Hankkiiko porukka oikeasti lapset sen takia että on joku vanhana hoitamassa?

["huhhuh"]

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen.. sanotaan usein että omasta tahdostaan lapsettomat ovat itsekkäitä, mutta eikös se vasta itsekästä olekin jos tekee lapsia jotta oma vanhuus oli turvattu?

 

["vieras"]

No näin juuri. Ja kun nuorena pitää kaikkien tehdä lapset että sitten jaksaa hoitaa niitä lapsenlapsia. Öööö. Siis mitä lapsenlapsia? Ihanko oikeasti kuvittelette että juuri te päätätte että niitä lapsenlapsia tulee. Minä en ainakaan ikinä koskaan ole ajatellut kummallakaan tavalla vaan olen elänyt elämääni niin kuin itsestäni on tuntunut parhaalta ja lapset nuorena eivät todellakaan ole kuuluneet siihen suunnitelmaan ja oman vanhuuteni varalle en noita lapsia ole tehnyt vaan ihan siksi että halusin lapsia.

 

[Moniqua]

Minä en tehnyt lasta sen takia että hoitaa minua kun olen vanha.

 

[kolmen kohta teinin äiti]

No en ole tehnyt lapsia sen takia, että hoitaisivat minua kun olen vanha (oletan, että joko robotit tai sitten thaitytöt sen tekevät), mutta iän myötä olen herännyt tajuamaan, että on se mukava, että jos ja kun sitten vanhanakin on ihmisiä, joille on tärkeä ja jotka välittävät eikä jää ihan yksin, jos vaikka puoliso satttuisi kuolemaan ensin. On niin paljon vanhuksia, joiden voinnista kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut, joku veljen tytär saattaa soittaa kerran kuukaudessa tai kahdessa ja kysellä vointia, mutta senkin osin velvollisuudesta. Sellainen on minusta surullista.

 

[dxxb]

Lapsia en ole tehnyt tuosta syystä, mutta pyrin kasvatuksessa myös siihen että lapset pystyvätä aikuisina vastuullisuuteen ja ainakin valitsemaan hoitopaikkani ja varmistamaan että hoito on hyvää.

 

["sairaanhoitaja"]

Meille lapset eivät ole tuleet siitä syystä, että he hoitaisivat minua vanhuudessa. Kuitenkin, näin vanhustyötä tekevänä toivon, että edes joku heistä pitäisi huolta ja ajaisi asioitani kun minusta ei enää ole siihen. On surullista, jos kukaan sukulainen ei välitä. Ainut joka yrittää välittää on kunnallinen kotihoidon hoitaja.

 

["vieras"]

Mun vanhuus ei ole tosiaankaan turvattu, siitä jo J Käteinen pitää huolen. Näin se vaan on.

 

[Riltva-Liisa]

En tietenkään, en haluaisi lasten hoitavan minua.
Olisi kiva asua vanhana palvelukodissa missä kaikki tulisi valmiina

 

[dxxb]

En tietenkään, en haluaisi lasten hoitavan minua.
Olisi kiva asua vanhana palvelukodissa missä kaikki tulisi valmiina

Mistä ne kaikki tulee valmiina? roboteilta?
Entä kun et itse pysty sanomaan mitä haluat/mitä et tai et pärjää palvelukodissa vaan tarvitset ympärivuorokaautista hoitoa?

 

["ulkopuolinen"]

Mistä ne kaikki tulee valmiina? roboteilta?
Entä kun et itse pysty sanomaan mitä haluat/mitä et tai et pärjää palvelukodissa vaan tarvitset ympärivuorokaautista hoitoa?

Et kai sä oikeasti ole vastuuttamassa kakaroitasi passaamaan itseäsi ympäri vuorokauden? Miten niitten oma elämä ja perheet?

 

[dxxb]

Ainahan se ei mene niin että parasta hoivaa saa ihminen jolla on lapsia paljon. Enemmän vaikuttaa se miten itse kohtelet muita ihmisiä. Sisarenpoika voi olla todella hyvä "huoltaja" esim. tilanteessa jossa täti on ollut koko elämänsä läheinen tai täti on jossakin tilanteessa pitänyt sisarenpojan puolia.

 

["sairaanhoitaja"]

En tietenkään, en haluaisi lasten hoitavan minua.
Olisi kiva asua vanhana palvelukodissa missä kaikki tulisi valmiina

Ikävä romuttaa ruusuinen kuvitelma palvelutalon ihanuudesta. Suuntaus on, että ikäihmiset asuvat kotonaan! Kun kunnilla ei ole varaa/halua ylläpitää tai antaa maksusitoumuksia palvelutaloihin, pitää olla RAHAA=jättiomaisuus. Yksityisesti palvelutalopaikka maksaa noin 25-50 000e/vuosi. Tulevaisuudessa ei ehkä ole hoitajiakaan ( ehkä niitä pika-koulutuksen saaneita tai thai-hoitajia?), kun kukaan ei halua vanhustyöhön työn raskauden ja aliarvostetun palkkauksen takia. Kyllä siinä vaiheessa välittävät omaiset ovat kultaakin arvokkaampia.

