Anoppi pyörtymispisteessä kun kuuli ettei vauvaamme kasteta. Miten toimisitte?

[Atheist]

Anoppi oli viikonloppuna ihailemassa ensimmäistä lastenlastaan. Leperteli vauvalle, että hänellä on suvun kastemekko valmiina. Kysyi sitten ristiäisten ajankohtaa. Mies oli käymässä ulkona, mutta vastasin ettei tule ristiäisiä vaan nimijuhla, mutta toki mekkoa voidaan käyttää jos se on suvun perinne, sehän olisi kunnia.

Mummo-parka valahti kalpeaksi ja kysyi, että miten lapsi saa sitten nimen. Selitin, että maistraatissa ja että lapsellahan on jo nimi. Hän oli luullut, että kyse ilmoittamamme nimi lapselle on "tekonimi", koska lapsella ei voi olla nimeä ennen kastetta. Korjasin kyllä, että vaikka kasteessa jumala kutsuu lasta nimellä seurakuntaan, kasteen päätarkoitus ei ole antaa nimeä vaan se "lapsen ottaminen jumalan omaksi". En tajunnut hänen olevan uskonnollinen, oli aivan kalpea loppuvierailun.

Mies sanoi, että hänhän ei ole eronnut kirkosta siksi että jos kuolee äitiään aiemmin niin asia ei tule ilmi. Eli periaatteessa voisimme siis ilmeisesti kastaa; kai se riittää että toinen kuuluu kirkkoon, vaikka uskonto kai menisi äidin mukaan yleensä? Minä en vain itse haluaisi kastetta jonkun muun vuoksi...Ja jos lapsi kuuluu kirkkoon hänen pitää automaattisesti koulussa osallistua ussaan, eikä pääse et:hen?

 

["Lissu"]

Ei tarvitse osallistua koulussa uskontoon. Mutta jos kastamatta jättäminen on oman vakaumuksenne mukaista niin en alkaisi anopin vuoksi tekemään toisin.

Me ollaan tapakristittyjä ja lapset on kyllä kastettu, mutta itse haluan antaa heille mahdollisuuden valita itse. Ovat käyneet seurakunnan kerhossakin ja osallistuvat normaalisti uskonnon opetukseen. Itse en heille mitään uskontojuttuja puhu. Vähän vaikea oli vastata kuolemaa koskeviin kysymyksiin, mutta vastasin oman vakaumukseni mukaisesti ilman mitään taivaaseenastumisjuttuja. Aikanaan saavat itse päättää, haluavatko ripille jne.

...meilläkin kyllä olisi isomummu varmaan pyörtynyt jos ei lapsia olisi kastettu, joten vähän samankaltainen homma meillä. Mutta isomummun vuoksi ei sitä kastetta valittu tehdä.

 

["vieras"]

Kyse on teidän lapsestanne, joten teillä on ihan täysi oikeus päättää kastetaanko lapsi vai ei. Eiköhän se anoppi totu ajatukseen, kun ehtii asiaa hiukan sulatella. Älkää nyt vain anopin ajatusmaailman takia muuttako suunnitelmianne. Olette aikuisia ihmisiä.

 

[purjosipuli]

Sama tilanne vissiin itsellä edessä mutta oman mummun kans. Täytyy keksiä millä mummua huijaa nimijuhlissa...

 

["vieras"]

Meillä on lapset kastettu, vaikka minä en kuulu kirkkoon. Ei ole minulle mikään elämää suurempi asia ja onpahan saatu kaunis kastetilaisuus kirkossa. Uskontotunneilla joutuvat lapset nyt kulkea, mutta itse näen senkin ihan ok asiana, Suomessa luterilaisen kirkon tunteminen on ihan hyvää yleissivistystä.

 

["vieras"]

Jos lapsenne kastetaan, hänen tulee osallistua koulussa uskontotunneille.

 

[Rigel]

Kuntakohtaisia eroja näyttää olevan noissa koulujen uskonnonopetuskäytännöissä. Meillä osallistuvat uskonnonopetukseen kaikki, jotka kirkkoon kuuluvat. Jos ei kuulu, saa valita.

