Haluaisin erota aviomiehestäni...

[onneton?vaimo]

Voi itku... Pitäisiköhän äitille soittaa.. jos se tulisi hakemaan mut pois täältä.. mutta kun en vaan kykene siihen. Oonkohan vain heikko,pelkuri,tyhmä vai liian rakastunut?

 

["vieras"]

Soita vaan. Itsekin erosin avioliitosta, kun tajusin tehneeni virheen. Ei keretty olla kuin vuosi naimisissa, kun hain eroa.
Muistan kun pelkäsin itsekin mitä muut ajattelee, mut lopulta en voinu jäädä siihen valheeseen.
Muistan aina kun soitin siskolleni ja kerroin kaiken ja itkin hirveesti. Helpotti tosi paljon puhua jollekin.
Mutta sä päätät ja sun elämä.

 

[onneton?vaimo]

[QUOTE="vieras";28626299]Soita vaan. Itsekin erosin avioliitosta, kun tajusin tehneeni virheen. Ei keretty olla kuin vuosi naimisissa, kun hain eroa.
Muistan kun pelkäsin itsekin mitä muut ajattelee, mut lopulta en voinu jäädä siihen valheeseen.
Muistan aina kun soitin siskolleni ja kerroin kaiken ja itkin hirveesti. Helpotti tosi paljon puhua jollekin.
Mutta sä päätät ja sun elämä.[/QUOTE]

Saanko kysyä, mitkä olivat syysi hakea eroa?

 

["vieras"]

No, oikeastaan se, että olin juurikin läheisriippuvainen ihminen. "pelastin" ensin mieheni päihteiltä ja sit mulle tuli olo, että en mä voi enää jättää häntä, että hän ei selviä ilman mua. En siis ihan oikeesti edes ois halunnut sen ihmisen kans naimisiin, mut en vain osannut lähtee siitä. Sit aloin lukemaan kirjoja läheisriippuvuudesta ja aloin tajuta oman tilanteeni. Tulin siihen päätökseen, että haluan erota ja löytää vielä joskus se oikeen ihmisen mulle. Ei ollu helppoo, mutta tiedän että se oli oikee ratkasu mulle.

 

[Peyote]

Onkohan sut saatu lyömällä noin nöyräksi? Ei sun kuuluis sääliä miestäsi.

 

[suskijaperhe]

tee niinkuin neuvoisit tytärtäsi tekemään.. se on oikea tie..

 

[onneton?vaimo]

Onkohan sut saatu lyömällä noin nöyräksi? Ei sun kuuluis sääliä miestäsi.

Rakastan miestäni, estoitta.
Mutta muistan, kun mies löi ekan kerran. Muistan kun sanoin hänelle, että minä kyllä ansaitsin sen. Jotenkin tuntuu, että en minäkään täydellinen ole. Mies on antanut minulle anteeksi vaikka mitä. (Pahoja sanoja olen sanonut, pahoja tekoja miestä kohtaan en koskaan ole tehnyt).

Olenkohan sitten jotenkin sekopää, kun olen liian nöyrä miestäni kohtaan? Tiedän, että hän katuu ja voi pahoin teoistaan. Ja tiedän, että ei hän lyö, jos en ärsytä häntä ääri rajoille riitojen yhteydessä.

2 minuuttia mietin että varma ero tulee, kun heti toiset kaksi minuuttia saa minut heti katumaan että edes mietin moista.

 

[Peyote]

Rakastan miestäni, estoitta.
Mutta muistan, kun mies löi ekan kerran. Muistan kun sanoin hänelle, että minä kyllä ansaitsin sen. Jotenkin tuntuu, että en minäkään täydellinen ole. Mies on antanut minulle anteeksi vaikka mitä. (Pahoja sanoja olen sanonut, pahoja tekoja miestä kohtaan en koskaan ole tehnyt).

Olenkohan sitten jotenkin sekopää, kun olen liian nöyrä miestäni kohtaan? Tiedän, että hän katuu ja voi pahoin teoistaan. Ja tiedän, että ei hän lyö, jos en ärsytä häntä ääri rajoille riitojen yhteydessä.

2 minuuttia mietin että varma ero tulee, kun heti toiset kaksi minuuttia saa minut heti katumaan että edes mietin moista.

Ehkä sun kannattaisi kertoa jollekin tuosta? Vaikka jos kävisit lääkärissä ja kertoisit tilanteestasi. Tuntuu että olet vähän jumissa.

Jos tilanne avioliitossa nyt on hyvin ja korjaantunut ihan oikeasti niin sittenhän ei kannatakaan erota, mutta tollaset suhteet niin tosi harvoin korjaantuu.

 

["vieras"]

Miksi vitussa menit naimisiin väkivaltaisen miehen kanssa?

 

[onneton?vaimo]

[QUOTE="vieras";28626433]Miksi vitussa menit naimisiin väkivaltaisen miehen kanssa?[/QUOTE]

Väkivaltaisuus tuli esille vasta noin puoli vuotta naimisiin menon jälkeen...

 

["vieras"]

Väkivaltaisuus tuli esille vasta noin puoli vuotta naimisiin menon jälkeen...

No silloin lähdetään suhteesta samantien! Eikä täällä ruikuteta, että kun haluais erota mutta säälittää ja byhyy... Ottakaa nyt hyvät naiset vastuu omasta elämästänne!

 

[anteeksi nyt, mutta...]

lyönyt 5 kertaa ja sinä jatkat suhteessa.

WTF??!

:O:O:O

 

["Vieras"]

Jos mies katuu niin miksei hakeudu itse hoitoon väkivaltaisuutensa takia? Lähde.

 

["elisabet"]

No joko sä lähdet nyt tai myöhemmin. Jossain vaiheessa se sunkin pääs lopulta tajuaa ettei tää on tän arvoista.. niin se aina menee. Jotkut lähtee heti ensimmäisen lyönnin jälkeen jotkut odottaa sen kymmenennen. Yhden naisen tiedän joka alkoi saboitoimaan suhdettaan (petti niin näkyvästi että toinen varmasti jättää) koska ei vaan osannut itse päästää irti.

Se on surullinen tila kun viimein sanoutuu irti. Ensinnäkin se, että on niin kauan katsellut sitä paskaa, miksi? Toisaalta joutuu luopumaan siitä kaikesta miksi on sitä katsellut. On kestänyt ne lyönnit ja antanut anteeksi aivan turhaan, kun lopputulos on tämä, ero. Usein kulissia on pidetty ainakin joillekkin yllä, ja miten sen heillekkin selittää. Keksinkö jotain, hän ei ollut vaan se oikea? Kerronko lopulta totuuden? Että minua on viskelty on pahaista rakkia?

Jotenkin sama kun juomisen kanssa. Se ero on joillekkin sellainen pohja josta ei enää noustakkaan hyvään parisuhteeseen. Tajuttava että juominen/parisuhde on oikeasti haitaksi.

Harva mies suostuu menemään hakemaan apua, harva nainen soittaa poliisit. Siksi mikään ei korjaannu.