Koira murisi vauvalle

[..]

Koiramme tykkää olla olohuoneen matolla, nukkuu siinä yötkin nykyään. Samassa paikassa tykkää leikkiä myös meidän 10kk vauva. Nyt koira sitten makoillessa siinä murisi vauvalle! Pitääkö nyt pelätä että se voi purrakkin lasta? Muuten on ollut tosi kiltti vauvalle, väistänyt ja lähtenyt tilanteista pois. Mutta nyt vauva ei edes tehnyt mitään, lähesty sitä mattoa ja leikki iloisesti Lähti koira niskakarvoista eristyksiin samantien. Mutta miten jatkossa?

 

[purjosipuli]

Hmm, en pitäisi koiraa poissa lapsen luota vaan lapsen poissa koiran luota. Katselisin tilannetta ihan rauhassa, ehkä lapsi teki jotain jonka koira koki uhkaavaksi.

 

[-StrawBerry-]

koira varoitti, ei tarkoita että olis päälle käymässä. mutta kannattaa muistaa että myös koira tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa välillä, jos koira nukkumassa siinä niin vauvaa ei ehkä kannata päästää häiritsemään

 

[feger]

Tympeää olla jälkiviisas, mutta itse olisin opettanut koiran jonnekkin muualle nukkumaan jo ennen vauvan syntymää.

 

[Haloot!]

Koiran pitää tajuta oma paikkansa! Aina, kun lapsi menee matolle, koira siirretään heti pois. Näytetään tällä käytöksellä, että se on koira, jonka pitää siirtyä ja lapsi on arvoasteikossa koiraa ylempänä. Vahtia koiran pienimpiäkin eleitä ja saada se häpeämään jok'ikistä yritystäkin tehdä ainuttakaan vihamielistä elettä lasta kohtaan. Koira kokeilee missä kohtaa sen paikka on laumahierarkiassa. Jos siirrätte vauvaa pois koiran luota ettekä toisinpäin, koira näkee sen niin, että vauva on alempiarvoinen ja koira johtaja, jota arvostetaan niin paljon, että väistetään.

 

[Doves]

Ei saisi kieltä murisemasta, se on sen tapa ilmottaa, että ärsyttää ihan helvetisti. Jos kieltää murisemasta niin enää se ei varoita, että vituttaa vaan purasee ilman enakkovaroitusta.

 

["aapee"]

Itsestä tuntuu että puolusti "omaa paikkaansa". Tokihan saa rauhassakin olla, mutta ei se nyt voi alkaa määräilemään että olohuoneen matto on juuri hänen paikkansa.
Murisee myös mulle jos menen lähelle luuta/herkkuruokaa. Niitä syö aina rauhassa.

 

[tottah]

koira varoitti, ei tarkoita että olis päälle käymässä. mutta kannattaa muistaa että myös koira tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa välillä, jos koira nukkumassa siinä niin vauvaa ei ehkä kannata päästää häiritsemään

Näin. Ja koiran retuuttaminen niskavilloista voi pahentaa tilannetta. Koiralle voi tulla negatiivinen assosiaatio vauvasta.

 

["Vieras"]

Koiralla pitää olla oma paikka missä se saa olla rauhassa ja mihin vauvalla ei ole pääsyä. Mutta koira ei päätä sitä paikkaa eikä se tietenkään ole olohuoneen matto. Koira selvästi yrittää pomottaa vauvaa, teidän tehtävänne on näyttää koiralle että vauvan paikka on ylempänä laumassa ja jos vauva tulee matolle niin koira sitten väistää.

 

[feger]

[QUOTE="aapee";28856150]Itsestä tuntuu että puolusti "omaa paikkaansa". Tokihan saa rauhassakin olla, mutta ei se nyt voi alkaa määräilemään että olohuoneen matto on juuri hänen paikkansa.
Murisee myös mulle jos menen lähelle luuta/herkkuruokaa. Niitä syö aina rauhassa.[/QUOTE]
Meillä ei koirat saa murista kelleen. Nytkin meillä on 8-viikkoinen pentu täällä kasvamassa ja opetan, että ruokaa ei puolusteta.

 

["aapee"]

Tympeää olla jälkiviisas, mutta itse olisin opettanut koiran jonnekkin muualle nukkumaan jo ennen vauvan syntymää.