Yrittäkää tehdä miehesi kanssa päätös itsenäisesti yhdessä ja sovussa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Lissu";28589655]Ei tarvitse osallistua koulussa uskontoon. [/QUOTE]

Kyllä muuten täytyy.

 

["vieras"]

Kuntakohtaisia eroja näyttää olevan noissa koulujen uskonnonopetuskäytännöissä. Meillä osallistuvat uskonnonopetukseen kaikki, jotka kirkkoon kuuluvat. Jos ei kuulu, saa valita.

Yrittäkää tehdä miehesi kanssa päätös itsenäisesti yhdessä ja sovussa.

Ei ole kuntakohtaisia eroja, vaan kaikkialla menee samoin. Jos kuuluu kirkkoon, osallistuu uskonnon opetukseen. Joka muuta väittää, ei asiasta tiedä.

 

["Lissu"]

Mä olen aina luullut että saa valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon ihan siitä huolimatta kuuluuko kirkkoon...

 

["vieras"]

Meillä ei kumpikaan kuulu kirkkoon ja olihan se molempien suvuille sulattelua hetkinen kun tajusivat, ettei "perinteisiä" ristiäisiä tullutkaan.. Meidän esikoinen oli molempien suvuille ensimmäinen, jolle ei pidetty ristiäisiä. Pidettiin upeat ja lämminhenkiset juhlat ja mielestäni saatiin kokonaisuudesta toimivampi kuin mitä "pappi puhuu + pikaiset kakkukahvit" - ristiäiset yleensä ovat. Todella paljon kuultiin kiertotietäkin, että paikalla olleet olivat kehuneet nimiäisiä todella paljon. Kuopuksen kohdalla olivat jo unohtaneet alkujärkytyksen ja innoissaan tulossa nimiäisiin...

 

["vieras"]

[QUOTE="Lissu";28589678]Mä olen aina luullut että saa valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon ihan siitä huolimatta kuuluuko kirkkoon...[/QUOTE]

Kirkkoon kuulumaton saa valita, kirkkoon kuuluva ei.

 

["vieras"]

[QUOTE="Lissu";28589678]Mä olen aina luullut että saa valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon ihan siitä huolimatta kuuluuko kirkkoon...[/QUOTE]

Siltä se saattaa näyttää, kun loakkeita täyttää. Mutta totuus on, että kaikki kirkkoon kuuluvat osallistuvat uskonnonopetukseen. Kirkkoon kuulumaton saa osallistua jos haluaa.

 

[-R]

Meillä molemmat lapset kastettu eikä käy uskonnontunneilla, vaan et:saa. En ole kuullutkaan, että olisi pakko käydä uskonnontunneilla. Miehenne kanssa teette päätöksen kastatteko lastnne vai ette.

 

["Lissu"]

[QUOTE="vieras";28589684]Kirkkoon kuulumaton saa valita, kirkkoon kuuluva ei.[/QUOTE]

En tätä tiennyt.

 

["Lissu"]

[QUOTE="vieras";28589688]Siltä se saattaa näyttää, kun loakkeita täyttää. Mutta totuus on, että kaikki kirkkoon kuuluvat osallistuvat uskonnonopetukseen. Kirkkoon kuulumaton saa osallistua jos haluaa.[/QUOTE]

Joo mä muistan kun vuosi sitten sitä lomaketta tavasin ja sain siitä käsityksen, että tuo on oma valinta joka tapauksessa. Mutta näköjään ymmärsin koko homman ihan väärin.

 

[ateisti]

Mä jaksan aina ihmetellä näitä "Meidän lapsi saa valita itse uskontonsa ja siksi hänet on kastettu" vanhempia. Eihän se lapsi todellakaan saa valita itse, jos sen täytyy ensin erota jostain uskonnosta ennen kuin pääsee valitsemaan.

ap:lle: anoppi tuskin on kovin uskonnollinen, jos ei ymmärrä kasteen ja nimensaannin eroa, joten toipuu varmaan aikanaan.

