En voi sietää mieheni junttisukua... Eilen oli taas ilo ylimmillään

[Mahtava meno]

Oltiin eilen miehen kanssa tämän siskon miehen nelikymppisillä. Tiesin jo lähtiessä, että ne ovat armottomat ryyppybileet, joissa seurustelu ja hyvä ruoka ovat sivuseikka. Mutta koska minutkin oli erikseen kutsussa mainittu (uutta, hyväksyminen on vasta vaiheessa…) suostuin käymään juhlissa. Miehenikään ei ollut innoissaan näistä synttäreistä, mutta kohteliaisuussyistä mentiin.

Lahjaksi vietiin lahjakortti sekä viinipullo. Tässä vaiheessa tuli jo motkotusta siitä, miksei annettu vain rahaa yhteiseen lahjaan, vaan piti tuoda omat ja ihan erilaiset.
Sitten alkoi utelu taas elämäntyylistämme, miksei ole jo enempää lapsia, miksi pitää asua ”Hesassa”, kun kaikki muut asuvat täällä, miksei käydä katsomassa miehen sairasta isää useammin ja miksi minun hameeni on niin lyhyt? Näistä vastasi miehen sisko. Kysymykset ovat samaa kategoriaa aina, joten eivät yllättäneet.

Meille ei ollut tarjolla ruokaa, koska olemme molemmat kasvissyöjiä. Se naurattaa aina miehen sisaruksia, mutta meistä ei ole mitenkään hauskaa istua tyhjin vatsoin montaa tuntia. Salaattiinkin oli kuin tarkoituksella laitettu kalaa.
Juomana oli olutta, lonkeroa, siideriä ja valkoviiniä, joten ainut punainen oli antamamme pullo, se iskettiinkin käteemme takaisin jo ensimetreillä, koska me olemme ainoita ”viiniasiantuntijoita.” Eli lahja ei tosiaan kelvannut ja meidän piti sitten itse juoda siitä… Tässä vaiheessa olo alkoi olla hieman kiusaantunut.

Jossain vaiheessa mieheni sisko intoutui jakelemaan auliisti mielipiteitään (kolmen promillen kännissä), jotka sattuivat olemaan hieman loukkaavia esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Ja olisi varmaan minunkin kannattanut olla hiljaa, mutta muutaman viinilasillisen jälkeen oli pakko möläyttää, että olen itsekin seurustellut pitkään sekä asunut naisen kanssa ja silti olen tässä näin, nykyään naimisissa miehen kanssa ja lapsikin on. Miehen sisko sanoi minua kuvottavaksi ja käski painumaan helvettiin hänen miehensä juhlista. Mehän lähdimme.

Nyt miehen puhelin on pirissyt ja piipannut koko aamun (sekä jo yöllä), milloin sisko, milloin äiti ja milloin siskon mies, joka on tosiaan ainut joka haluaa pyytää anteeksi.

Voiko koko suvun hylätä jos siltä tuntuu? Miehen vanhemmat ovat molemmat jo sairastelevia, lapsemme ei välitä heistä mummina ja ukkina, eivätkä miehen sisarukset oikeastaan kuulu elämäämme muuten kuin pakollisten juhlien kautta. En oikeastaan ole loukkaantunut eilisestä, lähinnä helpottunut, jos vihdoin päästäisiin koko sakista eroon. Eikä niidenkään tarvitsisi katsella meidän ”friikkisirkusta.”

Huoh, olen päässyt purkamaan. Kiitos.

 

["vieras"]

Itse en olisi tekemisissä jos suku saa olon vaan pahemmaksi.

 

[hipsterström]

Kuulostaa aika pahalta kyllä iso anteeksipyyntö heidän suunnalta ois paikallaan.

 

[M32]

En missään tapauksessa olisi tekemisissä tuollaisen roskaväen kanssa. Lähinnä ihmetyttää, missä miehesi oli, kun sait osakseni noin törkeää kohtelua. Hänen tulisi olla sinun puolellasi eikä tyytyä katsomaan sivusta, kun sukulaisensa tekevät olosi epämukavaksi.

 

["vieras"]

Olisko sulla itselläsikin hiukan parannettavaa tuossa asenteessa? "Miehen vanhemmat ovat molemmat jo sairastelevia, lapsemme ei välitä heistä mummina ja ukkina" ?!
Eli heillä ei ole mitään väliä kun ovat jo vanhoja ja liian sairaita sulle? Juujuu.. ja itsekin kasvissyöjänä voisin närpiä salaatista pois lihat. Kala mulle meneekin ihan hyvin.. ja senki nvoisin nyppiä lautasen reunalle tarvittaessa ja vaivihkaa pyyhkäistä lautasliinaan piiloon.
Kylässä voi syödä mitä tarjotaan aina jollain tapaa. Kuuluu käytöstapoihin.