Tämä koira ei oo koskaan oppinut "omaa paikkaa". Silppusi kaikki yritykset aikanaan ja enää ei olla edes hankittu. Joten on vaihdellut nukkumapaikkaansa. Ja tämä matto on ollut nyt lemppari ehkä noin viikon.

 

[purjosipuli]

Opettaa koiralle paikan johon lapsella on etuoikeus ja lapselle että koiraa ei saa mennä häiritsemään jos koira on omalla paikallaan. Ja sen verran komentoa että kyllä isännän pitäisi koiralta ruoka saada pois ilman sen kummempia ärisemisiä.

 

[Annoitte periksi]

Koira on teillä pomo, se on ihan selvää. Se murisee teille, päättää itse paikkansa, pomottaa teitä. Sille on opetettava, että te teette niin kuin parhaaksi näette ja koira ei laumassanne määrää. Vahvistakaa johtajuuttanne. Nyt se on vaikeampaa. Se olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun pentu oli pieni.

 

["aapee"]

Juu olen käskenytkin koiran pois matolta kun vauva siinä on. On vaan semmonen jääräpää että valuu pian takaisin minne huvittaakaan joten tarkkana saa olla että pysyy johdonmukaisena. Meillä ei aleta vauvaa viemään pois koiran luota vaan se on koira joka lähtee pois vauvan luota!!
Niin, ja minä olen pennusta asti opettanut tuota ruoka juttua, koskenut ruokaan, lupa annetaan syömiseen jne. Mutta se muriseminen minulle on alkanut jossain vaiheessa kuitenkin, enpä osaa sanoa mikä on pieleen siinä mennyt.

 

[tottah]

[QUOTE="aapee";28856150]Itsestä tuntuu että puolusti "omaa paikkaansa". Tokihan saa rauhassakin olla, mutta ei se nyt voi alkaa määräilemään että olohuoneen matto on juuri hänen paikkansa.
Murisee myös mulle jos menen lähelle luuta/herkkuruokaa. Niitä syö aina rauhassa.[/QUOTE]

Mutta sehän on koiran paikka, jos se on saanut siinä nukkua yönsäkin... Se on se mihin koira on tottunut, turha siitä on mitään laumahierarkiatulkintoja tehdä niin kuin joku ehdotti.
Mitä jos opettaisit koiran nukkumaan sisällä häkissä (sellaisessa näyttelyhäkissä)? Meillä se on koirilla turvapaikka, johon menevät päivälläkin nokosille. Luukkua ei meillä pidetä koskaan kiinni, mutta häkissä ollessaan saavat olla aina rauhassa.

 

[feger]

Mutta sehän on koiran paikka, jos se on saanut siinä nukkua yönsäkin... Se on se mihin koira on tottunut, turha siitä on mitään laumahierarkiatulkintoja tehdä niin kuin joku ehdotti.
Mitä jos opettaisit koiran nukkumaan sisällä häkissä (sellaisessa näyttelyhäkissä)? Meillä se on koirilla turvapaikka, johon menevät päivälläkin nokosille. Luukkua ei meillä pidetä koskaan kiinni, mutta häkissä ollessaan saavat olla aina rauhassa.

Häkki on hyvä idea. Meillä on käytössä metallihäkki, sen lisäksi tuon meidän porokoiran lempipaikka on yläkertaan vievien rappusten alla. Tällä hetkellä metallihäkki on rajaamassa aina yöksi pennun aluetta pienemmäksi olohuoneen ja keittiön ovensuussa. Mutta normaalisti tuo häkki on sohvan ja seinän välissä. Todella rauhallinen paikka, missä koira(t) nukkuu mieluusti.

 

["aapee"]

Häkki on ollut harkinnassa muutenkin. Se vois olla kiva oma paikka. Mutta tuo murina häiritsee silti..

 

["Vieras"]

Siirrä se matto johonkin mihin vauva ei pääse?