 

[kolme koululaista]

Ev.lut kirkkoon kastettu ei voi valita koulussa mihin osallistuu vaan hänelle kuuluu automaattisesti ev.lut. tunnit, uskontokuntaan kuulumaton saa valita ev.lut tunnit tai elämänkatsomustiedon.

 

["vieras"]

Me ollaan oltu ilmeisesti onnekkaita, kun kukaan ei kommentoinut mitenkään meidän lapsen kastamattomuutta. Näin siitä huolimatta, että miehen puolella on paljon uskovaisia ja sisaruksista kaksi pappeja. Toisaalta samassa perheessä on myös muita kastamattomia ja myös muslimeja. Missään tapauksessa en olisi asiaa uudelleen harkinnut, vaikka asia olisikin jotain viettänyt. Se on meidän vanhempien päätös, eikä muille kuulu.

 

["Lissu"]

Mä jaksan aina ihmetellä näitä "Meidän lapsi saa valita itse uskontonsa ja siksi hänet on kastettu" vanhempia. Eihän se lapsi todellakaan saa valita itse, jos sen täytyy ensin erota jostain uskonnosta ennen kuin pääsee valitsemaan.

ap:lle: anoppi tuskin on kovin uskonnollinen, jos ei ymmärrä kasteen ja nimensaannin eroa, joten toipuu varmaan aikanaan.

Eihän sekään omaa valintaa ole, ettei koko asiasta puhuta mitään lapsuusaikana. Miten lapsi voi valita, jos mitään uskontoon liittyvää ei ole elämään kuulunut?

 

[kolme koululaista]

Minä en kastaisi lasta vain anopin mielipiteen takia. Jos haluatte miellyttää häntä niin vauvan voi viedä kirkkoon siunattavaksi tai pyytää papin kotiinkin ilman seurakuntaan liittämistä.

 

["vieras"]

Ateisteille tuntuu olevan kyllä aina ihan kamalan tärkeää ettei uskontoa vaan missään ikinä mitenkään mainita.. ja se vasta kamalaa olisi jos sitä joutuis opiskelemaan..

 

["vieras"]

Meillä molemmat lapset kastettu eikä käy uskonnontunneilla, vaan et:saa. En ole kuullutkaan, että olisi pakko käydä uskonnontunneilla. Miehenne kanssa teette päätöksen kastatteko lastnne vai ette.

Teidän kohdalla on sitten tapahtunut virhe. Kannattaa olla hiljaa asiasta, jos edelleen noin haluatte jatkaa. Opetushallituksen sivuilta löytyy tietoa, kuka mihinkin opetukseen on oikeutettu. Teidän lapset eivät ole ET:hen.

 

[halipupu harmaana]

Meillä lapsia ei ole kastettu, koska mä en kuulu kirkkoon ja mies kuuluu ja olihan se vähän yllätys ja kauhistuksen aihe miehen suvulle, mutta so what! Paljon parempi lapselle, että ei kuulu kirkkoon ja voi sitten myöhemmin itse päättää haluaako liittyä ja mihin uskoo jos uskoo.

Et:n tunneilla saa paljon laajemman käsityksen eri uskonnoista ja suvaitsevaisemman näkökulman eri uskontoja kohtaan. Kun ei itse kuulu ns. valtauskontoon, on paljon helpompi hyväksyä muidenkin erilaisuus, tai eihän se nyt enää niin erilaista ole olla et:n tunneilla ja olla kirkkoon kuulumaton, kuin 80-luvulla.

 

["qwerty"]

Kannattaako nyt jotain uskonnontunteja miettiä?
Tätä menoa me kaikki kuljetaan tuolla kkavut päällä ja pyllistellään mekkaan yms...
Ettei vaan loukata mamuja!
Onhan jo muutkin perinteet saatu meiltä pois, kuten suvivirsi yms...

JA meijän lapset on molemmat kastettu, isä ei kuulu kirkkoon.
Saa käydä kirkoissa pk:n kanssa ja luutavasti osallistuu uskonnon tunnillekkin.
Eipä meijän maailma siihen kaadu! yläasteella uskonoto oli mukavaa, liittyi tosi paljon historiaan.
Itse en tosiaankaan ole mikään uskonnollinen ihminen!