Anoppi pyörtymispisteessä kun kuuli ettei vauvaamme kasteta. Miten toimisitte?

[no höpö höpö]

ette kyllä rupia kastamaan anoppisi takia lasta, jos ette halua. sanotte että mummo voi vaikka ite sitte siunata lapsen jos niin tahtoopi

 

[Mörköäiti]

Mut sä oot nyt katsos lähtökohtaisesti ymmärtänyt homman väärin. Olet huono ja paha ihminen jos teet oman pääsi mukaan vaikkei se ketään satuttaisi. Pitää olla nöyrä ja hyvä eli nuolla toisten perseitä ihan kaikessa (mikä käytännössä on mahdotonta koska aina pyllistää johonkin suuntaan) ja tehdä juuri niinkuin muut haluavat. :xmas:

Mulla on vielä opittavaa elämästä ja maailmasta

 

[Chala]

Mulla on vielä opittavaa elämästä ja maailmasta

Joo, just ne tärkeimmät opetukset selkeesti

 

["vieras"]

Olen itse kuulunut ikäni kirkkoon ja lapsenlapselleni pidettiin nimiäiset, kumpikaan vanhemmistaan ei kuulu kirkkoon. Minulle oli ja on päivänselvää että vanhemmat siitä asiasta päättää eikä joku anoppi tai appi. Ja asia on mulle kaikinpuolin ok

 

["Vieras"]

Joten teillä te olisitte ainoat jotka olisi tehneet numeron lapsen kastamattomuudesta, ei suinkaan naapurin lapset? Siis millä tavalla vastauksesi nyt liittyi kysymykseen? Vastaukseni oli kommenttiin 'lasta kiusataan sen takia ettei ole kastettu'. Okei, opetatteko te siis omalle lapsellenne että kirkkoon kuulumattomia on ok syrjiä?

Olet nyt sekoittanut vastaukseni. Tarkoituksesi oli varmaan vastata tuon kysymyksen laatijalle "lasta kiusataan sen takia ettei ole kastettu" eikä minulle. Minä vastasin, että voi myöskin miettiä miksi häntä ei ole kastettu, kun muut kaverit on kastettu. Eli vastasit vain väärään kohtaan.

En ole missään vaiheessa puhut asioista mistä kirjoitit. Kannattaa lukea tarkemmin mihin vastaa.

 

[Chala]

[QUOTE="Vieras";28601141]Olet nyt sekoittanut vastaukseni. Tarkoituksesi oli varmaan vastata tuon kysymyksen laatijalle "lasta kiusataan sen takia ettei ole kastettu" eikä minulle. Minä vastasin, että voi myöskin miettiä miksi häntä ei ole kastettu, kun muut kaverit on kastettu. Eli vastasit vain väärään kohtaan.

En ole missään vaiheessa puhut asioista mistä kirjoitit. Kannattaa lukea tarkemmin mihin vastaa.[/QUOTE]

Joo sori, sekoitin. Helpottaisi myös suuresti jos 'vieraat' eivät olisi vain 'vieras' nimellä kaikki.. Pointti lähinnä sama. Miksi lapsen pitäisi tuntea olevansa erilainen koska on/ei ole kastettu jos muut ovat/eivät ole. Miksi asiasta pitää tehdä sellainen numero että lapsi asiaa joutuu kovin vakavissaan pohtimaan? Tänä päivänä on ihan normaalia että jotkut kastetaan, jotkut eivät. Ei se liene lapselle ongelma ellei vanhemmat siitä sellaista tee.

 

["Vieras"]

Joo sori, sekoitin. Helpottaisi myös suuresti jos 'vieraat' eivät olisi vain 'vieras' nimellä kaikki.. Pointti lähinnä sama. Miksi lapsen pitäisi tuntea olevansa erilainen koska on/ei ole kastettu jos muut ovat/eivät ole. Miksi asiasta pitää tehdä sellainen numero että lapsi asiaa joutuu kovin vakavissaan pohtimaan? Tänä päivänä on ihan normaalia että jotkut kastetaan, jotkut eivät. Ei se liene lapselle ongelma ellei vanhemmat siitä sellaista tee.

No problem .

 

["Purppura"]

Sekoitat asioita. Se, että ateistivanhemmat eivät kasta lapsiaan edes sukulaisten mieliksi, ei ole itsekkyyttä. Se kastamatta jättäminen ei ole mitään toisten mielen pahoittamista, vaan se on ihan normaali valinta. Ihan samanlainen kuin se, ostaako tytölle pinkkiä vai unisex-vaatetta. Ei tässä ole kyse siitä, "voittaako" valinnallaan jotain, vaan tässä on kyse siitä, että jokainen elää elämäänsä ja voi ja saa elää ihan siten kuin haluaa.

Minusta tuntuu, että elämme ihan eri todellisuudessa. Ei minun elämässäni todellisuudessa ole mikään iso juttu ja ennenkuulumaton radikalismin osoitus, jos tekee itseään ja perhettään koskevat valinnat sen mukaan, mitä itse pitää hyvänä. Ihan outo ajatus, että sukulaiset tai muu yhteisö alkaisi sanella, vaatia tai voimakkaasti toivoa ja tuputtaa yhtään mitään. Minusta on ihan itsestäänselvää, että esim. lapsen kastamisesta päättävät vanhemmat, eikä KUKAAN pidä sitä itsekkäänä. Kukaan ei kysele sen perään, että pitäisi olla nöyrä yhteisön edessä. Tämä on minusta ihan itsestäänselvää.

