutta tilanteesta:
Olet ap selvästi varma, ettet halua aborttia. Sinuna valmistautuisin olemaan täysin yh. Älä odota mieheltä mitään. Isyystestin voit vaatia ja elarit. Päätös harrastaa seksiä oli yhteinen. Anna pölyn laskeutua rauhassa. Voi olla, että mie muuttaa mielensä tai sitten ei. Ja myöhemmin voit olla yhteydessä miehen äitiin ja kertoa, että oli teidän välit mitkä tahansa niin toivot, että lapsi saisi tuntea isovanhempansa.
Tsemppiä ja voimia! Et ole maailman ensimmäinen, etkä viimeinen nainen tuossa tilanteessa.
K
kkklk
Vieras
Asuimme samassa kaupungissa, mutta eripuolilla. Raskausaikana näin häntä ohimennen ehkä kaksi kertaa. Emme tunteneet juuri ollenkaan entuudestaan. Lapsen ollessa joku 4kk tuli hän vastaan. Kerroin että jos he vaan tahtovat, niin olisi kiva jos lapsi saisi tutustua juuriinsa, joskus. Hän tiesi etten isän kanssa ollut väleissä. Saimme samantien kutsun kahville ja siitä se lähti... Jossain vaiheessa isäkin sitäkautta lähti yrittämään isänä oloa mutta se oli juuri se 30 min sylissä pitoa, ja sen "lelun" hauskuus loppui. Lapsi voitiin taas lykätä sivuun...
Olen sitä mieltä ettei miehelle tule samalla tavalla tunne suhdetta lapseen jos hän ei ole sen odotuksessa mukana. Esim. Ultra oli itselle niin tunteellinen ja silmiä avaava hetki että uskon miehen tarvitsevan vähintään sitä. Koko asia tapahtuu äidin sisällä eikä kaikki miehet siksi niin ymmärrä kaikea sitä mitä tapahtuu...
Olen sitä mieltä ettei miehelle tule samalla tavalla tunne suhdetta lapseen jos hän ei ole sen odotuksessa mukana. Esim. Ultra oli itselle niin tunteellinen ja silmiä avaava hetki että uskon miehen tarvitsevan vähintään sitä. Koko asia tapahtuu äidin sisällä eikä kaikki miehet siksi niin ymmärrä kaikea sitä mitä tapahtuu...
A
a.p.
Vieras
Tosiaan pitää vain antaa ajan kulua ja katsoa mitä tapahtuu. Mies ei ole aikomuksissakaan kertoa uudelle naiselle,että odotan hänelle lasta. Se on mielestäni väärin. Mutta ehkä asia jossain vaiheessa hänelle sitten paljastuu. Mietin vain, että niinkö paljon hän häpeää minua ja tulokasta...
E
En usko
Vieras
Lasten tekemisestä ja ehkäisyn poisjättämisestä sovitaan aina, aina yhdessä. Päätöstä ei tehdä heppoisesti eikä yhden keskustelun perusteella. Ihan selvä juttu jokaiselle itseään kunnioittavalle järkevälle ihmiselle.
Jos tämä tarina edes on tosi, ei paljon heru sympatiaa tulevalle äidille. Elämä on laitettu kohtalon käsiin ja sinun kohtalosi on nyt kasvattaa lapsi yksin. Ellet anna lasta pois. Biologia on armoton, sinä tulit raskaaksi ja synnytät. Mies vain luovutti siemenensä ja jatkossa luovuttaa vain elatusmaksut, jos niin päättää. Niin makaat kuin petaat, kuten vanha sanonta kuuluu.
Tuleva isäkään ei ansaitse sympatiaa, selkärangaton idiootti, mutta itse olet päättänyt lähteä leikkimään tulella ja harrastanut seksiä ilman ehkäisyä miehen kanssa, jonka kanssa sinulla ei ole edes kunnon suhdetta. Ehkä toivoit salaa raskauden muuttavan miestä ja suhdetta paremmaksi?
Ihan pakko kysyä: kuinka vanha olet?
Jos tämä tarina edes on tosi, ei paljon heru sympatiaa tulevalle äidille. Elämä on laitettu kohtalon käsiin ja sinun kohtalosi on nyt kasvattaa lapsi yksin. Ellet anna lasta pois. Biologia on armoton, sinä tulit raskaaksi ja synnytät. Mies vain luovutti siemenensä ja jatkossa luovuttaa vain elatusmaksut, jos niin päättää. Niin makaat kuin petaat, kuten vanha sanonta kuuluu.
Tuleva isäkään ei ansaitse sympatiaa, selkärangaton idiootti, mutta itse olet päättänyt lähteä leikkimään tulella ja harrastanut seksiä ilman ehkäisyä miehen kanssa, jonka kanssa sinulla ei ole edes kunnon suhdetta. Ehkä toivoit salaa raskauden muuttavan miestä ja suhdetta paremmaksi?
Ihan pakko kysyä: kuinka vanha olet?
A
a.p.
Vieras
A
a.p.
Vieras
Sitä vaan kuvittelee viiden vuoden jälkeen tuntevansa jonkun. Mutta kävi ilmi, että tämä ihminen ei ole se keneksi olen häntä kaikki nämä vuodet luullut.
H
"Hiphei"
Vieras
Mies voi tulla järkiinsä tai olla tulematta. Varaudu siihen ettei tule. Pettikö mies nyxäänsä kanssasi? Tässähän voi painaa sekin vaakakupissa.
Isyys voi syntyä myöhemminkin. Oma mieheni oli kyllä odotuksessa täysillä mukana, muttei kestänyt kirkuvaa lasta yhtään. Kasvoi kyllä isäksi. Maailman parhaaksi sellaiseksi. Mies on shokissa ja anoppi myös. Asiat voi muuttua moneen kertaan, mutta muutoksen varaan ei voi laskea.
