L
"liina"
Vieras
ollaan naimisissa ja jonkinlaista välirikkoa tässä meneillään.
Minusta mie sei ymmärrä omaa osuutta asioihin, syyttää vaan joko mua tai sitten sitä että ei vaan sovita yhteen. Kuvittelee että mikään ei voi muuttua. Mua raivostuttaa.
otetaan esimerkki:Tausta: Raskaudet/imetykset muutti mun vartaloa, minun mielestäni rumaksi, enkä usko että muittenkaan mielestä kauniiksi, rinnat on a kuppi,roikkuva sellainen, vatsassa löysä pussi alhaalla(siis ylimääräistä nahkaa), vatsa on täynnä raskausarpia(täynnä), muuten pidin itteäni ihan ok. No mutta sitten siihen miten tämä liittyy parisuhde ongelmaan.
ongelma:Koska minulla on tunne että en ole seksikäs,enkä kaunis, ja mies alkoi seksuaalsesti haluttomaksi pari vuotta sitten(ei hakenut siihen mitään apua,ennenkuin suorastaan pakotin),puhuin miehelle miltä minusta tuntuu: mies ei vastannut mitään! ei tehnyt elettäkään-> suutuin. tämä toistui kymmeniä kertoja. Minä kerroin mitä tarvitsen, sitä että mies sanoisi mua kauniiksi ja haluttavaksi, sitä että olis intohimoa, seksissä esileikkei.
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.käsittääkseni en vaatinut kutua taivaalta koska puhuminen/kauniiden asioiden sanominen ei maksa mitään.
No kun nyt sitten yritin selittää miehelle sitä että vaikka alunperin ongelma on ollut siinä että mulla ei oo itestä kaunista kuvaa, niin silti sen käytös on vahvistanut mun tunnetta siitä että hän näkee asian samoin-> vahvisti mun pelkoa siitä että menetän miehen toiselle(tämä pelko siis johtu= miehen yhtäkkiä alkaneesta seksuaalisesta haluttomuudesta+siitä että ei voinut sanoa asioita joita tarvitsin+siitä että mies on valehdellu+mua on petetty samalla kaavalle pari kertaa).
Mies vaan toteaa että no miksi mä hänelle oon valittanut jos syy on kerta mussa.
eikö se oikeesti tajua että onhan sinäkin vikaa,jos ei ota puolison tunteita/tarpeita huomioon?
muutenkin tuntuu vaan syyttävän mua, ei näe mitään vikaa omassa käytöksessä-> joka ois johtanut siihen että mä olen vihainen!
sitten jos mä kerron että kun sä käyttäydyt mua kohtaan xxxxxx niin se on tuntunut musta pahalta ja siski olen ollut vihainen.
Mies pakenee vastuuta sitte sillä että no ei me vaan sovita yhteen!
esimerkiksi: koetin selittää miehelle että koska ollaan erilaisia ymmärretään toisiamme helposti väärin, mies tähän; no siksi me ei sovitakkaan ikinä yhteen. MÄ olin kylläkin sanomassa että siksi pitää keskustella jotta voi ymmärtää toisen tapaa reagoida/toimia.
siis me ei olla ikinä keskusteltu syvällisesti, eikä edes pinnallisesti meidän suhteeseen liittyvistä asioista,mies ilmeisesti oletaa että kaiken pitää sujua itsestään,tai sitte ei sovita yhteen.
Minusta mie sei ymmärrä omaa osuutta asioihin, syyttää vaan joko mua tai sitten sitä että ei vaan sovita yhteen. Kuvittelee että mikään ei voi muuttua. Mua raivostuttaa.
otetaan esimerkki:Tausta: Raskaudet/imetykset muutti mun vartaloa, minun mielestäni rumaksi, enkä usko että muittenkaan mielestä kauniiksi, rinnat on a kuppi,roikkuva sellainen, vatsassa löysä pussi alhaalla(siis ylimääräistä nahkaa), vatsa on täynnä raskausarpia(täynnä), muuten pidin itteäni ihan ok. No mutta sitten siihen miten tämä liittyy parisuhde ongelmaan.
ongelma:Koska minulla on tunne että en ole seksikäs,enkä kaunis, ja mies alkoi seksuaalsesti haluttomaksi pari vuotta sitten(ei hakenut siihen mitään apua,ennenkuin suorastaan pakotin),puhuin miehelle miltä minusta tuntuu: mies ei vastannut mitään! ei tehnyt elettäkään-> suutuin. tämä toistui kymmeniä kertoja. Minä kerroin mitä tarvitsen, sitä että mies sanoisi mua kauniiksi ja haluttavaksi, sitä että olis intohimoa, seksissä esileikkei.
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.käsittääkseni en vaatinut kutua taivaalta koska puhuminen/kauniiden asioiden sanominen ei maksa mitään.
No kun nyt sitten yritin selittää miehelle sitä että vaikka alunperin ongelma on ollut siinä että mulla ei oo itestä kaunista kuvaa, niin silti sen käytös on vahvistanut mun tunnetta siitä että hän näkee asian samoin-> vahvisti mun pelkoa siitä että menetän miehen toiselle(tämä pelko siis johtu= miehen yhtäkkiä alkaneesta seksuaalisesta haluttomuudesta+siitä että ei voinut sanoa asioita joita tarvitsin+siitä että mies on valehdellu+mua on petetty samalla kaavalle pari kertaa).
Mies vaan toteaa että no miksi mä hänelle oon valittanut jos syy on kerta mussa.
eikö se oikeesti tajua että onhan sinäkin vikaa,jos ei ota puolison tunteita/tarpeita huomioon?
muutenkin tuntuu vaan syyttävän mua, ei näe mitään vikaa omassa käytöksessä-> joka ois johtanut siihen että mä olen vihainen!
sitten jos mä kerron että kun sä käyttäydyt mua kohtaan xxxxxx niin se on tuntunut musta pahalta ja siski olen ollut vihainen.
Mies pakenee vastuuta sitte sillä että no ei me vaan sovita yhteen!
esimerkiksi: koetin selittää miehelle että koska ollaan erilaisia ymmärretään toisiamme helposti väärin, mies tähän; no siksi me ei sovitakkaan ikinä yhteen. MÄ olin kylläkin sanomassa että siksi pitää keskustella jotta voi ymmärtää toisen tapaa reagoida/toimia.
siis me ei olla ikinä keskusteltu syvällisesti, eikä edes pinnallisesti meidän suhteeseen liittyvistä asioista,mies ilmeisesti oletaa että kaiken pitää sujua itsestään,tai sitte ei sovita yhteen.