 

[purjosipuli]

[QUOTE="aapee";28856185]Juu olen käskenytkin koiran pois matolta kun vauva siinä on. On vaan semmonen jääräpää että valuu pian takaisin minne huvittaakaan joten tarkkana saa olla että pysyy johdonmukaisena. Meillä ei aleta vauvaa viemään pois koiran luota vaan se on koira joka lähtee pois vauvan luota!!
Niin, ja minä olen pennusta asti opettanut tuota ruoka juttua, koskenut ruokaan, lupa annetaan syömiseen jne. Mutta se muriseminen minulle on alkanut jossain vaiheessa kuitenkin, enpä osaa sanoa mikä on pieleen siinä mennyt.[/QUOTE]

Tuo kuulostaa nyt lähinnä siltä että lapsi saa tehdä koiralle ihan mitä tykkää. On siis tottakai oltava tilanteita joissa lapsikaan ei saa mennä koiran lähelle, just tyyliin jos koiralla on se oma häkki omana paikkanaan. Sinne saa kukaan mennä koiraa retuuttamaan.

 

[riiviöiden äiti]

Koiralle pitää näyttää että sen täytyy väistää vauvaa, eli ei saa puolustaa mitään vauvalta.
Meillä vajaa 2 v koira , joka alkoi päästessään sillointällöin lasten sänkyyn alkoi murisemaan jos sitä haki pois joku muu kuin minä.
alkuun hoidettiin asiaa nimenomaan niin että estettiin koiran pääsy makuuhuoneisiin.
Sitten koira murisi ja näykkäisi perheen teinejä , kun nämä lähestyivät sitä sen ollessa nojatuolissa. Sekin asia saatiin kolmeksi kuukaudeksi hoidettua, ja näytti paremmalta (minulle ei siis murissut missään vaiheessa).
Nyt sitten yksi aamu koira oli päässyt makuuhuoneeseen. Kuopus meni sinne huoneeseen, ja päätti ottaa koiran syliin. Puri käteen, ja pojan paetessa vielä takapuoleen
Minulla ei yksiään aikaisempi koira ole koskaan murrissut kenellekään ihmiselle, ja tuo on todella outoa. Neuvoni olisikin että harkitse tarkkaan mitä teet, meillä tuo koira on oikea lupsakka sylikoira, ja silti kävi noin.

 

[feger]

Koiralle pitää näyttää että sen täytyy väistää vauvaa, eli ei saa puolustaa mitään vauvalta.
Meillä vajaa 2 v koira , joka alkoi päästessään sillointällöin lasten sänkyyn alkoi murisemaan jos sitä haki pois joku muu kuin minä.
alkuun hoidettiin asiaa nimenomaan niin että estettiin koiran pääsy makuuhuoneisiin.
Sitten koira murisi ja näykkäisi perheen teinejä , kun nämä lähestyivät sitä sen ollessa nojatuolissa. Sekin asia saatiin kolmeksi kuukaudeksi hoidettua, ja näytti paremmalta (minulle ei siis murissut missään vaiheessa).
Nyt sitten yksi aamu koira oli päässyt makuuhuoneeseen. Kuopus meni sinne huoneeseen, ja päätti ottaa koiran syliin. Puri käteen, ja pojan paetessa vielä takapuoleen
Minulla ei yksiään aikaisempi koira ole koskaan murrissut kenellekään ihmiselle, ja tuo on todella outoa. Neuvoni olisikin että harkitse tarkkaan mitä teet, meillä tuo koira on oikea lupsakka sylikoira, ja silti kävi noin.

Sillä on mahdollisesti kipuja

 

[riiviöiden äiti]

Sillä on mahdollisesti kipuja

Käytetty eläinlääkärissä, ei mitään, eikä vaikuta siltä, vaan on ottanut oikeudekseen päättää oman paikkansa, minua väistää ilman ongelmia.

 

[feger]

Käytetty eläinlääkärissä, ei mitään, eikä vaikuta siltä, vaan on ottanut oikeudekseen päättää oman paikkansa, minua väistää ilman ongelmia.

Koirien on aika hankala ilmaista kipua. : /

 

["hmmm"]

Minkä rotuisesta koirasta on kyse?

 

[Hansu81]

Meidän jo vanhempi lapukkaneiti ilmaisi esikon taaperoiässä murinalla olevansa pulassa. Tyttö oli siinä tilanteessa yleensä ehtinyt kiivetä makaavan koiran päälle, tökki sormella kuonoa tms, mistä koira ei päässyt pois ja pyysi sillä hiljaisella murinalla minua apuun. Koskaan ei ollut vihamielinen lapselle ja myöhemmin lapsille, ruuan sai ottaa pois ongelmitta jne, mutta oli siis koiran keino pyytää: hae nyt tuo riiviö pois