 

["vieras"]

Jos olist kysynyt tuon kysymyksen 10 v. sitten niin olisin sanonut pontevasti EI. Ja edelleenkin vastaus olisi sinänsä sama mutta kyllähän tässä iän lisääntyessä ihan selkeästi tulee todellisemmaksi visio, että tulee ehkä tarvitsemaan apuja jossain kohtaa loppupuolta elämänkaartaan. Kiva kun on useampi vaihtoehto auttajaksi...

 

[dxxb]

[QUOTE="ulkopuolinen";28958362]Et kai sä oikeasti ole vastuuttamassa kakaroitasi passaamaan itseäsi ympäri vuorokauden? Miten niitten oma elämä ja perheet?[/QUOTE]

Hoidosta/hoitopaikasta huolehtiminen ei tarkoita sitä että jonkun pitäisi passata ympärivuorokauden.

 

[valdemaria]

Nykysuomessa ei hoideta omiamme, syystä tai toisesta. Lyhytnäköistä on siis muksuja
tehdä kuvitellen heistä vanhuuden hoivaajia. Vuodeostolla tai vanhainkodilla käynti sen todistaa.

 

["vieras"]

Onneksi on sukuja ja peheitä, joissa todella pidetäään yhtä ja huolehditaan toisista, toivottavasti tämä sukuperintö siirtyy myös lapsiini. Pyrin muutenkin kasvattamaan lapsista toiset huomioon ottavia, empaattisia ihmisiä.

 

[Riltva-Liisa]

Mistä ne kaikki tulee valmiina? roboteilta?
Entä kun et itse pysty sanomaan mitä haluat/mitä et tai et pärjää palvelukodissa vaan tarvitset ympärivuorokaautista hoitoa?

Silloin varsinkaan en voisi kuvitellakaan olevani lapsieni riesana. Haluaisiko joku oikeasti jäädä lastensa hoidettaviksi? Ehkä jossain kulttuurissa onnistuisi, mutta ei Suomessa. Haluan lasteni olevan onnellisia ja itsenäisiä, nauttivan elämästään ilman että kokisivat minun hoitamisen velvollisuudekseen ja riippakivekseen. Kauhea ajatus!

 

["Heidi"]

Kukaan ei varmasti vain sen takia lapsia tee, mutta onhan se iso apu, kun lapset käyvät auttamassa tai ilahduttamassa iäkkäitä vanhempiaan. Tämän tietää jokainen asian kokenut vanhempi.

Aika harvassa ovat ne lapset, jotka eivät vanhempiaan koskaan käy tapaamassa tai auttamassa. Ja ihan vapaaehtoisesti vielä. Jos näin ei ole, niin sitten vanhempi voi katsoa peiliin ja miettiä, mikä on mennyt pieleen kasvatuksessa. Minun tuttavapiiriini ei kuulu yhtään sellaista aikuista ihmistä, joka ei olisi vanhempiaan auttanut (ei velvollisuudesta, vaan ihan mielellään).

 

["Heidi"]

Silloin varsinkaan en voisi kuvitellakaan olevani lapsieni riesana. Haluaisiko joku oikeasti jäädä lastensa hoidettaviksi? Ehkä jossain kulttuurissa onnistuisi, mutta ei Suomessa. Haluan lasteni olevan onnellisia ja itsenäisiä, nauttivan elämästään ilman että kokisivat minun hoitamisen velvollisuudekseen ja riippakivekseen. Kauhea ajatus!

Ei kyse olekaan mistään sairaanhoidosta tai ympärivuorokautisesta hoitamisesta, vaan ihan normaalielämään kuuluvasta auttamisesta ja ilahduttamisesta.

 

[Riltva-Liisa]

[QUOTE="Heidi";28958417]Kukaan ei varmasti vain sen takia lapsia tee, mutta onhan se iso apu, kun lapset käyvät auttamassa tai ilahduttamassa iäkkäitä vanhempiaan. Tämän tietää jokainen asian kokenut vanhempi.