Sinä kyselet hyvyyden perään, mutta etkö kysele sitä vääriltä tahoilta? Sinusta pitäisi olla pahoittamatta niiden mieltä, jotka sotkeutuvat muiden asioihin, mutta eikö juuri heiltä pitäisi peräänkuuluttaa hyvyyttä ja myös tietynlaista nöyryyttä - sellaista, että ymmärtäisivät oman paikkansa siinä mielessä, että antaisivat muiden elää ja eläisivät itse omaa elämäänsä? Kyselet, mitä lisäarvoa tuo sukulaisten mielen pahoittaminen - mutta tuoko oikeasti jotain lisäarvoa sukulaisten myötäily? Onko sinusta ihan oikeasti kiihkoateismia, jos ei kasta lastaan, vaikka sukulaiset haluaisivat? (Eihän kyse edes välttämättä ole ateisteista - esim. itse en ole kristitty, mutten ole ateistikaan.)

Tämä keskustelu lähti siitä että anoppi pahoitti mielensä kastamatta jättämisestä. Mikäli kastamatta jättäminen olisi ollut hänelle ''se ja sama'' ei näin olisi tapahtunut. Eikö näin?

Koko ongelmahan lähti siitä että JOKU pahoitti mielensä. Olennainen ero on todellakin se että toiset meistä välittävät muiden tunteista. Toiset taas eivät.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="Purppura";28602527]Tämä keskustelu lähti siitä että anoppi pahoitti mielensä kastamatta jättämisestä. Mikäli kastamatta jättäminen olisi ollut hänelle ''se ja sama'' ei näin olisi tapahtunut. Eikö näin?

Koko ongelmahan lähti siitä että JOKU pahoitti mielensä. Olennainen ero on todellakin se että toiset meistä välittävät muiden tunteista. Toiset taas eivät.[/QUOTE]

Onko tuollaisesa asiassa oikeasti kyse tunteista vai esim. vallanhalusta? Tuollainen anoppi on yksinkertaisesti kohtuuton sekaantuessaan toisten asioihin. Toki hänen loukkaantumisensa voi ottaa huomioon, mutta oikea ratkaisu ei ole tehdä anopille mieliksi, vaan esim. jutella hänen kanssaan asiasta. Se, mitä jotkut ehdottivat, että anoppi voisi nimiäisissä lukea siunauksen, oli ihan hyvä idea - jos se vanhemmille sopii.

Koska usko minua, tuollaisissa asioissa loukkaantuvalla anopilla on hihassa paljon muitakin "tunteita", ja jos niiden mukaan lähtee elelemään, niin kohta koko perheen arki pyörii anopin ohjeiden mukaan.

 

[Mörköäiti]

Lisään vielä, että tuossa on anopille nyt kasvun paikka ja hetki oppia elämästä. Kaikille niitä hetkiä tulee joskus...

 

[Madicken04]

Meillä kaksi vanhinta lasta on kastettu. Kolmosen kohdalla tulimme toisiin ajatuksiin eikä äitini voinut sitä hyväksyä. Pidettiin päämme sillä hinnalla että välit katkesivät n. 8-9 kuukauden ajaksi kokonaan.

Nelosen kohdalla hän ei enää edes kysynyt aikeistamme kastaa lasta.

 

[vieras yksi vieras]

[QUOTE="Purppura";28602527]Tämä keskustelu lähti siitä että anoppi pahoitti mielensä kastamatta jättämisestä. Mikäli kastamatta jättäminen olisi ollut hänelle ''se ja sama'' ei näin olisi tapahtunut. Eikö näin?

Koko ongelmahan lähti siitä että JOKU pahoitti mielensä. Olennainen ero on todellakin se että toiset meistä välittävät muiden tunteista. Toiset taas eivät.[/QUOTE]

Et voi olla tosissasi, että anopin mielenpahoittamisen takia perheen pitää tehdä toisin kuin itse haluavat? Mitäs jos anopilla on paljon muitakin yhtä tärkeitä asioita, joista hän pahoittaa mielensä, pitäisikö niistä kaikista antaa periksi? Entä jos toinen mummo onkin eri mieltä ja hän puolestaan pahoittaa mielensä, kumman mummon mielen mukaan sitten mennään? Varmaan kaikilla on silloin kivaa, kun yksi mummo vaatii yhtä ja toinen toista, siinä välissä perhe yrittää olla kaikille mieliksi.

 

[ok]

Merkin harkittiin jättää kastamatta. Äitini järkyttyi, koska ei usko lapsen pääsevän taivaaseen jos kuolee, ellei ole kastettu. Omasta mielestäni tämä on typerää, mutta äiti pelkäsi todella. Papilta kysyin, sanoi että ev.lut. kanta on tämä, mutta että Jumala sen lopulta päättää. Lopulta mieheni päätti että kastetaan lapsi, lähinnä koska se on yleinen tapa ja kaikki sitä odottivat. Koska kyse on lähinnä byrokratiasta, asia on minulle ok.