Monet ovat niiiin suvaitsevaisia mutta tuossa tekstissä kuultaa läpi kyllä hiukan kiero asenne. Suvaitaan sitä mikä itselle sopii ja käyttäydytään oman mielen mukaan, ehkä välillä loukkaavastikin ja sitten valitetaan muissa vain olevan syytä jos saa arvostelua, huonoa kohtelua takaisinpäin..

 

[purjosipuli]

Helposti voisin venyttää reilusti välejä tuohon sukuun

 

[Mahtava meno]

Tämä nyt ei kyllä varsinaisesti liity ongelmaan eikä oikeastaan aiheeseen, mutta kasvissyöjänä en ole valmis syömään salaattia, jossa on lihaa. Kala ei ole kasvis, enkä syö sitä kuten ei miehenikään... Jos sinä olet valmis joustamaan aatteistasi(?) noin, se ei tarkoita että muut kasvissyöjät ovat.

Miehen vanhemmat ovat olleet miestäni kohtaan aina hieman epäluuloisia, sillä tämä on erilainen kuin muut heidän lapsensa. Nyt kun molemmat viettävät aikaa vain kotona, ei heitä tule nähtyä juuri. Eikä mieheni oikeastaan välitäkkään tavata heitä usein.

Mies on kyllä aivan yhtä raivoissaan ja loukattu kuin minäkin. Hän on vain niin kiltti, ettei osaa aina sanoa "Ei", tai "Lopettakaa nyt."

 

[purjosipuli]

Tämä nyt ei kyllä varsinaisesti liity ongelmaan eikä oikeastaan aiheeseen, mutta kasvissyöjänä en ole valmis syömään salaattia, jossa on lihaa. Kala ei ole kasvis, enkä syö sitä kuten ei miehenikään... Jos sinä olet valmis joustamaan aatteistasi(?) noin, se ei tarkoita että muut kasvissyöjät ovat.

Miehen vanhemmat ovat olleet miestäni kohtaan aina hieman epäluuloisia, sillä tämä on erilainen kuin muut heidän lapsensa. Nyt kun molemmat viettävät aikaa vain kotona, ei heitä tule nähtyä juuri. Eikä mieheni oikeastaan välitäkkään tavata heitä usein.

Mies on kyllä aivan yhtä raivoissaan ja loukattu kuin minäkin. Hän on vain niin kiltti, ettei osaa aina sanoa "Ei", tai "Lopettakaa nyt."

Ei tuossa tilanteessa onneksi sinänsä mitään tarvitse sanoa, päinvastoin. Itse ottaisin sen linjan että olisin ihan vaan puhumatta ellei ole aivan pakko. Välimatka rules.

 

["vieras"]

Sinä voi tehdä omat ratkaisusi ja mies tekee omansa. Mikään velvollisuus hänellä ei ole pistää välejä poikki eikä velvollisuus nähdäkään sukulaisia, mutta se on hänen asiansa. Sinun puolestasi ei tarvitse tunkea itseäsi mihinkään kekkereihin, vaikka miehesi menisikin.

 

["vieras"]

Luin siihen asti kunnes AP ilmoitti olevansa kasvissyöjä. Ihan sama mitä ovat teille tehneet tai sanoneet. Kaikki on oikein kasvissyöjille!

 

[Mahtava meno]

[QUOTE="vieras";28696209]Sinä voi tehdä omat ratkaisusi ja mies tekee omansa. Mikään velvollisuus hänellä ei ole pistää välejä poikki eikä velvollisuus nähdäkään sukulaisia, mutta se on hänen asiansa. Sinun puolestasi ei tarvitse tunkea itseäsi mihinkään kekkereihin, vaikka miehesi menisikin.[/QUOTE]

Sinusta olisi ok, jos joku kohtelisi puolisoasi noin niin kuin mieheni sisarukset kohtelevat minua?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28696209]Sinä voi tehdä omat ratkaisusi ja mies tekee omansa. Mikään velvollisuus hänellä ei ole pistää välejä poikki eikä velvollisuus nähdäkään sukulaisia, mutta se on hänen asiansa. Sinun puolestasi ei tarvitse tunkea itseäsi mihinkään kekkereihin, vaikka miehesi menisikin.[/QUOTE]
Ja tavallaan voi sanoa, että se kiltteys on oma valinta ja ongelmakohta, joka on ainut asia, jota pitää lähteä korjaamaan. Tietysti miehen aloitteesta senkin on tultava, mutta niinhän se menee, että jos antaa polkea itseään ja puolisoaan, niin oma vika. Kukaanhan ei niiden sukulaisten luo edes pakota menemään.