Aika harvassa ovat ne lapset, jotka eivät vanhempiaan koskaan käy tapaamassa tai auttamassa. Ja ihan vapaaehtoisesti vielä. Jos näin ei ole, niin sitten vanhempi voi katsoa peiliin ja miettiä, mikä on mennyt pieleen kasvatuksessa. Minun tuttavapiiriini ei kuulu yhtään sellaista aikuista ihmistä, joka ei olisi vanhempiaan auttanut (ei velvollisuudesta, vaan ihan mielellään).[/QUOTE]

Ajattelin ihan tällaisia avustettavia vanhuksia ja niinkuin edellä puhuttiin ympärivuorokautisesta hoidosta. Kuka täällä on valmis tuosta noin vain lopettamaan oman työnsä ja jäädä kotiin hoitamaan vanhempiaan? Ymmärsin ehkä väärin kysymyksen jos kyse oli vain pienestä asioiden hoidosta. Tällaisen vuoksi myöskään tuskin kukaan on lapsia tehnyt, sen verran raswkasta lastenhoitokin on ja sillä rahalla minkä lasten vuoksi menettää, saanee hoitajan jos toisenkin.

 

["Heidi"]

[QUOTE="sairaanhoitaja";28958373]Ikävä romuttaa ruusuinen kuvitelma palvelutalon ihanuudesta. Suuntaus on, että ikäihmiset asuvat kotonaan! Kun kunnilla ei ole varaa/halua ylläpitää tai antaa maksusitoumuksia palvelutaloihin, pitää olla RAHAA=jättiomaisuus. Yksityisesti palvelutalopaikka maksaa noin 25-50 000e/vuosi. Tulevaisuudessa ei ehkä ole hoitajiakaan ( ehkä niitä pika-koulutuksen saaneita tai thai-hoitajia?), kun kukaan ei halua vanhustyöhön työn raskauden ja aliarvostetun palkkauksen takia. Kyllä siinä vaiheessa välittävät omaiset ovat kultaakin arvokkaampia.[/QUOTE]

Juuri näin. 90 vuotias lonkkansa murtanut pappani lykättiin juuri takaisin vanhaan rintamamiestaloonsa asumaan. Ovi alakertaan lukittiin, jotta hän ei loukkaisi itseään portaissa. Alakerran saunaan siis hänellä ei ole asiaa. Uloskaan hän ei voi lähteä rappusten ja huonon kuntonsa takia. Käytännössä pappani on siis oman talonsa vankina ja muiden ihmisten avun armoilla.

Kotiapu käy pari kertaa päivässä siivoamassa ja tuomassa ruokaa. Lapset poikkeavat katsomassa, että kaikki on hyvin ja kuljettavat palvelutalolle saunotettavaksi kerran viikossa. Onneksi hänen lapsistaan kaksi asuu lähettyvillä.

 

["Heidi"]

Ajattelin ihan tällaisia avustettavia vanhuksia ja niinkuin edellä puhuttiin ympärivuorokautisesta hoidosta. Kuka täällä on valmis tuosta noin vain lopettamaan oman työnsä ja jäädä kotiin hoitamaan vanhempiaan? Ymmärsin ehkä väärin kysymyksen jos kyse oli vain pienestä asioiden hoidosta. Tällaisen vuoksi myöskään tuskin kukaan on lapsia tehnyt, sen verran raswkasta lastenhoitokin on ja sillä rahalla minkä lasten vuoksi menettää, saanee hoitajan jos toisenkin.

Onhan se jo ihan kansantaloudellinen mahdottomuus, että lapset alkaisivat hoitaa vanhempiaan ympärivuorokautisesti. Töissä pitää käydä. Ja kun on itsekin jo eläkeiässä, niin voimat eivät välttämättä enää edes riitä ympärivuorokautisena sairaanhoitajana toimimiseen.

 

[dxxb]

Silloin varsinkaan en voisi kuvitellakaan olevani lapsieni riesana. Haluaisiko joku oikeasti jäädä lastensa hoidettaviksi? Ehkä jossain kulttuurissa onnistuisi, mutta ei Suomessa. Haluan lasteni olevan onnellisia ja itsenäisiä, nauttivan elämästään ilman että kokisivat minun hoitamisen velvollisuudekseen ja riippakivekseen. Kauhea ajatus!

En tiedä onko se riippakivenä olemista jos joutuu vaikka siellä palvelukodissa kertomaan että äiti/isä/joku muu ei koskaan elämänsä aikana ole juonut päiväkahvia vaan hän pitää enemmän teestä. Tai kerran pari kuukaudessa joku hakee ja lähtee kanssani konserttiin, teatteriin, kylään, sukulaisten haudalle tai jonnekin muualla mikä minulle on aina ollut tärkeää.

 

[Riltva-Liisa]

Hän nyt tuskin kuitenkaan on tehnyt lapsiaan tätä tilannetta ajatellen?

 

[fiie]

No itse en todellakaan turvautuisi siihen ajatukseen että omat lapset minut joskus hoitaisi. Se on niin nähty ettei tänäpäivänäkään 50+ vuotiaat hoida omia vanhempiaan, vaan laitoksessa ovat huonokuntoiset mummot ja papat. Hyvä jos jouluna käydään suklaarasia antamassa.