Isyys voi syntyä myöhemminkin. Oma mieheni oli kyllä odotuksessa täysillä mukana, muttei kestänyt kirkuvaa lasta yhtään. Kasvoi kyllä isäksi. Maailman parhaaksi sellaiseksi. Mies on shokissa ja anoppi myös. Asiat voi muuttua moneen kertaan, mutta muutoksen varaan ei voi laskea.
V
"vieras"
Vieras
Miten niin? Hänellähän oli jo toinen nainen, kun sinun kanssasi harrasti seksiä, niin mitenkä oikein kuvittelit, että hän on kovin hieno ihminen?
A
a.p.
Vieras
Siis olemme seurustelleet 2007 kesästä lähtien, viime kesänä meille tuli ero, meillä vain meni niin huonosti. Mies muutti pois. Halusi kuitenkin jatkaa yhdessä ja samoin minä noin kuukausi eron jälkeen palasimme yhteen. Emme kuitenkaan muuttaneet missään välissä enää saman katon alle. 2.2.2013 meillä kuitenkin oli iso riita, jota yritin vielä sopia, mutta kuulin, että miehellä on tämä uusi. Maaliskuun alussa otti kuitenkin kuukauden jälkeen yhteyttä ja halusi nähdä. Kenenkään muun kanssa mikään ei kuulemma tuntunut vaan samalle ja ikävä kasvoi päivä päivältä. Minäkin halusin vielä jatkaa, mutta mies ei vain millään päässyt tästä kuukauden tuntemastaan naisesta eroon. Ja sille tielle nyt sitten nähtävästi jäi...
?
***
Vieras
Vaikka vauva olisi miten vaikea, se on vauva vain ensimmäisen vuoden ajan. Yhden, mahdollisesti vaikean vuoden takia en tekisi aborttia. Ja on mahdollista, että vauva on kiltti ja rauhallinen tapaus.
Mieheltä vaadit elarit ilman muuta, vaikka esille tulikin ajatus, ettei ketään voi väkisin pakottaa isäksi. Itsepä ei ehkäissyt. Olisi käyttänyt kumia, niin ei tarvitsisi itkeä.
Miehen vanhemmat yms. sukulaiset voivat olla hyvinkin kiinnostuneita lapsesta, sillä lapsenlapsilla on usein aika tehokas vaikutus edellisiin sukupolviin.
Yllä joku sanoi myös näin: "Samoin jos teille sattuisi tulemaan yhteishuoltajuus niin lapsen isä voi estää teitä esim. matkustamasta kieltäytymälä suostumuksesta passihakemukseen..."
Tämän vältät yksinkertaisesti laittamalla lastenvalvojalla isyydentunnustamistilaisuudessa raksin ruutuun "yksinhuoltajuus", sillä yhteishuoltajuuteen ei ole pakko suostua, kun ette edes ole avioliitossa lapsen isän kanssa.
Mieheltä vaadit elarit ilman muuta, vaikka esille tulikin ajatus, ettei ketään voi väkisin pakottaa isäksi. Itsepä ei ehkäissyt. Olisi käyttänyt kumia, niin ei tarvitsisi itkeä.
Miehen vanhemmat yms. sukulaiset voivat olla hyvinkin kiinnostuneita lapsesta, sillä lapsenlapsilla on usein aika tehokas vaikutus edellisiin sukupolviin.
Yllä joku sanoi myös näin: "Samoin jos teille sattuisi tulemaan yhteishuoltajuus niin lapsen isä voi estää teitä esim. matkustamasta kieltäytymälä suostumuksesta passihakemukseen..."
Tämän vältät yksinkertaisesti laittamalla lastenvalvojalla isyydentunnustamistilaisuudessa raksin ruutuun "yksinhuoltajuus", sillä yhteishuoltajuuteen ei ole pakko suostua, kun ette edes ole avioliitossa lapsen isän kanssa.
V
"vieras"
Vieras
T
"tiina"
Vieras
Siis eka sä sanot että AP on idiootti koska aikoo pitää lapsen joka on saanut alkunsa ihan semisuunnitelmallisesti ja että miestä ei voi pakottaa isäksi vaikka hän on ihan tietoisesti päättänyt pyrkiä laittamaan lasta alulle...? WTF?
Isäksi sanan varsinaisessa merkityksessä ei voi pakottaa, mutta kyllä se juridisesti sitoo ja mielestäni on ihan oikein, että tuollaisessa tilanteessa mies kantaa edes taloudellisen vastuun tekosistaan.
No voih. En siis lukenut koko ketjua, mutta sinuna antaisin miehen ja hänen sukunsa olla ihan omissa oloissaan. Jos sitten ottavat yhteyttä niin miettisin uudelleen haluanko olla heidän elämässään vai en. Onko sulla omaa sukua? Äitiä, sisaruksia, setiä tai tätejä jotka voisivat auttaa? Mulla on mies ja kaks lasta, mutta ei mitään tukiverkkoa ja oon kateellinen jopa yh:lle joiden äidit ym hoitavat heidän lapsiaan. Uskon että pärjäät kun asennoidut oikein, varsinkin jos sulla on tukiverkostoa edes vähän.
V
"vieras"
Vieras
Tästä ongelmasta pääsee helposti sillä, että isyyttä ei vahvisteta tai että isä luopuu vanhemmuudestaan kokonaan jos ei ole kiinnostunut olemaan isä (ja tällä tarkoitan vanhemmuutta, en elareita).
V
"vieras"
Vieras
Minua kiinnostaisi tietää, että onko sinusta ok jos nainen vastaavassa tilanteessa tekisi abortin? Sillä nainenhan myös on ottanut tietoisen riskin. Jos abortti on ok, miksi?