 

["vieras"]

Sinusta olisi ok, jos joku kohtelisi puolisoasi noin niin kuin mieheni sisarukset kohtelevat minua?

No eihän sinun ole pakko mennä sinne.

 

[purjosipuli]

Tässä onneks on helpotuksena sekin et mieskin on loukkaantunut. Mikään ei olis perseempää jos mies ei suostuis ottamaan välimatkaa ja ei jopa edes huomais noita junttiuksia

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28696221]No eihän sinun ole pakko mennä sinne.[/QUOTE]
Sama tilanne meillä on vaikka pienemmässä mittakaavassa. Appivanhemmille maistuu aloholi ja vuosia kuuntelin niitä kommentteja ja nalkutin miehelle, että miksei "puolusta" minua tarpeeksi. Lopulta lakkasin käymästä ja mies toki on hyvissä väleissä vanhempiinsa, en minäkään niitä inhoa, mutta kun elämäntyylit ja persoonat eivät kohtaa, niin ei sille mitään voi. Ihan hyvin tämä minulle käy. Miksi tehdä turhaa draamaa siitä, että joillakin käytötavat ovat poikkeavat humalassa.

 

[Mahtava meno]

Kyllä, mies on onneksi puolellani ja ollut aina. Me vain olemme käyneet pidoissa aina kohteliaisuuttamme, koska tiedämme myös mitä menemättä jättäminen tietäisi... Samaa veetuilua olemme kuunnelleet aina, siksi viipyneet juhlissa usein vain tovin. Eilen vain mieheni sisko meni armotta aivan liian pitkälle ja henkilökohtaisuuksiin.

Tänään miehen sisko on muun muassa lähettänyt tekstiviestin, jossa hän vihjailee myöskin mieheni olevan homo, koska hän huoli lesbon vaimoksi. Siis millaisessa tynnyrissä syntyy tämmöisiä ihmisiä?? En tajua miten mieheni voi olla samaa perhettä.

Eilen mies ei tosiaan ollut samassa pöytäseurueessa kuin minä, vaan heittämässä muiden miesten kanssa tikkaa.
Miehen siskon alkuhöpinät menevät aina toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Emme puolustele itseämme, mutta emme myöskään pyytele anteeksi olemassaoloamme.

Mies laittoi juuri siskollensa viestiä, jossa ilmoitti, että meistä ei kuulu mitään ennen kunnollista anteeksipyyntöä.

 

["vieras"]

Ja oikeasti mikään noista junttiuksisa ei ole niin loukkaavia, että olisi pakko pistää välejä poikki. Lue oma testisi vieraan silmillä.
Nimim. En näe appivanhempia, kasvissyöjä-absolutisti, jolle valitettiin lapsien hankkimattomuudesta ja lukemattomista muista asioista

 

[purjosipuli]

[QUOTE="vieras";28696263]Ja oikeasti mikään noista junttiuksisa ei ole niin loukkaavia, että olisi pakko pistää välejä poikki. Lue oma testisi vieraan silmillä.
Nimim. En näe appivanhempia, kasvissyöjä-absolutisti, jolle valitettiin lapsien hankkimattomuudesta ja lukemattomista muista asioista[/QUOTE]

Tästä viimeisimmästä mä pistäisin jo iisisti välit poikki D Homottelee ja lesbottelee, mulla palais kiinni. Vaikka naisen kanssa olisinkin asunut.

 

["vieras"]

Tosin tuo homojuttu, lisää vettä myllyyn, paljasti provon.

 

["vieras"]

Meillä on tapana kunnioittaa toistemme ruokavalioita. On laktoositonta, gluteenitonta, lihatonta, kalatonta, munatonta ja koko joukko allergioita. Joskus vahingossa ei muista, että joku onkin esmes. raaalle porkkanalle allerginen., mutta sen kaikki tietää vahingoksi.

Jos kyseessä vain yksi toive, että lihaa ei ole, sitä ei laiteta. Näin kunnioitetaan vieraita ja toisia ihmisiä. Ei siinä mitään ihmeellistä pitäisi olla.

