M
Minna H
Vieras
Ongelmani on se että pelkään menettäväni mieheni, tämä pelko on kasvanut sitä mukaan mitä kauemmin ollaan oltu yhdessä. En pelkää että hänelle sattuisi jotain,vaan pelkään että menetän hänet toiselle naiselle.
tämä pelko on varmasti lähtöjään aiemmista kokemuksistani
isäni petti äitiäni monen naisen kanssa,sujuvasti työmatkoilla,joilla olin joskus mukana. parin kaverin äidin kanssa(ollessani lapsi/nuori ja jostain syystä tullessani 14v ikään isä alkoi uskoutua mulle näistä naisjutuista).
olin itse nuorempana sitoutumiskammoinen(mitä en todellakaan tiedostanut silloin, sillä aina kun suhde alkoi käymään läheisemmäksi minua alkoi ahdistaa ja lähin seuraavan matkaan), len myös pettänyt nuorempana(ei seksiä, mutta koskettelua,suutelua, toisten miesten tapaamisia. kahden tapaamisia toisilta salaa,luulivat molemmat seurustelevansa kanssani). Tiedän että pettäminen on todella todella helppoa. Tiedän että se intohimo voi syttyä montaakin ihmistä kohtaan,jos vain päästä lähelleen,eikä ole päättänyt ettei petä.
sitten kun itse päätin että kun kaikki muutkin pystyy pitkään suhteeseen niin minäkin, ja jäin vaikka ahdisti,päätin että pidän muihin miehiin riittävän etäisyyden, enkä todellakaan petä. Rakastuin.. rakastin. mitä kävi? no juuri häitten alla mies jäi kiinni siitä että pyöritti toista naista samalla. Maailmani särkyi.
kului muutama vuosi tapasin esikoisen isän, kaikki piti olla hyvin,mutuettiin yhteen,lopulta alettiin puhuu lapsesta ja naimisiin menosta. mies kuitenkin jätti mut kun odotin lastamme 3:lla kuulla ,vaikka oli edellisenä iltana vannonut vielä rakkautta, niin hän oli löytänyt nuoremman.
nyt sitten olen ollut 6vuotta nykyisen aviomieheni kanssa ja tuntuu että kuukausi ja vuosi vuodelta mä vaan pelkään enempi ja enempi sitä että tämä mies joka on mulle niin tärkeä, löytää toisen paremman/kauniimman. Tiedän että sidon häntä liikaa ja että se on lopulta se juttu mikä ajaa miehen varmasti kauemmaksi. En vaan voi menettää häntä. luulen että häntä ahdistaa tämä tilanne,vaikka ei puhukkaan.. ja minua ahdistaa pelätä aina jos mies menee johonkin ilman mua. Haluaisin todella luottaa, olla pelkäämättä,mutta en pysty.
tämä pelko on varmasti lähtöjään aiemmista kokemuksistani
isäni petti äitiäni monen naisen kanssa,sujuvasti työmatkoilla,joilla olin joskus mukana. parin kaverin äidin kanssa(ollessani lapsi/nuori ja jostain syystä tullessani 14v ikään isä alkoi uskoutua mulle näistä naisjutuista).
olin itse nuorempana sitoutumiskammoinen(mitä en todellakaan tiedostanut silloin, sillä aina kun suhde alkoi käymään läheisemmäksi minua alkoi ahdistaa ja lähin seuraavan matkaan), len myös pettänyt nuorempana(ei seksiä, mutta koskettelua,suutelua, toisten miesten tapaamisia. kahden tapaamisia toisilta salaa,luulivat molemmat seurustelevansa kanssani). Tiedän että pettäminen on todella todella helppoa. Tiedän että se intohimo voi syttyä montaakin ihmistä kohtaan,jos vain päästä lähelleen,eikä ole päättänyt ettei petä.
sitten kun itse päätin että kun kaikki muutkin pystyy pitkään suhteeseen niin minäkin, ja jäin vaikka ahdisti,päätin että pidän muihin miehiin riittävän etäisyyden, enkä todellakaan petä. Rakastuin.. rakastin. mitä kävi? no juuri häitten alla mies jäi kiinni siitä että pyöritti toista naista samalla. Maailmani särkyi.
kului muutama vuosi tapasin esikoisen isän, kaikki piti olla hyvin,mutuettiin yhteen,lopulta alettiin puhuu lapsesta ja naimisiin menosta. mies kuitenkin jätti mut kun odotin lastamme 3:lla kuulla ,vaikka oli edellisenä iltana vannonut vielä rakkautta, niin hän oli löytänyt nuoremman.
nyt sitten olen ollut 6vuotta nykyisen aviomieheni kanssa ja tuntuu että kuukausi ja vuosi vuodelta mä vaan pelkään enempi ja enempi sitä että tämä mies joka on mulle niin tärkeä, löytää toisen paremman/kauniimman. Tiedän että sidon häntä liikaa ja että se on lopulta se juttu mikä ajaa miehen varmasti kauemmaksi. En vaan voi menettää häntä. luulen että häntä ahdistaa tämä tilanne,vaikka ei puhukkaan.. ja minua ahdistaa pelätä aina jos mies menee johonkin ilman mua. Haluaisin todella luottaa, olla pelkäämättä,mutta en pysty.