 

[Mietippäs hetki]

Sun tekstistäsi paistaa kyllä läpi se jotta sinä et myöskään hyväksy heitä! Miksi odotat jotain sellaista muilta mitä et ole itse valmis antamaan, hyväksyntää!!
Ihme nurinaa, huomaa jotta oikein kyttäämällä kyttäät tilanteita joissa sinua kohtaan tehdään väärin. Varmasti tekevätkin, sitä en kiistä mutta tuon tason jutut eivät KOSKAAN ole sellaisia jotteiko sinunkin käytös/ mulkoilut? / koppavuus? yms vaikuttaisi ja kas, soppa on valmis.
Se jottei sinua hyväksytä porukkaan ei välttämättä ole sinun syysi mutta älä erota miestä vanhemmistaan/ sukulaisistaan jottei se joskus tuu omalle kohdalle omien lasten kanssa. Sen verran sitruunaiselta vaikutat jotten ihmettelisi vaikka sinun lapsesi tuleva puoliso skippaisi sinut kuvioista ulos. Vai ajattelitko muuttua yhdessä yössä ihanne ihmiseksi?
Ja kerta lapsesi eivät tunne empatiaa vanhuksia kohtaan, tiedät varautua tulevaan. Ja jos heidän isänsä (oletettavasti miehesi) on valmis hylkäämään vanhempansa ja sukunsa sinun takia niin miksei lapsesi ottaisi isästään tässäkin asiassa mallia. Eikö olisi vain helpoin antaa anteeksi kunnolla ja unohtaa moiset takut? Kyllä ne välitkin siitä korjaantuvat aiikanaan kun sotakirveet on ensin laskettu.

 

[Mahtava meno]

Mielestäni olemme hyväksyneet tarpeeksi, kun olemme saapuneet paikalle, ottaneet hiljaisina vastaan asiatonta kritiikkiä ja epäkohteliasta utelua. Emme ole ylimielisiä, emmekä koppavia, korkeintaan tuossa seurueessa hiljaisempia ja rauhallisempia kuin muut.

Meidän koulutuksemme, alavalintamme, asumisemme ja perheemme arvosteluun ei ole oikeutta kelläkään, ainakaan tuolla tavalla päin naamaa ja vähätellen. Me emme kysy heiltä, miksi he juovat niin usein, miksi he eivät voi antaa ihmisten olla sellaisia kuin he ovat ja miksi he asuvat landella? Ihan peruskohteliaisuuksia, mielessään voi sitten olla mitä mieltä tahtoo.

Ja kyllä, minusta he ovat ajattelemattomia juntteja, mutta en ikinä sanoisi heille mitään niin törkeää päin naamaa. Kyllähän me tiedämme olevamme täysin erilaisia ihmisiä.

 

["vieras"]

Tämä nyt ei kyllä varsinaisesti liity ongelmaan eikä oikeastaan aiheeseen, mutta kasvissyöjänä en ole valmis syömään salaattia, jossa on lihaa. Kala ei ole kasvis, enkä syö sitä kuten ei miehenikään... Jos sinä olet valmis joustamaan aatteistasi(?) noin, se ei tarkoita että muut kasvissyöjät ovat.

Miehen vanhemmat ovat olleet miestäni kohtaan aina hieman epäluuloisia, sillä tämä on erilainen kuin muut heidän lapsensa. Nyt kun molemmat viettävät aikaa vain kotona, ei heitä tule nähtyä juuri. Eikä mieheni oikeastaan välitäkkään tavata heitä usein.

Mies on kyllä aivan yhtä raivoissaan ja loukattu kuin minäkin. Hän on vain niin kiltti, ettei osaa aina sanoa "Ei", tai "Lopettakaa nyt."

Jos jonkun pitää katsoa peiliin niin se olet sinä.

 

["vieras"]

Ei mitä tahansa tarvitse sietää! Joillain ihmisryhmillä on joku ihme käsitys, että junttiutta vaan pitää suorastaan rakastaa.

Itse olen jättänyt siskoni ja hänen miehensä omiin oloihinsa. Heille parasta aikaa elämässä on olla noin 3-4 promillen humalassa makkarankyrsä kädessä ja haukkua kaikkea mitä liikkuu. Kaikki hiemankin erilaiset ihmiset kuuluvat tähän haukuttavien ryhmään. Itse olen esim. saanut vuosia kuulla työvaatteistani, jotka täytyy olla siistit; pitäis kuulemma olla venähtäneissä ja värinsä menettäneissä verkkareissa ja crocs-kopioissa asiakastyössä, jotta täyttäisin heidän kriteerinsä pukeutumisen suhteen. Eihän tommosta (ja kaikkea muuta vastaavaa) jaksa vuositolkulla kuunnella.

Mä ymmärsin ap:n viestistä, että olette jo erinäisen ajan yrittäneet jotenkin vaan sopeutua tilanteeseen ja yrittäneet pitää välejä jossain kuosissa. Pieni pesäero lienee ihan paikallaan. Jaksamista!

 

[pakko sanoa]

Olisit noussut pöydälle hajareisin ja pissinyt booliin.